Arkistot

• 

  Synnytysteemanumero

  Vol 35 Nro 1 (2022)

  Kuten Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden uudet päätoimittajat Elina Helosvuori ja Maria Temmes toteavat, synnytysteemanumero 1/2022 on muodostunut orgaanisesti, ilman erityistä kirjoituskutsua. Vaikuttaisikin, että todistamme suoranaista ilmiötä ‒ käynnissä on synnytyskulttuurin murros. Teemanumeron vertaisarvioiduissa artikkeleissa Keiju Vihreäsalo tarkastelee synnyttäjien kokemusta muutosvoimana, Hanna-Mari Ikonen ja Jenna Siivonen osoittavat, miten syntyvyyden vähenemistä käsittelevä kantaaottava sanomalehtikirjoittelu tuottaa nuorista naisista ennakoivia toimijoita, ja Tiia Sudenkaarne tarttuu viimeaikaisiin vaatimuksiin sijaissynnyttämisen laillistamisesta ja uudenlaisesta säätelystä. SUNSin puheenjohtaja Leena-Maija Rossi tuo palstallaan esiin sukupuolentutkimuksen sitkeyden, vahvuuden ja vaikuttavuuden viime vuosikymmeninä. Hankepuheenvuorossaan Kaisa Kuurne ja Mirjam Raudasoja taustoittavat mainittua synnytyskulttuurin murrosta, ja Astrid Joutsenon sekä Elina Helosvuoren lektiot perustuvat heidän tuoreisiin lisääntymisaiheisiin väitöskirjoihinsa.

  Kuva: Helsingin Kätilöopiston sairaalan lastenhuone vuonna 1971. Kuvaaja Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo.

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 35 Nro 2 (2022)

  Vuoden 2022 Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden toinen numero tuo esille sukupuolittuneita koreografioita tasa-arvopolitiikan professionalisoitumisessa, animaatioelokuvien isyysrepresentaatioissa ja seksuaalista häirintää käsittelevissä video-oppimateriaaleissa. Numeron avaa Hanna Ylöstalon ja Emma Lambergin artikkeli, jossa he tarkastelevat professionalisoitumisen tuomia muutoksia tasa-arvopolitiikkaan Suomessa. Aino A. T. Isojärven artikkeli puolestaan tutkii populaarikulttuurin ja politiikan suhdetta 1960-luvun Yhdysvalloissa keskittyen valkoisen maskuliinisuuden ja isyyden ihanteiden analyysiin neljässä Disneyn animaatioelokuvassa. Julia Nummi analysoi puheenvuorossaan sukupuolittuneita representaatioita seksuaalista häirintää käsittelevissä video-oppimateriaaleissa. Sanna Erdoğanin ja Amanda Hekkalan laatimassa juhlahaastattelussa Lapin yliopiston professorit Kirsti Lempiäinen, Leena-Maija Rossi ja Suvi Ronkainen käyvät läpi ura- ja tutkimuspolkujaan, avaavat tutkimuksellisia intressejään sekä raottavat toiveitaan yhteiskunnallisen kehityksen suhteen.

  Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty  määrittelyksi ”an expressionistic painting of an orange tabby cat playing jazz trumpet, depicted as an explosion of nebula”.

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 35 Nro 3-4 (2022)

  Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden tuplanumeron 3‒4/2022 kolmessa vertaisarvioidussa artikkelissa tarkastellaan sukupuolittamisen muotoja mediassa ja kulttuurisissa esityksissä. Katariina Mäkinen ja Eetu Mäkelä analysoivat äitien kansalaisuuden määrittelyä suhteessa kotihoidontukeen perinteisessä mediassa parin viime vuosikymmenen aikana. He kontekstualisoivat käytyä keskustelua osaksi laajempaa diskursiivista ja yhteiskunnallista siirtymää kohti kilpailukykyä painottavaa argumentointia 2010-luvulla. Kirsi Kainio ja Ari Sivenius puolestaan tutkivat, miten koko perheen Ice Age -animaatioelokuvissa inhimillistetään eläinhahmoja heteronormatiivisesti. Linkittämällä analyysin laajempaan teoreettiseen keskusteluun kulttuurisista sukupuolittamisen tavoista kirjoittajat korostavat, että on tärkeää huomioida, miten lapsille suunnattu sisältö normittaa tapoja ymmärtää sukupuolta ja seksuaalisuutta. Myös lehden kolmas artikkeli nostaa esille valtavirtakulttuurin binaarisen sukupuolen ja heteronormatiivisuuden mallin. Vilja Jaaksi  tarkastelee murrosteksti-käsitteen avulla haastatteluaineistonsa pohjalta kokemuksia sosiaalisen median sisältöjen merkityksestä muunsukupuolisten identiteetin muotoutumisessa. Lisäksi tuplanumerossa julkaistaan Sukupuolentutkimuksen seuran puheenjohtajan kirjoitus, yksi hankepuheenvuoro, neljän tuoreen väitöstilaisuuden lektiot, kaksi kirja-arviota sekä perustelut pro gradu- ja artikkelipalkinnoille.

  Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty  määrittelyksi ”non-binary gender cubist painting”.

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 36 Nro 1 (2023)

  Lehden päätoimittajien Elina Helosvuoren ja Maria Temmeksen mukaan feministisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen kotimaiselta kentältä nousee empiirisesti sidoksellista tutkimusta, jota Marianne Mäkelin ja Lotta Hautamäki (2021) ovat luonnehtineet ”maailmaan kiinnittyneeksi”. Feministinen tieteen- ja teknologiantutkimus -teemanumerossa 1/2023 käsitellään niin tieteen tekemistä tietyissä paikallisissa yhteyksissään, teknologisten sovellusten käyttöönottoa ja siihen liittyvää ruumiillista kitkaisuutta, olemassaolomme monilajisia sidoksia kuin ihmisten ja eläintenvälisten valtasuhteiden tilanteisuutta. Numeron tekstit ovat otteeltaan etnografisesti virittyneitä – siis varsin empiirisesti sidoksellisia. Katriina Huttusen ja Elina Oinaksen artikkeli on tutkimuseettinen avaus, jossa kiinnitetään huomio tieteenteon sukupuolittaviin ja rodullistaviin käytäntöihin. Analysoitavana on suomalainen ripulirokotetutkimus, joka toteutettiin merkittäviltä osin Länsi-Afrikan Beninissä. Joni Jaakola puolestaan keskittyy artikkelissaan suomalaisen hoivapolitiikan pyrkimyksiin käyttää hoivateknologiaa osana hoivakotien iäkkäiden asukkaiden arkea. Jaakola kuvaa hankausta teknologiauskoisen optimismin ja hauraiden ruumiiden edustamien realiteettien välillä kitkaisen ruumiillisuuden käsitteellä. Puheenjohtajalta-palstalla Leena-Maija Rossi kirjoittaa siirtymisestä avoimeen julkaisemiseen ja lehtemme merkityksestä kotimaisen sukupuolentutkimuksen näyteikkunana. Pieta Savinotkon väitöstutkimukseen perustuva lektio liittää monilajisuuden teeman osaksi teemanumeroa. Hänen muotoilemansa keskinäisen toimeentulon käsite havainnollistaa, miten omakätinen ruoantuotanto on osa harjoittajiensa toimeentuloa mutta edellyttää samalla kanssaelämistä moninaisten toimijoiden kesken. Myös Eeva Nikkilä esittelee erilajisia suhteita kirja-arviossaan tanskalaisen antropologin Mette N. Svendsenin teoksesta Near Human: Border Zones of Species, Life, and Belonging (2022). Teemanumeron päättää Ville Pöysän arvio Ulf Mellströmin ja Bob Peasen toimittamasta teoksesta Posthumanism and the Man Question. Beyond Anthropocentric Masculinities (2023).

  Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty määrittelyksi ” create a cubist painting of gendered robots”.

