Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

AIKATAULU 2024

4.8.2024 mennessä: käsikirjoitus kuvineen valmis vertaisarviointiin (tutkimusartikkelit) tai toimituksen kommentoitavaksi (esseet, katsaukset, esittelyt)
15.9.2024 mennessä: vertaisarviot ja toimituksen palautteet kirjoittajille
13.10.2024 mennessä: vertaisarvioiden / palautteen perusteella muokattu artikkeli valmis
lokakuu 2024–tammikuu 2025: tekstien toimitus
helmikuu–maaliskuu 2025: vuosikirjan taitto ja painatus 

ARTIKKELIN LAAJUUS JA RAKENNE

Tieteellinen tutkimusartikkeli 

Tutkimusartikkelin laajuus on korkeintaan 40 000 merkkiä (ml. välilyönnit), johon sisältyvät otsikot, ingressi, asiasanat, leipäteksti, kuvatekstit, aineisto- ja lähdeluettelo sekä loppuviitteet (älä käytä alaviitteitä tai tekstin sisäisiä viitteitä):

• Ingressi on artikkelin avaava lyhyt johdantokappale (< 1000 merkkiä), joka tiivistää lukijalle kirjoituksen näkökulman ja kysymyksenasettelun 
• Asiasanat ovat oleellisia tiedonhaun työkaluja, joten merkitse ingressin yhteyteen 3–6 artikkelin aihetta ja sisältöä kuvaavaa avainsanaa tai termiä. Voit etsiä asiasanoja esimerkiksi Tieteen termipankista, FINTO-palvelun MAO/TAO-ontologiasta ja YSA-sanastosta tai Eurooppalaisen kulttuuriperintöpolitiikan sanastosta.
• Valitse halutessasi mukaan korkeintaan 10 tekstiä täydentävää tai havainnollistavaa valokuvaa, piirrosta, karttaa, diagrammia tai taulukkoa.
• Luetteloi käyttämäsi aineisto- ja arkistolähteet omaksi kokonaisuudekseen ennen muita lähteitä.

Lisää artikkelin loppuun korkeintaan 1500 merkin pituinen tiivistelmä, joka sisältää otsikon sekä keskeiset kysymykset, menetelmät ja tulokset. Tiivistelmä laaditaan suomenkielisiin tutkimusartikkeleihin ruotsiksi ja englanniksi, ruotsinkielisiin suomeksi ja englanniksi (kirjoitusasuna brittienglanti). Kielentarkastuksesta vastaa kirjoittaja.

Liitä mukaan myös korkeintaan 500 merkin mittainen kirjoittajaesittely sekä suomeksi että ruotsiksi = oppiarvo/titteli, nimi, affiliaatio ja yhteys vuosikirjassa julkaistavaan artikkeliin. Kielentarkastuksesta vastaa kirjoittaja.

Katsausartikkeli tai argumentoiva essee 

Katsausartikkelin tai esseen laajuus on korkeintaan 20 000 merkkiä (ml. välilyönnit), johon sisältyvät otsikot, ingressi, asiasanat, leipäteksti, kuvatekstit, aineisto- ja lähdeluettelo sekä loppuviitteet (ks. ohjeet edellä).

• Valitse halutessasi mukaan korkeintaan 3 tekstiä täydentävää tai havainnollistavaa valokuvaa, piirrosta, karttaa, diagrammia tai taulukkoa.

Liitä mukaan myös kirjoittajaesittely (ks. ohjeet edellä), tiivistelmiä ei tarvita.

Kirja- ja näyttelyarvio, matkakertomus, konferenssiraportti tms. 

Muiden tekstein laajuus on korkeintaan 10 000 merkkiä (ml. välilyönnit), johon sisältyvät otsikot, ingressi, leipäteksti, kuvatekstit, lähdeluettelo sekä loppuviitteet (ks. ohjeet edellä).

• Valitse halutessasi mukaan korkeintaan 3 tekstiä täydentävää tai havainnollistavaa valokuvaa, piirrosta, karttaa, diagrammia tai taulukkoa.
• Mainitse kirja-arvion alussa käsiteltävän teoksen tekijä, nimi, sarja tai kustantaja ja kustantajan kotipaikka, julkaisuvuosi ja sivumäärä:
  • Nylander, Eeva-Kristiina: From repatriation to rematriation. Dismantling the attitudes and potentials behind the repatriation of Sámi heritage. Acta Univ. Oul. B 205, 2023. 144 s.
  • Lähetä kirja-arvioiden yhteydessä kansikuva, joka vastaa arvioon käytettyä teosta (mikäli painolaatuista kuvaa ei ole saatavilla, myös referenssikuva käy).
• Mainitse näyttelyarvion tai konferenssiraportin alussa näyttelystä/tapahtumasta vastaava taho, näyttelyn/tapahtuman nimi sekä paikka ja aika:
  • Suomen merimuseo: Pako Pompejista. Merikeskus Vellamo, Kotka 31.3.–1.10.2023.

