Tietoa julkaisusta

Sukupuolentutkimus–Genusforskning on kaksikielinen monitieteinen julkaisu, joka perustettiin 1988 (vuoteen 2013 saakka Naistutkimus-Kvinnoforskning). Tieteellisten vertaisarvioitujen artikkeleiden lisäksi lehdessä julkaistaan ajankohtaisia puheenvuoroja, puheenjohtajilta-palstaa, hankepuheenvuoroja, lektioita ja kirja-arvioita. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

 

Uusin numero

Vol 37 Nro 2 (2024): Sukupuolentutkimus-Genusforskning
					Näytä Vol 37 Nro 2 (2024): Sukupuolentutkimus-Genusforskning

Numeron 2/2024 pääkirjoituksessa Varpu Alasuutari, Sanna Karhu ja Heidi Kosonen esittelevät toimituksen linjausta koskien tekoälyn hyödyntämistä lehteen tarjotuissa käsikirjoituksissa sekä lehden toimituskäytännöissä. Seppo Heikkisen ja Heidi Kurvisen artikkeli “Keskustelu sukupuolten tasa-arvosta urheilun kontekstissa suomalaisessa lehdistössä 1970- ja 1980-luvuilla” tarttuu aiheeseensa diskurssianalyyttisellä ja kontekstoivalla otteella. Marita Hietasaaren artikkelissa ”Sigrid Backmanin sisällissotaromaani Ålandsjungfrun aikalaiskritiikin valossa” puolestaan tarkastellaan intersektionaalisesti kirjallisuushistorian katveeseen jääneen Sigrid Backmanin teoksen kriitikkovastaanottoa. Lisäksi julkaisemme SUNSin puheenjohtajien Hanna Ylöstalon ja Anna Elomäen kirjoituksen “Akateeminen kotityö ja sukupuolentutkimuksen tulevaisuus”, Siri Törölän puheenvuoron “Sateenkaaritiedon vahvistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa” sekä Kirsti Lempiäisen puheenvuoron “Sukupuolentutkimuksen tasa-arvopoliittiset juuret: erojen ja risteymien tarkastelua”. Päätoimittaja Sanna Karhu haastattelee feministi- ja ympäristöfilosofi Johanna Oksalaa (“Miksi feminististä filosofiaa tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen?”), ja Anna Puhakan lektion aiheena on ”Kehopositiivisuusaktivismi lihavuussyrjintää haastamassa”. Hannele Harjunen, Marianne Liljeström, Susan Meriläinen ja Saara Särmä arvioivat Kirsti Lempiäisen ja Liisa Rantalaihon teoksen Naistutkimuksen alkuja ‒ muistikuvia akateemiselta kentältä. Aleksi Paavilainen puntaroi Johanna Oksalan teosta Feminism, Capitalism, and Ecology (2023). Noora Dadun kirjasta Roolitus (2024) kirjoittaa Kaisu Hynnä-Granberg. Julkaisemme myös kuvituksesta vastanneen Sanni Sepän taiteilijaesittelyn. Hienojen tekstien ja kuvien lisäksi mukana on myös elokuvateemaisen numeron 3/2025 kirjoituskutsu sekä avoin teemanumerokutsu (4/2025 ja 1/2026). Lopuksi Kristina Rolin esittää perustelut Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2023 artikkelipalkinnon saajiksi.

Kannen kuva
Sanni Seppä: "Villikukkaiset" (2023).
Teoskuva on yksityiskohta teossarjasta
"Kun minua rakastettiin kesällä 2023".

Julkaistu: 2024-10-28

Koko numero

Pääkirjoitus

Puheenjohtajilta

Taiteilijan esittely

Kirjoituskutsu

Teemanumerokutsu

Näytä kaikki numerot