Tietoa julkaisusta
Sukupuolentutkimus–Genusforskning on kaksikielinen monitieteinen julkaisu, joka perustettiin 1988 (vuoteen 2013 saakka Naistutkimus-Kvinnoforskning). Lehdessä julkaistaan harkinnanvaraisesti ajoittain myös englanninkielisiä tekstejä. Tieteellisten vertaisarvioitujen artikkeleiden lisäksi lehdessä julkaistaan ajankohtaisia puheenvuoroja, puheenjohtajilta-palstaa, hankepuheenvuoroja, lektioita ja kirja-arvioita. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.
Uusin numero
Numeron 1/2026 pääkirjoituksessa uudet päätoimittajat Anna Heinonen, Pauliina Lukinmaa ja Ella Poutiainen esittäytyvät ja kutsuvat eri oppiainetaustoista tulevia kirjoittajia mukaan lehden tekemiseen. Päätoimittajat painottavat elävän tiedelehden merkitystä ajassa, jossa sukupuolentutkimuksen asemaa uhkaavat sekä tieteen rahoituksen leikkaukset että kiristyvä yhteiskunnallinen ilmapiiri.
Numeron kolmessa vertaisarvioidussa artikkelissa kirjoittajat lähestyvät aiheitaan monitieteisesti. Karla Malm analysoi artikkelissaan Isisin Dabiq-verkkolehden naisille suunnattuja tekstejä ja pohtii, miten yksilösubjektiudesta kieltäytyvät kertomukset muokkaavat naisten toimijuudelle annettuja merkityksiä. Henna Seppälä kartoittaa artikkelissaan, miten naisten välistä halua ja seksiä on esitetty suomalaisessa elokuvassa 1980-luvulta tähän päivään. Seppälä osoittaa, että tätä halua lähestytään elokuvissa pääosin joko häivytettynä tai yliseksualisoituna. Emmi Lehtisen ja Marjut Jyrkisen artikkeli tarkastelee muodostelmaluistelun mediarepresentaatioita ja havainnollistaa, miten uutisointi uusintaa sukupuolittuneita käsityksiä sekä sivuuttaa lajin huippu-urheiluluonteen.
Puheenvuoroissaan Katariina Mäkinen, Julius Hokkanen ja Hanna Ylöstalo analysoivat sosiaalisen median alustojen vaikutusta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tutkimukselliseen kritiikkiin. Vilja Jaaksi pohtii pehmeyden ja lempeyden merkitystä feministisen sitkeyden osana. Lisäksi numerossa julkaistaan Anna Parviaisen lektio unisex-ideoiden visuaalisista ja tekstuaalisista representaatioista Marimekon varhaisessa tuotannossa. Lehdessä on mukana kaksi kirja-arviota, jotka käsittelevät kriittistä talouslukutaitoa ja popkulttuurin vaikutuksia naisiin. Uurika Laine arvioi Hanna Ylöstalon, Heidi Kinnusen, Emma Lambergin ja Inna Perheentuvan teoksen Feminismiä talouteen: opas kriittiseen talouslukutaitoon (2024), ja Tiina Sihto Sophie Gilbertin kirjan Tytöt vs. Tytöt: Kuinka popkulttuuri käänsi yhden sukupolven naiset itseään vastaan (suom. 2025).
Tässä numerossa esitellään myös lehden uusi osio, Kuvitteluja-palsta. Jatkossa julkaisemme palstalla taidetta, esimerkiksi sarjakuvaa, runoja ja novelleja, ja esittelemme niiden takana olevia taiteilijoita. Kutsummekin nyt lukijoita ehdottamaan myös luovaa sisältöä. Tämän numeron kansikuvasta ja sarjakuvasta vastaa Shambhavi Singh, jota toimitussihteeri Koko Hubara haastatteli lehteen.
