Arkistot

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 37 Nro 4 (2024)

  Päätoimittajat Varpu Alasuutari, Sanna Karhu ja Heidi Kosonen johdattavat pääkirjoituksessaan "Feministisiä näkökulmia kuolemaan" -teemanumeroon, joka tarkastelee kuolemaa, tappamista ja suremista feministisistä, intersektionaalisista, ekologisista sekä monilajisista näkökulmista globaalin epätasa-arvon, ympäristökriisin ja valtioiden nekropolitiikan aikakaudella. Numeron vertaisarvioiduissa artikkeleissa Sanna Karimäki-Nuutinen analysoi ilonpilaajuuden potentiaalia eläintuotantoa käsittelevässä taiteessa, Ryan Manhire tarkastelee petro-maskuliinista ilmastodenialismia ja sen väkivaltaista sukupuoligiikkaa, ja Henri Hyvönen ja Laura Mankki analysoivat metsästyksen ja lihansyönnin yhteyttä ”kunnialliseen maskuliinisuuteen” somessa. Puheenjohtajien palstalla Hanna Ylöstalo ja Anna Elomäki kirjoittavat Sukupuolentutkimuksen seuran toiminnasta ja merkityksestä sekä tieteellisiin seuroihin kuulumisen tärkeydestä. Numeron kolme esseetä avaavat koskettavia näkökulmia yhteiskunnallisesti torjuttuun, äänioikeudettomaan suruun. Inari Nikkanen queeriyttää eläinten kollektiivista suremista, Kati Aakkonen pohtii jään katoamista ja kuolemaa ei-ihmiskeskeisestä näkökulmasta ja Sanna Mustasaari reflektoi lapsen menettämiseen ja itsemurhaan liittyvää surua ja syyllisyyttä sekä transelämän ei-elettävyyttä cisnormatiivisessa yhteiskunnassa. Small Matters -hankkeen puheenvuoro tuo esiin lasten suhteet kuolemaan kasvatustieteellisestä ja posthumanistisesta näkökulmasta. Kirja-arvioissa Tiina Ollila esittelee Kadri Aavikin, Kuura Irnin ja Milla-Maria Joen toimittaman artikkelikokoelman Feminist Animal and Multispecies Studies: Critical Perspectives on Food and Eating. Koko Hubara puolestaan tarkastelee Jennifer C. Nashin teosta How We Write Now: Living with Black Feminist Theory.  

  Kansikuva
  Heidi Kosonen: Sururituaali linnulle ja läntiselle demokratialle (A Death Ritual for a Bird and Western Democracy, 2024, tussi ja akvarellikynät). 

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 37 Nro 3 (2024)

  Numeron 3/2024 pääkirjoituksessa Varpu Alasuutari, Sanna Karhu ja Heidi Kosonen pohtivat rasismin normalisoitumista sekä tieteellisten seurojen jäsenkatoa. Artikkelissaan “Laura Ruohosen kolme näytelmää feministisinä aatedraamoina ja historian uudelleenkirjoituksina” Jarmo Lintunen kehittää feministisen aatedraaman käsitettä ja tarkastelee sukupuolen tematiikkaa Laura Ruohosen näytelmissä Suurin on rakkaus (1998), Kuningatar K (2003) ja Sultanaatti (2022). SUNSin puheenjohtajat Hanna Ylöstalo ja Anna Elomäki kirjoittavat sukupuolentutkimuksen ja tasa-arvon tilaa uhkaavista tekijöistä mutta löytävät toivoa erityisesti sukupuolentutkimuksen opetuksesta. Lektioita julkaistaan kaksi: Laura Mankki on väitellyt hyvinvointivaltion ulkomaalaistaustaisista siivoojista ja Eveliina Puutio alakouluikäisten suhdekulttuureista. Kirja-arvioissa Aino-Kaisa Koistinen kirjoittaa Joana Pais Zosimon, Kate Sotejeff-Wilsonin ja Wendy Baldwinin toimittamasta Women Writing Socially in Academia -kokoelmasta. Aino Luotonen esittelee Celia Robertsin ja kollegoiden teoksen Reproduction, Kin and Climate Crisis. Alma Onali arvioi Rosi Braidottin kirjoittaman ja Kaisa Kortekallion suomentaman Tieto ihmisen jälkeen -kirjan, ja Salla Aldrin Salskov tarttuu Judith Butlerin viimeisimpään teokseen Who’s Afraid of Gender? Lisäksi numerossa julkaistaan Näkymättömyys-teemanumeron (4/2025) kirjoituskutsu.