Liitä mukaan myös kirjoittajaesittely (ks. ohjeet edellä).

MUOTOILUOHJEET

Otsikot ja leipäteksti

• Käytä väliotsikoinnissa korkeintaan kahta hierarkiatasoa, mutta älä numeroi otsikoita. Otsikot voi kuitenkin merkitä tekstinkäsittelyohjelman otsikkotyyleillä.
• Muotoile leipäteksti ilman tavutusta ja kappaleet ilman sisennyksiä, oikean reunan tasausta tai muita muotoiluja. Lisää kappaleiden väliin yksi ylimääräinen rivinvaihto, ei tekstinkäsittelyohjelman tarjoamaa välistystä. 
• Ainoa sallittu fontin muotoilu on kursiivi, jolla merkitään teosten ja lehtien nimet, kun ne esiintyvät ensimmäisen kerran tai korostettavat sanat, kuten vieraskieliset käsitteet tai ensimmäisen kerran esiintyvät termit.
  • Esim. Vuosilustoajoitus kuvataan yleistajuisesti teoksessa Johdatus arkeologiaan (2008). Vuosilustoajoitusta voi hyödyntää esimerkiksi männystä (Pinus sylvestris) valmistettujen esineiden ajoittamisessa.
  • Käytä suomenkielistä termiä, jos sellainen on olemassa tai kehitettävissä. Tarvittaessa voit kirjoittaa alkukielisen muodon suomenkielisen nimityksen perään sulkuihin kursivoituna.
• Merkitse vuosilukuja, sivunumeroita ja muita raja-arvoja ilmaisevien lukujen väliin tavuviivaa (-) pidempi ajatusviiva (–), älä erota viivaa välilyönnillä numeroista.

Lainaukset 

• Merkitse lyhyt sitaatti (korkeintaan kaksi virkettä) lainausmerkkeihin (nk. ”suomalaiset” lainausmerkit) ja lainaus lainauksen sisällä ’yksinkertaisilla’ lainausmerkeillä (nk. heittomerkki eli puolilainausmerkki)
• Erota pitkä sitaatti (yli kaksi virkettä) muusta leipätekstistä omaksi kappaleekseen (ks. word-pohja)
• Osoita sitaattien keskeltä tehdyt poistot kahdella välilyönnillä erotetulla ajatusviivalla: “siis – – näin”. Merkitse sitaatteihin tekemäsi lisäykset ja muutokset hakasuluilla: ”[t]ässä on suuri alkukirjain muutettu pieneksi”.
• Muista lisätä suorien lainausten sivunumerot lähdeviitteeseen.

Lähde- ja loppuviitteet 

• Merkitse lähdeviittaukset loppuviitteinä (ei sulkeisiin leipätekstin sisään). Luettele lähteet aakkosjärjestyksessä saman viitteen sisällä ja erota ne puolipisteellä (saman kirjoittajan lähteet puolestaan pilkulla). Viitteen suhdetta tekstiin voi tarvittaessa tarkentaa lyhenteillä (esim., ks., vrt., mm.): 
• Esim. Drake 1974, 1983; vrt. Målare 2017, 144–171. (Huom. iso alkukirjain, välilyönti pilkun jälkeen, ajatusviiva sivunumeroiden välissä ja lopussa piste).
• Kun viittaat peräkkäin samaan lähteeseen, käytä merkintää mt. (yleensä sivunumeron kanssa): 
• Mt., 80.
• Jos lähteiden kirjoittajilla on sama sukunimi, käytä lähdeviitteissä etunimen alkukirjainta:
• H. Guttorm 2005; P. Guttorm 2019.
• Käytä kahden tekijän lähteisiin viitatessasi &-merkkiä, kolmen tekijän lähteeseen viitatessasi pilkkua ja &-merkkiä ja neljän tai useamman tekijän lähteisiin viitatessasi ym.-merkintää:
• Esim. Heilskov & Croix 2021; Immonen ym. 2020; Salmi-Niklander, Kaarninen & Hytönen 2018.

