Vol 36 Nro 3-4 (2023): Sukupuolentutkimus-Genusforskning
Käsillä oleva tuplanumero 3‒4/2023 päättää lehtemme osalta ”Tampereen toimituksen” kauden vuosina 2022‒2023. Pääkirjoituksessaan Elina Helosvuori ja Maria Temmes kertovat tuntemuksista ja näkymistä luovuttaessaan lehden uusien päätoimittajien haltuun. Tuplanumeron ensimmäisessä artikkelissa Katariina Kotila tutkii haastattelu- ja kirjoitelma-aineiston pohjalta, miten nuoret aikuiset tuottavat sukupuolta tehdessään kodistaan kotia. Tuija Koivunen puolestaan toteuttaa artikkelissaan integroivan kirjallisuuskatsauksen jäljittämällä ja analysoimalla kriittisesti maskuliinisuus-käsitteen käyttöä vuosina 1988–2021 julkaistuissa Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden vertaisarvioiduissa artikkeleissa. Numeron kolmannessa artikkelissa Mikko Meriläinen, Jonne Arjoranta ja Emilia Lounela tarkastelevat maskuliinisuutta ja antifeminismiä digitaalisessa pelikulttuurissa. Heidän analyysinsä kohteena on Ylilauta-keskustelualustan eräs viestinvaihto. Leena-Maija Rossi tarttuu Puheenjohtajalta-kirjoituksessaan Suomen Akatemiaan, tutkijoihin ja opettajiin kohdistuvaan häirintään ja kuormittamiseen. Hankepuheenvuorossaan Outi Autti, Seija Jalagin, Hanna-Leena Määttä, Tiina Lempinen ja Ilmari Leppihalme esittelevät kansakunnan ”muistin marginaaleihin” jäänyttä Lapin sotaa ja uudelleen rakentamista ja tarkentavat katseen tutkimuksessa sivuun jääneiden ryhmien kokemuksiin. Lisäksi numerossa julkaistaan lektio sekä kolme kirja-arviota. Lektiossaan Iida Kauhanen johdattelee väitöskirjaansa, joka tarkastelee ilman huoltajia maahan tulleiden turvapaikanhakijanuorten elämää ja yhdenvertaisen osallisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Kirja-arvioissa Daniil Zhaivoronok katsastaa Pauliina Lukinmaan väitöskirjan LGBTIQ+ Activists in St Petersburg: Forming Practices, Identifying as Activists and Creating Their Own Places (2022), Paju Kettunen Touko Vaahteran tutkimuksen Biopolitics of Swimming and the Re-Articulation of Able-Bodiedness: Bodies of Latent Potential (2022) ja Salla Aldrin Salskov Aino-Maija Elonheimon, Sari Miettisen, Hanna Ojalan ja Tuija Saresman toimittaman teoksen Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka (1922). Lopuksi Eila Rantonen esittelee valintansa Sukupuolentutkimuksen seuran vuoden 2023 pro gradu -palkinnon saajaksi ja lehden tuleva toimitus julkaisee kirjoituskutsun lehden kuolema-aiheiseen teemanumeroon 4/2024.
Kannen kuva on toteutettu tekoälyllä (Midjourney) antamalla määrittelyksi “three young men lacking masculine characteristics playing computer game in the dark room black and white photo -- v 5.2 -- style raw”.