  Kansikuva
  Heidi Kosonen: Elisabeth, Roxelana ja haarniskoitu Kristiina (2024).
  Sekatekniikka (kollaasi ja tussi).
  Kollaasissa on hyödynnetty seuraavia tekijänoikeusvapaita ja CC-BY.4.0-töitä:
  Wenceslaus Hollar: Queen Christina of Sweden (c. 1650)
  Willem Hondius: King John II Casimir Vasa (1649)
  Mathio Pagani: La piu bella e la piu favorita donna del gran Turcho dita la Rossa (c. 1540–1550)
  Fritz Hjertzell: Elisabeth Järnefelt, o.s. Clodt von Jürgensburg (c. 1878–1882). Museovirasto

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 37 Nro 2 (2024)

  Numeron 2/2024 pääkirjoituksessa Varpu Alasuutari, Sanna Karhu ja Heidi Kosonen esittelevät toimituksen linjausta koskien tekoälyn hyödyntämistä lehteen tarjotuissa käsikirjoituksissa sekä lehden toimituskäytännöissä. Seppo Heikkisen ja Heidi Kurvisen artikkeli “Keskustelu sukupuolten tasa-arvosta urheilun kontekstissa suomalaisessa lehdistössä 1970- ja 1980-luvuilla” tarttuu aiheeseensa diskurssianalyyttisellä ja kontekstoivalla otteella. Marita Hietasaaren artikkelissa ”Sigrid Backmanin sisällissotaromaani Ålandsjungfrun aikalaiskritiikin valossa” puolestaan tarkastellaan intersektionaalisesti kirjallisuushistorian katveeseen jääneen Sigrid Backmanin teoksen kriitikkovastaanottoa. Lisäksi julkaisemme SUNSin puheenjohtajien Hanna Ylöstalon ja Anna Elomäen kirjoituksen “Akateeminen kotityö ja sukupuolentutkimuksen tulevaisuus”, Siri Törölän puheenvuoron “Sateenkaaritiedon vahvistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa” sekä Kirsti Lempiäisen puheenvuoron “Sukupuolentutkimuksen tasa-arvopoliittiset juuret: erojen ja risteymien tarkastelua”. Päätoimittaja Sanna Karhu haastattelee feministi- ja ympäristöfilosofi Johanna Oksalaa (“Miksi feminististä filosofiaa tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen?”), ja Anna Puhakan lektion aiheena on ”Kehopositiivisuusaktivismi lihavuussyrjintää haastamassa”. Hannele Harjunen, Marianne Liljeström, Susan Meriläinen ja Saara Särmä arvioivat Kirsti Lempiäisen ja Liisa Rantalaihon teoksen Naistutkimuksen alkuja ‒ muistikuvia akateemiselta kentältä. Aleksi Paavilainen puntaroi Johanna Oksalan teosta Feminism, Capitalism, and Ecology (2023). Noora Dadun kirjasta Roolitus (2024) kirjoittaa Kaisu Hynnä-Granberg. Julkaisemme myös kuvituksesta vastanneen Sanni Sepän taiteilijaesittelyn. Hienojen tekstien ja kuvien lisäksi mukana on myös elokuvateemaisen numeron 3/2025 kirjoituskutsu sekä avoin teemanumerokutsu (4/2025 ja 1/2026). Lopuksi Kristina Rolin esittää perustelut Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2023 artikkelipalkinnon saajiksi.

  Kannen kuva
  Sanni Seppä: "Villikukkaiset" (2023).
  Teoskuva on yksityiskohta teossarjasta
  "Kun minua rakastettiin kesällä 2023".