• Loppuviitteisiin voi sijoittaa lähteiden lisäksi huomautuksia tai tarpeellista lisätietoa, mutta käytä tätä mahdollisuutta harkiten.

Kuvat, kuvatekstit ja kuvatiedostot

• Huomioi kuvien valinnassa henkilötietosuoja ja tekijänoikeudet. Kirjoittaja vastaa itse kuvien julkaisuoikeuksien hankkimisesta ja kaikista kuviin liittyvistä kuluista, ellei toisin ole sovittu.
• Merkitse kuvan paikka käsikirjoitukseen omalle rivilleen hakasuluissa ja sen alle kuvateksti. Ilmoita kuvatekstissä ainakin kuvan aihe, valmistustapa, tekijä, valmistumisvuosi ja aineistolähde. Seuraa aineistontarjoajan ohjeita kuvan lähdetietojen merkitsemisessä:
  • [Kuva 1]
  • Kuva 1. Helmikoristellun silkkikankaan suurennos. Lyijykynäpiirros: Emil Silversson 2018, Museum för Gamla och Nya Saker, Stockholm. 

• Ilmoita aiemmin julkaistujen kuvien lähdetiedot tai jos olet muokannut toisen tekijän kuvaa:
  • Kuva 2. Albert Edelfeltin luonnoksia muistomitalia varten noin 1898. Aiemmin julkaissut Marta Hirn teoksessa Runeberg i bild (1954, 18).
  • Kuva 3. Søren Abildgaardin vesivärein väritetty piirros Nousiaisten kirkon lasimaalauksista vuodelta 1754. Valokuva: Antikvarisk-Topografisk Arkiv, Nationalmuseet, Danmark (CC BY-SA) (kuvaa rajattu).

• Lisää verkosta ladattuihin kuviin verkko-osoite, lisenssi ja päivämäärä, jolloin kuva on katsottu tai ladattu:
  • Kuva 4. Suomen ensimmäinen moottoritie, Tarvontie. Valokuva: H. T. Lehmusto 1963, Historian kuvakokoelma, Museovirasto, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma (CC BY). https://finna.fi/Record/museovirasto.4DABA4B29F9A7145005BAB51AA012EED Viitattu 1.4.2023.

• Lähetä kuvatiedostot jpg- tai tiff-muodossa, viivapiirrokset gif- tai png-muodossa. Kuvan resoluution tulee olla vähintään 300 dpia. Voit halutessasi sijoittaa resoluutioltaan pienemmät kuvat arvioitavaksi tarkoitettuun käsikirjoitukseen ja lähettää painokelpoiset kuvat vasta taittovaiheessa. 
• Lähetä taulukot excel- tai word-tiedostoina.
• Numeroi ja nimeä kuvatiedostot loogisesti ja yhdenmukaisesti kuvatekstien kanssa (ensimmäisen kirjoittajan sukunimi_kuvan numero):
• Halinen_kuva 1
  Halinen_kuva 2

Aineistoluettelo

• Listaa käyttämäsi alkuperäisaineistot omaksi kokonaisuudekseen ennen muita lähteitä seuraavan jäsennyksen mukaisesti: 1) museo tai arkistoinstituutio, jossa aineistoa säilytetään (nimi, mahdollinen lyhenne, sijaintipaikka); 2) kokoelma tai arkisto (nimi, mahdollinen lyhenne) ja 3) tutkittu esine-, teos-, kuva- tai asiakirjakokonaisuus.

                 Kansalliskirjasto (KK), Helsinki

                 Käsikirjoituskokoelma

                 Yksityisarkistot

                 Emil Wikströmin kokoelma (Coll 259 EW)

• Lähdeviitteessä: Wäinö Aaltosen kirje Emil Wikströmille 21.3.1926. Coll 259 EW 1, KK.

