Vol 36 Nro 2 (2023): Sukupuolentutkimus-Genusforskning

Numerossa 2/2023 luodaan katse lajien välisiin suhteisiin, virtuaaliyhteisön naiskäyttäjien nautinnon kuvauksiin, feministiseen utopistiseen ajatteluun, suomalaisen hoivatutkimuksen vaiheisiin sekä saamenmaalaisten tyttöjen historiatietoisuuteen. Milka Siponkoski tarkastelee artikkelissaan ei-inhimillisen ja inhimillisen toimijuuden suhdetta kolmessa suomalaisessa nykyromaanissa, jotka kaikki voidaan tulkita uudelleenkirjoituksiksi Aino Kallaksen myyttisestä kronikasta Sudenmorsian. Hiidenmaalainen tarina. Hän hyödyntää analyysissaan diffraktiivista luentaa, joka auttaa lukemaan kohdeteoksia teoreettisten ekofeminististen ja posthumanististen tekstien rinnalla. Maria Vihlman puolestaan analysoi artikkelissaan Alastonsuomi.com-alustan naiskäyttäjien nautinnon kuvauksia. Hän tähdentää, että tällaisten alustojen sukupuolittavia valta-asetelmia tarkastellessa on huomioitava myös naiskäyttäjien nautinnon kokemusten muotoutuminen. Sukupuolentutkimuksen seuran (SUNS) puheenjohtaja Leena-Maija Rossi peräänkuuluttaa puheenvuorossaan korjaavaa – utopistista – feminististä ajattelua, jossa nykytilanteen analysoinnin lisäksi pohditaan, millainen maailma voisi parhaimmillaan olla. Leena Eräsaari ja Ritva Nätkin esittelevät puheenvuorossaan vuoden 2022 lopulla järjestettyä juhlaseminaaria, jossa luotiin katsaus paitsi uudempaan hoivatutkimukseen myös kartoitettiin vuosina 1989–1995 toteutettua Hyvinvointivaltion sukupuolijärjestelmä -sateenvarjoprojektia. Helena Ristaniemi kartoittaa lektiossaan historiatietoisuuden vaikutuksia saamenmaalaisten yläkouluikäisten tyttöjen elämään ja tulevaisuudenkuvailuihin. Numerossa julkaistaan myös Kaiju Harisen arvio Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teoksesta Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2022) sekä Kaisa Ilmosen arvio Audre Lorden teoksesta Sister Outsider (2022). Numeron päättää Marja Vehviläisen ”Ehdotus Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2022 artikkelipalkinnoksi”.