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 37 Nro 1 (2024)

  Numeron 1/2024 pääkirjoituksessa uudet päätoimittajat Varpu Alasuutari, Sanna Karhu ja Heidi Kosonen esittäytyvät ja asemoituvat tutkimuksen kentässä sekä siinä yhteiskunnallisessa ja globaalissa tilanteessa, jossa he kautensa aloittavat. Numeron kahdessa vertaisarvioidussa artikkelissa tunnustellaan tunteiden tuottavaa vaikutusta erilaisissa kohtaamisissa. Satu Suvanto ja Suvi Pihkala tutkivat uusmaterialistisesti virittyneessä artikkelissaan, miten tutkijat ja yleisö kohtaavat lasten Unelmien kaverimaa -taidepajojen teokset. Jaana Vuori puolestaan analysoi kulttuurintutkimuksellisessa artikkelissaan kriittisesti Väestöliiton videosarjaa, joka on suunnattu kotouttamistyön ammattilaisille. Sukupuolentutkimuksen seuran väistyvä puheenjohtaja Leena-Maija Rossi kertoo kautensa lopuksi palstallaan monimuotoisen yhteistyön merkityksestä sukupuolentutkimuksessa. Hankepuheenvuorossa ”Tasa-arvo- ja risteävät erot Pohjoismaiden arktisissa yliopistoissa” Mervi Heikkinen, Eveliina Ylitalo ja Anna Reetta Rönkä esittelevät hiljattaista sukupuolentutkijoiden työpajojen sarjaa. Maiju Parviainen kertoo lektiossaan väitöskirjatutkimuksestaan Seksologiset tulkinnat halun ja seksin merkityksestä heteroparisuhteessa (2023). Lehti pyrkii elvyttämään feministisesti sekä sukupuoli- ja seksuaalipoliittisesti orientoituneen taiteen esittelyt: ensiksi on vuorossa oululainen valokuvaaja Martu Väisänen.

  Kannen kuva: Martu Väisänen. Menneisyys, 2018.

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 36 Nro 3-4 (2023)

  Käsillä oleva tuplanumero 3‒4/2023 päättää lehtemme osalta ”Tampereen toimituksen” kauden vuosina 2022‒2023. Pääkirjoituksessaan Elina Helosvuori ja Maria Temmes kertovat tuntemuksista ja näkymistä luovuttaessaan lehden uusien päätoimittajien haltuun. Tuplanumeron ensimmäisessä artikkelissa Katariina Kotila tutkii haastattelu- ja kirjoitelma-aineiston pohjalta, miten nuoret aikuiset tuottavat sukupuolta tehdessään kodistaan kotia. Tuija Koivunen puolestaan toteuttaa artikkelissaan integroivan kirjallisuuskatsauksen jäljittämällä ja analysoimalla kriittisesti maskuliinisuus-käsitteen käyttöä vuosina 1988–2021 julkaistuissa Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden vertaisarvioiduissa artikkeleissa. Numeron kolmannessa artikkelissa Mikko Meriläinen, Jonne Arjoranta ja Emilia Lounela tarkastelevat maskuliinisuutta ja antifeminismiä digitaalisessa pelikulttuurissa. Heidän analyysinsä kohteena on Ylilauta-keskustelualustan eräs viestinvaihto. Leena-Maija Rossi tarttuu Puheenjohtajalta-kirjoituksessaan Suomen Akatemiaan, tutkijoihin ja opettajiin kohdistuvaan häirintään ja kuormittamiseen. Hankepuheenvuorossaan Outi Autti, Seija Jalagin, Hanna-Leena Määttä, Tiina Lempinen ja Ilmari Leppihalme esittelevät kansakunnan ”muistin marginaaleihin” jäänyttä Lapin sotaa ja uudelleen rakentamista ja tarkentavat katseen tutkimuksessa sivuun jääneiden ryhmien kokemuksiin. Lisäksi numerossa julkaistaan lektio sekä kolme kirja-arviota. Lektiossaan Iida Kauhanen johdattelee väitöskirjaansa, joka tarkastelee ilman huoltajia maahan tulleiden turvapaikanhakijanuorten elämää ja yhdenvertaisen osallisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Kirja-arvioissa Daniil Zhaivoronok katsastaa Pauliina Lukinmaan väitöskirjan LGBTIQ+ Activists in St Petersburg: Forming Practices, Identifying as Activists and Creating Their Own Places (2022), Paju Kettunen Touko Vaahteran tutkimuksen Biopolitics of Swimming and the Re-Articulation of Able-Bodiedness: Bodies of Latent Potential (2022) ja Salla Aldrin Salskov Aino-Maija Elonheimon, Sari Miettisen, Hanna Ojalan ja Tuija Saresman toimittaman teoksen Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka (1922). Lopuksi Eila Rantonen esittelee valintansa Sukupuolentutkimuksen seuran vuoden 2023 pro gradu -palkinnon saajaksi ja lehden tuleva toimitus julkaisee kirjoituskutsun lehden kuolema-aiheiseen teemanumeroon 4/2024.