Lähdeluettelo

• Kokoa kaikki käyttämäsi muut lähteet (painamattomat, painetut ja verkkolähteet) yhdeksi lähdeluetteloksi ja viimeistele se huolellisesti. Jos lähdeluettelosta puuttuu tietoja, lähetämme sen takaisin kirjoittajalle täydennettäväksi ja korjattavaksi.
• Merkitse jokaiselle lähteelle ainakin tekijä, julkaisuvuosi, nimi sekä tieto siitä, missä lähde on julkaistu. Esimerkkejä lähdeviitetyypeittäin on esitetty jäljempänä. Kursivoi tekstikoelmien ja kokonaisten teosten (esim. kirja, äänilevy tai elokuva) nimet. 
• Kirjoita tekijöille sukunimen lisäksi koko ensimmäinen etunimi, ei pelkkää alkukirjainta. Mikäli tekijän kirjoittajanimi poikkeaa tavanomaisista oikeinkirjoitussäännöistä, noudata tekijän itse käyttämää muotoa (esim. hooks, bell). 
• Käytä suomenkielisiä lyhenteitä toim. (ei ed./eds.) ja suom./käänt. (ei trans.).
• Verkkolähteen tekijäksi voi lähdeluettelossa merkitä tarvittaessa joko julkaisijatahon tai julkaisun nimen. Olennaista on, että  lähdeluettelomerkinnän alku ja lähdeviite vastaavat toisiaan, jotta lähde löytyy lähdeluettelosta vaivatta. Jos tekijätietoja ei löydy, kannattaa harkita, voiko sivustoa käyttää lähteenä. (Ks. Kielitoimiston ohje sähköisten lähteiden viitemerkinnöistä.)
• Aakkosta lähteet ensimmäisen tekijän sukunimen alkukirjaimen mukaan. Erota saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut toisistaan pienaakkosin (Enqvist, Johanna 2021a ja Enqvist, Johanna 2021b). Käytä vastaavia merkintöjä lähdeviitteissä.
• Ilmoita lähteille DOI-tunniste tai muu pysyvä tunniste, jos sellainen on saatavilla. Vain verkkojulkaisuna ilmestyvälle, rakenteellisesti painettua julkaisua vastaavalle teokselle ja/tai pysyvän verkkotunnisteen (DOI, URN) saaneelle julkaisulle ei tarvitse tunnisteen lisäksi merkitä viittauksen päivämäärää. 

Käsikirjoitukset, opinnäytetyöt ja muut painamattomat tekstilähteet

• Tekijä, otsikko, lähteen luonnehdinta, säilytyspaikka:

Immonen, Visa 2001. Suomen vanhanmallisista lusikoista. Pro gradu. Arkeologia, Turun yliopisto.

Lähdeviitteessä: Immonen 2001, xx.

Pentti Bruunin valokuvat = Rajaseutupappi Pentti Bruunin valokuvia Ilomantsista ja Nurmeksesta vuosilta 1939–1941. Yksityiskokoelma. 

Lähdeviitteessä: Pentti Bruunin valokuvat.

Suhonen, Mervi 2018. Viipurin kulttuurikerrokset ennen Vaasa-aikaa. Julkaisematon käsikirjoitus kirjoittajan hallussa.

Lähdeviitteessä: Suhonen 2018.

Tiedonannot

• Kuka, mitä, kenelle, milloin:

Närhi, Ester. Puhelinhaastattelu Liisa Rastaalle 4.12.2017.

Viklo, Janina Eleonora. Sähköpostiviestit 3.–7.4.2018. Outi Järvisen hallussa.

Lähdeviitteessä: Närhi 4.12.2017; Viklo 3.–7.4.2018.

Verkkolähteet

• Tekijä tai julkaisun nimi, julkaisun ajankohta (jos tiedossa), lähteen luonnehdinta, osoite, milloin viitattu:

Juva, Kersti 2013. Haltiat ja örkit. Kotus-blogi 31.7.2013. https://www.kotus.fi/index.phtml?8958_m=10229&8958_o=5&s=4333 Viitattu 7.2.2017.

Lähdeviitteessä: Juva 2013.

Tilastokeskus 2016. Joka kymmenes 25–44-vuotias on ulkomaalaistaustainen. Väestörakenne 2015. Vuosikatsaus. Julkaistu 23.9.2016. https://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2015/01/vaerak_2015_01_2016-09-23_tie_001_fi.html Viitattu 31.1.2017.

Lähdeviitteessä: Tilastokeskus 2016.

Painetut lähteet

• Monografia sarjassa, artikkeli lehdessä tai kausijulkaisussa: 

Lahelma, Antti 2008. A Touch of Red: Archaeological and Ethnographic Approaches to Interpreting Finnish Rock Paintings. Iskos 15. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4845-6

Lähdeviitteessä: Lahelma 2008.

Harrison, Rodney 2015. Beyond “Natural” and “Cultural” Heritage: Toward an Ontological Politics of Heritage in the Age of Anthropocene. Heritage & Society 8 (1), 24–42. https://doi.org/10.1179/2159032X15Z.00000000036

Lähdeviitteessä: Harrison 2015.

