”12.7. Selim tulee luokseni” – menneiden elämien tarkastelua queer-näkökulmasta

Kirjoittajat

• Karoliina Sjö Turun yliopisto
• Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23980/sqs.146455

Abstrakti

Tarkastelemme artikkelissamme menneiden elämien tutkimista queer-näkökulmasta. Lähestymme aihetta elämänkerronnan metodologisesta kehyksestä ja pohdimme aihetta aineistonamme olevissa päiväkirjoissa, almanakoissa ja kirjeissä. Pohdimme, miten queeria eli erilaisia normeja haastavaa elämää kerrotaan ja miten se näkyy tai ei näy käyttämissämme aineistoissa.

Käytämme esimerkkinä kemiöläisen kansakouluopettajan Nils Oskar Janssonin (1862–1927) päiväkirjoja ja almanakkoja sekä hänelle lähetettyjä kirjeitä. Janssonin aineistot on arkistoitu pääasiassa Kemiössä sijaitsevaan Sagalundin museoon, jonka Jansson perusti vuonna 1900. Museo on säilyttänyt ja dokumentoinut Janssonin elämää perusteellisesti, mutta toisaalta Sagalund tai Janssonin elämä eivät ole laajalti tunnettuja. Janssonin elämää ei ole aiemmin kerrottu queerista näkökulmasta, vaikka kysymykset esimerkiksi mahdollisista homoseksuaalisista suhteista tulevat esille hänen elämänkerronnallisissa aineistoissaan. Kysymmekin artikkelissamme, mitä voimme päätellä menneisyyden dokumenteista ja miten sieltä löytyviä fragmentaarisia huomioita voi tulkita. Millaisia eettisiä seikkoja on otettava huomioon kerrottaessa menneistä elämistä?

Avainsanat: elämänkerronta; queer; etiikka; päiväkirjat; kirjeet; museot; Sagalund; Nils Oskar Jansson

Abstract

This article deals with studying past lives from a queer perspective. Using the methodological perspective of life writing studies, we analyze historical diaries and letters. We discuss how historians can narrate past queer lives, lives that challenge norms, and how queer appears either as visible or invisible in our source materials.

As a case study, we use the diaries and correspondences of Nils Oskar Jansson (1862–1927), a teacher from the island of Kemiönsaari. The archival materials of Jansson are kept in the museum of Sagalund at Kemiö, which Jansson himself established as an outdoor museum in 1900. The museum has kept and documented the life of Jansson very thoroughly. However, neither the museum nor Jansson’s life are well-known at present. Jansson’s life has not been narrated from a queer perspective before, although questions concerning potential homosexuality are present in his materials. In our article we ask, what can we interpret from these historical, highly fragmented materials. What kind of ethical considerations are required when telling past (queer) lives?

Keywords: life writing; queer; ethics; diaries; letters; museums; Sagalund; Nils Oskar Jansson