Sukupuolentutkimus-Genusforskning

Numeron 3/2024 pääkirjoituksessa Varpu Alasuutari, Sanna Karhu ja Heidi Kosonen pohtivat rasismin normalisoitumista sekä tieteellisten seurojen jäsenkatoa. Artikkelissaan “Laura Ruohosen kolme näytelmää feministisinä aatedraamoina ja historian uudelleenkirjoituksina” Jarmo Lintunen kehittää feministisen aatedraaman käsitettä ja tarkastelee sukupuolen tematiikkaa Laura Ruohosen näytelmissä Suurin on rakkaus (1998), Kuningatar K (2003) ja Sultanaatti (2022). SUNSin puheenjohtajat Hanna Ylöstalo ja Anna Elomäki kirjoittavat sukupuolentutkimuksen ja tasa-arvon tilaa uhkaavista tekijöistä mutta löytävät toivoa erityisesti sukupuolentutkimuksen opetuksesta. Lektioita julkaistaan kaksi: Laura Mankki on väitellyt hyvinvointivaltion ulkomaalaistaustaisista siivoojista ja Eveliina Puutio alakouluikäisten suhdekulttuureista. Kirja-arvioissa Aino-Kaisa Koistinen kirjoittaa Joana Pais Zosimon, Kate Sotejeff-Wilsonin ja Wendy Baldwinin toimittamasta Women Writing Socially in Academia -kokoelmasta. Aino Luotonen esittelee Celia Robertsin ja kollegoiden teoksen Reproduction, Kin and Climate Crisis. Alma Onali arvioi Rosi Braidottin kirjoittaman ja Kaisa Kortekallion suomentaman Tieto ihmisen jälkeen -kirjan, ja Salla Aldrin Salskov tarttuu Judith Butlerin viimeisimpään teokseen Who’s Afraid of Gender? Lisäksi numerossa julkaistaan Näkymättömyys-teemanumeron (4/2025) kirjoituskutsu.

Kansikuva
Heidi Kosonen: Elisabeth, Roxelana ja haarniskoitu Kristiina (2024).
Sekatekniikka (kollaasi ja tussi).
Kollaasissa on hyödynnetty seuraavia tekijänoikeusvapaita ja CC-BY.4.0-töitä:
Wenceslaus Hollar: Queen Christina of Sweden (c. 1650)
Willem Hondius: King John II Casimir Vasa (1649)
Mathio Pagani: La piu bella e la piu favorita donna del gran Turcho dita la Rossa (c. 1540–1550)
Fritz Hjertzell: Elisabeth Järnefelt, o.s. Clodt von Jürgensburg (c. 1878–1882). Museovirasto