  Kannen kuva on toteutettu tekoälyllä (Midjourney) antamalla määrittelyksi “three young men lacking masculine characteristics playing computer game in the dark room black and white photo -- v 5.2 -- style raw”.

   

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 36 Nro 2 (2023)

  Numerossa 2/2023 luodaan katse lajien välisiin suhteisiin, virtuaaliyhteisön naiskäyttäjien nautinnon kuvauksiin, feministiseen utopistiseen ajatteluun, suomalaisen hoivatutkimuksen vaiheisiin sekä saamenmaalaisten tyttöjen historiatietoisuuteen. Milka Siponkoski tarkastelee artikkelissaan ei-inhimillisen ja inhimillisen toimijuuden suhdetta kolmessa suomalaisessa nykyromaanissa, jotka kaikki voidaan tulkita uudelleenkirjoituksiksi Aino Kallaksen myyttisestä kronikasta Sudenmorsian. Hiidenmaalainen tarina. Hän hyödyntää analyysissaan diffraktiivista luentaa, joka auttaa lukemaan kohdeteoksia teoreettisten ekofeminististen ja posthumanististen tekstien rinnalla. Maria Vihlman puolestaan analysoi artikkelissaan Alastonsuomi.com-alustan naiskäyttäjien nautinnon kuvauksia. Hän tähdentää, että tällaisten alustojen sukupuolittavia valta-asetelmia tarkastellessa on huomioitava myös naiskäyttäjien nautinnon kokemusten muotoutuminen. Sukupuolentutkimuksen seuran (SUNS) puheenjohtaja Leena-Maija Rossi peräänkuuluttaa puheenvuorossaan korjaavaa – utopistista – feminististä ajattelua, jossa nykytilanteen analysoinnin lisäksi pohditaan, millainen maailma voisi parhaimmillaan olla. Leena Eräsaari ja Ritva Nätkin esittelevät puheenvuorossaan vuoden 2022 lopulla järjestettyä juhlaseminaaria, jossa luotiin katsaus paitsi uudempaan hoivatutkimukseen myös kartoitettiin vuosina 1989–1995 toteutettua Hyvinvointivaltion sukupuolijärjestelmä -sateenvarjoprojektia. Helena Ristaniemi kartoittaa lektiossaan historiatietoisuuden vaikutuksia saamenmaalaisten yläkouluikäisten tyttöjen elämään ja tulevaisuudenkuvailuihin. Numerossa julkaistaan myös Kaiju Harisen arvio Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teoksesta Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2022) sekä Kaisa Ilmosen arvio Audre Lorden teoksesta Sister Outsider (2022). Numeron päättää Marja Vehviläisen ”Ehdotus Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2022 artikkelipalkinnoksi”.

  Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty määrittelyksi ”female werewolf cubist painting”.

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 36 Nro 1 (2023)

  Lehden päätoimittajien Elina Helosvuoren ja Maria Temmeksen mukaan feministisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen kotimaiselta kentältä nousee empiirisesti sidoksellista tutkimusta, jota Marianne Mäkelin ja Lotta Hautamäki (2021) ovat luonnehtineet ”maailmaan kiinnittyneeksi”. Feministinen tieteen- ja teknologiantutkimus -teemanumerossa 1/2023 käsitellään niin tieteen tekemistä tietyissä paikallisissa yhteyksissään, teknologisten sovellusten käyttöönottoa ja siihen liittyvää ruumiillista kitkaisuutta, olemassaolomme monilajisia sidoksia kuin ihmisten ja eläintenvälisten valtasuhteiden tilanteisuutta. Numeron tekstit ovat otteeltaan etnografisesti virittyneitä – siis varsin empiirisesti sidoksellisia. Katriina Huttusen ja Elina Oinaksen artikkeli on tutkimuseettinen avaus, jossa kiinnitetään huomio tieteenteon sukupuolittaviin ja rodullistaviin käytäntöihin. Analysoitavana on suomalainen ripulirokotetutkimus, joka toteutettiin merkittäviltä osin Länsi-Afrikan Beninissä. Joni Jaakola puolestaan keskittyy artikkelissaan suomalaisen hoivapolitiikan pyrkimyksiin käyttää hoivateknologiaa osana hoivakotien iäkkäiden asukkaiden arkea. Jaakola kuvaa hankausta teknologiauskoisen optimismin ja hauraiden ruumiiden edustamien realiteettien välillä kitkaisen ruumiillisuuden käsitteellä. Puheenjohtajalta-palstalla Leena-Maija Rossi kirjoittaa siirtymisestä avoimeen julkaisemiseen ja lehtemme merkityksestä kotimaisen sukupuolentutkimuksen näyteikkunana. Pieta Savinotkon väitöstutkimukseen perustuva lektio liittää monilajisuuden teeman osaksi teemanumeroa. Hänen muotoilemansa keskinäisen toimeentulon käsite havainnollistaa, miten omakätinen ruoantuotanto on osa harjoittajiensa toimeentuloa mutta edellyttää samalla kanssaelämistä moninaisten toimijoiden kesken. Myös Eeva Nikkilä esittelee erilajisia suhteita kirja-arviossaan tanskalaisen antropologin Mette N. Svendsenin teoksesta Near Human: Border Zones of Species, Life, and Belonging (2022). Teemanumeron päättää Ville Pöysän arvio Ulf Mellströmin ja Bob Peasen toimittamasta teoksesta Posthumanism and the Man Question. Beyond Anthropocentric Masculinities (2023).

  Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty määrittelyksi ” create a cubist painting of gendered robots”.

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 35 Nro 3-4 (2022)

  Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden tuplanumeron 3‒4/2022 kolmessa vertaisarvioidussa artikkelissa tarkastellaan sukupuolittamisen muotoja mediassa ja kulttuurisissa esityksissä. Katariina Mäkinen ja Eetu Mäkelä analysoivat äitien kansalaisuuden määrittelyä suhteessa kotihoidontukeen perinteisessä mediassa parin viime vuosikymmenen aikana. He kontekstualisoivat käytyä keskustelua osaksi laajempaa diskursiivista ja yhteiskunnallista siirtymää kohti kilpailukykyä painottavaa argumentointia 2010-luvulla. Kirsi Kainio ja Ari Sivenius puolestaan tutkivat, miten koko perheen Ice Age -animaatioelokuvissa inhimillistetään eläinhahmoja heteronormatiivisesti. Linkittämällä analyysin laajempaan teoreettiseen keskusteluun kulttuurisista sukupuolittamisen tavoista kirjoittajat korostavat, että on tärkeää huomioida, miten lapsille suunnattu sisältö normittaa tapoja ymmärtää sukupuolta ja seksuaalisuutta. Myös lehden kolmas artikkeli nostaa esille valtavirtakulttuurin binaarisen sukupuolen ja heteronormatiivisuuden mallin. Vilja Jaaksi  tarkastelee murrosteksti-käsitteen avulla haastatteluaineistonsa pohjalta kokemuksia sosiaalisen median sisältöjen merkityksestä muunsukupuolisten identiteetin muotoutumisessa. Lisäksi tuplanumerossa julkaistaan Sukupuolentutkimuksen seuran puheenjohtajan kirjoitus, yksi hankepuheenvuoro, neljän tuoreen väitöstilaisuuden lektiot, kaksi kirja-arviota sekä perustelut pro gradu- ja artikkelipalkinnoille.

  Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty  määrittelyksi ”non-binary gender cubist painting”.

• 

  Sukupuolentutkimus-Genusforskning

  Vol 35 Nro 2 (2022)

  Vuoden 2022 Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden toinen numero tuo esille sukupuolittuneita koreografioita tasa-arvopolitiikan professionalisoitumisessa, animaatioelokuvien isyysrepresentaatioissa ja seksuaalista häirintää käsittelevissä video-oppimateriaaleissa. Numeron avaa Hanna Ylöstalon ja Emma Lambergin artikkeli, jossa he tarkastelevat professionalisoitumisen tuomia muutoksia tasa-arvopolitiikkaan Suomessa. Aino A. T. Isojärven artikkeli puolestaan tutkii populaarikulttuurin ja politiikan suhdetta 1960-luvun Yhdysvalloissa keskittyen valkoisen maskuliinisuuden ja isyyden ihanteiden analyysiin neljässä Disneyn animaatioelokuvassa. Julia Nummi analysoi puheenvuorossaan sukupuolittuneita representaatioita seksuaalista häirintää käsittelevissä video-oppimateriaaleissa. Sanna Erdoğanin ja Amanda Hekkalan laatimassa juhlahaastattelussa Lapin yliopiston professorit Kirsti Lempiäinen, Leena-Maija Rossi ja Suvi Ronkainen käyvät läpi ura- ja tutkimuspolkujaan, avaavat tutkimuksellisia intressejään sekä raottavat toiveitaan yhteiskunnallisen kehityksen suhteen.

  Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty  määrittelyksi ”an expressionistic painting of an orange tabby cat playing jazz trumpet, depicted as an explosion of nebula”.

• 

  Synnytysteemanumero

  Vol 35 Nro 1 (2022)

  Kuten Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden uudet päätoimittajat Elina Helosvuori ja Maria Temmes toteavat, synnytysteemanumero 1/2022 on muodostunut orgaanisesti, ilman erityistä kirjoituskutsua. Vaikuttaisikin, että todistamme suoranaista ilmiötä ‒ käynnissä on synnytyskulttuurin murros. Teemanumeron vertaisarvioiduissa artikkeleissa Keiju Vihreäsalo tarkastelee synnyttäjien kokemusta muutosvoimana, Hanna-Mari Ikonen ja Jenna Siivonen osoittavat, miten syntyvyyden vähenemistä käsittelevä kantaaottava sanomalehtikirjoittelu tuottaa nuorista naisista ennakoivia toimijoita, ja Tiia Sudenkaarne tarttuu viimeaikaisiin vaatimuksiin sijaissynnyttämisen laillistamisesta ja uudenlaisesta säätelystä. SUNSin puheenjohtaja Leena-Maija Rossi tuo palstallaan esiin sukupuolentutkimuksen sitkeyden, vahvuuden ja vaikuttavuuden viime vuosikymmeninä. Hankepuheenvuorossaan Kaisa Kuurne ja Mirjam Raudasoja taustoittavat mainittua synnytyskulttuurin murrosta, ja Astrid Joutsenon sekä Elina Helosvuoren lektiot perustuvat heidän tuoreisiin lisääntymisaiheisiin väitöskirjoihinsa.

  Kuva: Helsingin Kätilöopiston sairaalan lastenhuone vuonna 1971. Kuvaaja Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo.

• 

  Karvanumero

  Vol 34 Nro 4 (2021)

  Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden Karvanumerossa 4/2021 vierailevina toimittajina ovat Hannele Harjunen ja Leena-Maija Rossi. Teemanumeron teksteissä karvat kietoutuvat monin tavoin sukupuolen, seksuaalisuuden, ruumiillisuuden ja vallan kysymyksiin sekä erilaisiin vastakarvaisiin strategioihin ja karvojen politiikkoihin. Karvanumero on suomalaisen sukupuolentutkimuksen kentällä tärkeä ja odotettu avaus, mistä kertoo sekin, että lehdessä julkaistaan aihealueelta peräti neljä vertaisarvioitua artikkelia: Johanna Latva tutkii hiuksettomiin naisiin kohdistuvia asenteita, Laura Piippo karvojen kuvausta kirjallisuudessa, Erica Åberg ja Laura Salonen sosiaalisen median karvakeskustelua ja Kanerva Lehtonen karvoja sukupuoliperformanssina. Puheenvuorotekstissään Susanna Paasonen ja Annamari Vänskä luovat katsauksen ”pornon karvoihin ja karvan muoteihin”. Kirja-arvioissa Joel Kuortti arvioi Emma Dabirin mustien hiusten historiaa ja politiikkaa avaavaa kirjaa Don’t Touch My Hair (2019) ja Heidi Kosonen karvattomuuden kulttuurihistoriaa luotaava Rebecca M. Herzigin teosta Plucked (2015).

  Kannen kuva: Victoria Aleksandrova

• Pakkomuuton sukupuoli

  Vol 34 Nro 3 (2021)

• Vol 34 Nro 2 (2021)

• Vol 34 Nro 1 (2021)

• Väkivalta, sukupuoli, affekti ja tunteet

  Vol 33 Nro 4 (2020)

• Vol 33 Nro 3 (2020)

• Kriittistä tutkimusta miehistä

  Vol 33 Nro 2 (2020)

• Vol 33 Nro 1 (2020)

• Kieli ja sukupuoli

  Vol 32 Nro 4 (2019)

• Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa

  Vol 32 Nro 3 (2019)

• Vol 32 Nro 2 (2019)

• Vol 32 Nro 1 (2019)

• Vol 31 Nro 4 (2018)

• Suomalaisen feminismin historia

  Vol 31 Nro 3 (2018)

• Vol 31 Nro 2 (2018)