Valkeapää, Leena 2018. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliset tutkimusretket Suomessa 1871–1902. Tahiti 8, nro 1, s. 5–27. https://doi.org/10.23995/tht.69289

Lähdeviitteessä: Valkeapää 2018.

• Monografia, ei sarjassa (huom. lisää mukaan kustantaja ja kustantajan kotipaikka):

Kekkonen, Jalmari, Uno Ullberg & Alarik Tavaststjerna 1929. Kansanomaisia rakennustapoja ja koristemuotoja Karjalasta kahden puolen rajaa. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.

Lähdeviitteessä: Kekkonen, Ullberg & Tavaststjerna 1929.

• Artikkeli kokoomateoksessa: 

Knapas, Rainer 2014. 1700-luvun sotilasarkkitehtuuri Suomen kaupungeissa. Teoksessa Henrik Lilius ja Pekka Kärki (toim.) Suomen kaupunkirakentamisen historia I, s. 373–385. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 

Lähdeviitteessä: Knapas 2014. Huom. toimitettuun teokseen (kokonaisuutena) viitattaessa lähdeviitteeseen ei tarvitse lisätä merkintää (toim.).

• Käännetty teos:

Douglas, Mary 2000. Puhtaus ja vaara. Ritualistinen rajanvedon analyysi. Suom. Virpi Blom & Kaarina Hazard [Purity and Danger: An Analysis of Concepts of Pollution and Taboo, 1966]. Vastapaino, Tampere.

Lähdeviitteessä: Douglas 2000.

• Sanomalehtiartikkeli:

Nykänen, Anna-Stina 2017. Mitä oikein on kansallismielinen taide? – Kullervon itsemurhakin oli vain Lönnrotin poliittinen veto. Helsingin Sanomat 21.5.2017.  https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005218037.html Viitattu 18.4.2023.

Lähdeviitteessä: Nykänen 2017.

KÄSIKIRJOITUKSEN LÄHETTÄMINEN 

• Rekisteröidy ja kirjaudu journal.fi-alustalle lähettääksesi käsikirjoituksesi sekä siihen liittyvät kuvat tai taulukot toimitukselle (ks. Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista journal.fi-alustalla).
• Lähetä tekstisi yhtenä word-tiedostona, johon sisältyvät kirjoittajan nimi, tekstin otsikko, ingressi, asiasanat, leipäteksti kuvateksteineen, loppuviitteet, aineisto- ja/tai lähdeluettelo, tiivistelmät ja kirjoittajan esittely
• Lähetä kuvat ja taulukot erillisinä tiedostoina, mutta merkitse niiden paikat tekstiin (ks. ohjeet edellä). 

VERTAISARVIOINTI

• Noudatamme tutkimusartikkeleiden arvioinnissa anonyymiä vertaisarviointimenettelyä: käsikirjoituksen tieteellistä julkaisukelpoisuutta (julkaisutyyppiluokka A1) arvioi vähintään kaksi arviointitehtävään kutsuttua tutkijaa tai alan asiantuntijaa toimituksen ulkopuolelta. Vertaisarvioijien nimet jäävät vain toimituskunnan tietoon. Lue lisää vertaisarvioinnista (TSV:n sivuilta).
• Toimitus ei anonymisoi käsikirjoituksia lukuun ottamatta kirjoittajan nimen ja tietojen peittämistä.
• Vertaisarviointipalaute tulee pääsääntöisesti ottaa huomioon, ja toimitus auttaa tarvittaessa palautteen käsittelyssä. 

JULKAISUSOPIMUS

Julkaisun kirjoittajat vastaavat aineistonsa pysyvistä julkaisuoikeuksista sekä paperimuodossa että verkossa ja aineiston julkaisuoikeuden mahdollisista kustannuksista. Laadimme ennen tekstin julkaisua kirjallisen julkaisusopimuksen, jonka molemmat osapuolet vahvistavat allekirjoituksilla tai sähköpostiviestillä. Suomen Museo-Finskt Museumin toimitus arkistoi sopimukset määräajaksi.

ET OLE YKSIN

Tökkiikö kirjoitustyö? Katosiko punaisen langan pää? Onko saamissasi ohjeissa puutteita tai ristiriitoja? Haluamme tarjota kirjoittajillemme tukea ja neuvoja kaikissa kirjoitustyön vaiheissa ja pulmakohdissa. Ole yhteydessä toimitukseen, kun tarvitset apua, sparrausta tai toista näkökulmaa. Laita viesti sekä tekstisi omalle kätilölle että päätoimittajalle.

Iloa ja inspiraatiota kirjoitustyöhösi!