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 36 Nro 2 (2023)

  Numerossa 2/2023 luodaan katse lajien välisiin suhteisiin, virtuaaliyhteisön naiskäyttäjien nautinnon kuvauksiin, feministiseen utopistiseen ajatteluun, suomalaisen hoivatutkimuksen vaiheisiin sekä saamenmaalaisten tyttöjen historiatietoisuuteen. Milka Siponkoski tarkastelee artikkelissaan ei-inhimillisen ja inhimillisen toimijuuden suhdetta kolmessa suomalaisessa nykyromaanissa, jotka kaikki voidaan tulkita uudelleenkirjoituksiksi Aino Kallaksen myyttisestä kronikasta Sudenmorsian. Hiidenmaalainen tarina. Hän hyödyntää analyysissaan diffraktiivista luentaa, joka auttaa lukemaan kohdeteoksia teoreettisten ekofeminististen ja posthumanististen tekstien rinnalla. Maria Vihlman puolestaan analysoi artikkelissaan Alastonsuomi.com-alustan naiskäyttäjien nautinnon kuvauksia. Hän tähdentää, että tällaisten alustojen sukupuolittavia valta-asetelmia tarkastellessa on huomioitava myös naiskäyttäjien nautinnon kokemusten muotoutuminen. Sukupuolentutkimuksen seuran (SUNS) puheenjohtaja Leena-Maija Rossi peräänkuuluttaa puheenvuorossaan korjaavaa – utopistista – feminististä ajattelua, jossa nykytilanteen analysoinnin lisäksi pohditaan, millainen maailma voisi parhaimmillaan olla. Leena Eräsaari ja Ritva Nätkin esittelevät puheenvuorossaan vuoden 2022 lopulla järjestettyä juhlaseminaaria, jossa luotiin katsaus paitsi uudempaan hoivatutkimukseen myös kartoitettiin vuosina 1989–1995 toteutettua Hyvinvointivaltion sukupuolijärjestelmä -sateenvarjoprojektia. Helena Ristaniemi kartoittaa lektiossaan historiatietoisuuden vaikutuksia saamenmaalaisten yläkouluikäisten tyttöjen elämään ja tulevaisuudenkuvailuihin. Numerossa julkaistaan myös Kaiju Harisen arvio Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teoksesta Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2022) sekä Kaisa Ilmosen arvio Audre Lorden teoksesta Sister Outsider (2022). Numeron päättää Marja Vehviläisen ”Ehdotus Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2022 artikkelipalkinnoksi”.

  Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty määrittelyksi ”female werewolf cubist painting”.

• 

  Karvanumero

  Vol 34 Nro 4 (2021)

  Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden Karvanumerossa 4/2021 vierailevina toimittajina ovat Hannele Harjunen ja Leena-Maija Rossi. Teemanumeron teksteissä karvat kietoutuvat monin tavoin sukupuolen, seksuaalisuuden, ruumiillisuuden ja vallan kysymyksiin sekä erilaisiin vastakarvaisiin strategioihin ja karvojen politiikkoihin. Karvanumero on suomalaisen sukupuolentutkimuksen kentällä tärkeä ja odotettu avaus, mistä kertoo sekin, että lehdessä julkaistaan aihealueelta peräti neljä vertaisarvioitua artikkelia: Johanna Latva tutkii hiuksettomiin naisiin kohdistuvia asenteita, Laura Piippo karvojen kuvausta kirjallisuudessa, Erica Åberg ja Laura Salonen sosiaalisen median karvakeskustelua ja Kanerva Lehtonen karvoja sukupuoliperformanssina. Puheenvuorotekstissään Susanna Paasonen ja Annamari Vänskä luovat katsauksen ”pornon karvoihin ja karvan muoteihin”. Kirja-arvioissa Joel Kuortti arvioi Emma Dabirin mustien hiusten historiaa ja politiikkaa avaavaa kirjaa Don’t Touch My Hair (2019) ja Heidi Kosonen karvattomuuden kulttuurihistoriaa luotaava Rebecca M. Herzigin teosta Plucked (2015).

  Kannen kuva: Victoria Aleksandrova