Vol. 36 No. 1 (2023): Sukupuolentutkimus-Genusforskning

Lehden päätoimittajien Elina Helosvuoren ja Maria Temmeksen mukaan feministisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen kotimaiselta kentältä nousee empiirisesti sidoksellista tutkimusta, jota Marianne Mäkelin ja Lotta Hautamäki (2021) ovat luonnehtineet ”maailmaan kiinnittyneeksi”. Feministinen tieteen- ja teknologiantutkimus -teemanumerossa 1/2023 käsitellään niin tieteen tekemistä tietyissä paikallisissa yhteyksissään, teknologisten sovellusten käyttöönottoa ja siihen liittyvää ruumiillista kitkaisuutta, olemassaolomme monilajisia sidoksia kuin ihmisten ja eläintenvälisten valtasuhteiden tilanteisuutta. Numeron tekstit ovat otteeltaan etnografisesti virittyneitä – siis varsin empiirisesti sidoksellisia. Katriina Huttusen ja Elina Oinaksen artikkeli on tutkimuseettinen avaus, jossa kiinnitetään huomio tieteenteon sukupuolittaviin ja rodullistaviin käytäntöihin. Analysoitavana on suomalainen ripulirokotetutkimus, joka toteutettiin merkittäviltä osin Länsi-Afrikan Beninissä. Joni Jaakola puolestaan keskittyy artikkelissaan suomalaisen hoivapolitiikan pyrkimyksiin käyttää hoivateknologiaa osana hoivakotien iäkkäiden asukkaiden arkea. Jaakola kuvaa hankausta teknologiauskoisen optimismin ja hauraiden ruumiiden edustamien realiteettien välillä kitkaisen ruumiillisuuden käsitteellä. Puheenjohtajalta-palstalla Leena-Maija Rossi kirjoittaa siirtymisestä avoimeen julkaisemiseen ja lehtemme merkityksestä kotimaisen sukupuolentutkimuksen näyteikkunana. Pieta Savinotkon väitöstutkimukseen perustuva lektio liittää monilajisuuden teeman osaksi teemanumeroa. Hänen muotoilemansa keskinäisen toimeentulon käsite havainnollistaa, miten omakätinen ruoantuotanto on osa harjoittajiensa toimeentuloa mutta edellyttää samalla kanssaelämistä moninaisten toimijoiden kesken. Myös Eeva Nikkilä esittelee erilajisia suhteita kirja-arviossaan tanskalaisen antropologin Mette N. Svendsenin teoksesta Near Human: Border Zones of Species, Life, and Belonging (2022). Teemanumeron päättää Ville Pöysän arvio Ulf Mellströmin ja Bob Peasen toimittamasta teoksesta Posthumanism and the Man Question. Beyond Anthropocentric Masculinities (2023).