”Kenen sormessa kulta koreilee” – Kulta raudaksi -keräyksen vaietut liikkeet 1940-luvulla

  • Erkki Varjonen

Abstrakti

Välirauhan aikana järjestetyn vapaaehtoisen kultaesinekeräyksen tarkoituksena oli kerätä varoja Suomen ilmapuolustuksen vahvistamiseksi. Kultaesineitä kerättiin huhtikuusta 1940 helmikuuhun 1941. Alle vuoden kestäneen keräyksen aikana suomalaiset lahjoittivat 1752 kiloa kultaesineitä, joista irrotettiin yli 10 kiloa korukiviä. Lahjoittajat saivat merkiksi osallistumisestaan ”rautasormuksen”. Kultaesineet oli tarkoitus sulattaa harkoiksi ja myydä ulkomaille ja käyttää näin saadut varat ilmapuolustusaseiden hankkimiseen. Keräys tuotti valtiolle noin 178 miljoonaa markkaa, joka tuloutettiin valtiovarastoon satunnaisena tulona vuonna 1946. Alkuperäisen tarkoituksen sijaan ”tuotto käytettiin kansanhuollon tarpeisiin, pääasiassa viljan ostoon ulkomailta”.1 Sadoistatuhansista esineistä museot onnistuivat pelastamaan ainoastaan hieman yli 400 esinettä kokoelmiinsa. Lisäksi noin 225 kiloa esineitä päätyi erinäisten vaiheiden kautta vuonna 1948 helsinkiläiselle kultasepälle. Aineellisen kulttuuriperinnön ja suomalaisen kultasepäntyön historian säilyttämisen näkökulmasta keräys aiheutti peruuttamatonta vahinkoa.

Julkaistu
2019-11-16
Viittaaminen
Varjonen, E. (2019). ”Kenen sormessa kulta koreilee” – Kulta raudaksi -keräyksen vaietut liikkeet 1940-luvulla. Suomen Museo, 126, 75–90. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/99957
Osasto
Artikkelit