Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Ohjeet kirjoittajalle

Seuraavaan numeroon tarjottavien käsikirjoitusten määräaika on 15. marraskuuta 2023.

I Teksti

Ennen kuin lähetät tiedoston, varmista, että kirjoittajaa ei voida tunnistaa käsikirjoituksen perusteella. Poistathan kirjoittajaa koskevat tiedot myös tiedoston metatiedoista. Kirjoittajan tiedot tulee sen sijaan kirjata Journal.fi:n Metatiedot-osioon. 

Ainoastaan aikaisemmin julkaisemattomat käsikirjoitukset otetaan vastaan. Otathan huomioon, että myöskään aikaisemmin julkaistujen artikkeleiden käännöksiä ei hyväksytä.

Käsikirjoituksen tulee olla tiedostomuodossa .docx (MS Word) tai .rtf (Rich Text Format).

Voit kirjoittaa suomeksi, englanniksi, saksaksi tai venäjäksi. Jos haluat julkaista jollakin suomalais-ugrilaisista vähemmistökielistä tai jollakin muulla kielellä, olethan yhteydessä toimitukseen ennen käsikirjoituksen lähettämistä. Mikäli kirjoitat kielellä, joka ei ole äidinkielesi, on suositeltavaa käyttää käsikirjoitus kielentarkastuksessa ennen sen lähettämistä.

Käsikirjoitusten suositeltava pituus on 50 000–100 000 merkkiä (välilyöntejä ei lasketa). Communications-osioon tulevien kirjoitusten suositeltava pituus on 10 000–15 000 merkkiä. Liian pitkiä tekstejä saatetaan kirjoittajan edellyttää lyhentävän. 

Varusta osiot ja alaosiot otsikoilla. Otsikot tulee numeroida (1., 1.1., 1.2., 2., jne.). Numerointia ei tule käyttää ilman otsikkoa. 

Viittaukset tulee merkitä tekstin sisälle (ei alaviitteinä) seuraavan esimerkin mukaisesti:

“... since Itkonen (1950) it has been ...”, “... according to Honti (1998: 336–338) it is ...”, “... (cf. Setälä 1894: 278; 1897; 1912: 194–197).”

Erikoismerkit. Mikäli käsikirjoitus sisältää harvinaisia erikoismerkkejä tai standardeista poikkeavia fontteja, korvaa ne Unicode-merkeillä. 

Translitteraatio. Kyrillisten ja muiden ei-latinalaisia kirjaimistoja käyttävien kielten siirtokirjoitus tulee tehdä johdonmukaisesti vakiintuneita tieteellisiä käytäntöjä (esim. Uralilainen foneettinen aakkosto (suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus)) ja virallisia standardeja (International Scholarly System tai ISO 9:1995) noudattaen. 

Kursivoi kieliainekset ja käytä heittomerkkejä glossausten merkitsemiseen (esim. muorra ‘tree; wood’). Vältä alleviivattua tekstiä sekä muita tyylipoikkeamia.

Glossaukset. Kehotamme noudattamaan Leipzig Glossing Rules -suosituksia. Alla esimerkki. 

(1)                 möänk           tok                 juw=møn-øw.                    (WV II: 6B)
                     1ᴘʟ.sᴛʀᴇss      ᴘᴀʀᴛɪᴄ            to.home=go-1ᴘʟ
                     ‘So, we will go home.’         

II Kuviot, kartat, kuvat ja taulukot

Taulukot. Taulukkojen enimmäisleveys on 132 mm. Isokokoinen taulukko voidaan taittaa aukeaman yli.

Mikäli käytät alaviitteitä taulukon sisällä, käytä kirjaimia (a, b, c...) ja sijoita ne heti taulukon alle. Lisää alaviitteen kirjain manuaalisesti siihen soluun, johon sen on tarkoitus tulla. Tämän jälkeen muunna kirjaimen fontti yläindeksiin. 

Lähetä kaaviot, kartat ja kuvat erillisinä tiedostoina. Ethän upota niitä suoraan käsikirjoitukseen. Kuvien resoluution tulee olla vähintään 300 dpi. Sijoita kaavioiden, karttojen tai kuvien nimet/numerot (esim. Kuva 1) niihin kohtiin, joihin niiden on tarkoitus tulla käsikirjoituksessa. Ainoastaan niissä tapauksissa, kun kaavio/kuva on luotu samalla ohjelmalla kuin muukin käsikirjoitus, voi ne upottaa suoraan tiedostoon. Varusta jokainen kuva/kaavio/taulukko kuvatekstillä. Kuvateksti tulee ennen taulukkoa mutat muiden kuvioiden tai kuvien perään.

Palstan leveys on 132 mm ja sivukoko on B5 (176 x 250 mm) – otathan tämän huomioon graafisia esityksiä laatiessasi. Niissä olevan tekstin tulee olla luettavan kokoista siinäkin tapauksessa, että kaaviota/karttaa/kuvaa joudutaan pienentämään. 

III Pakolliset lisäosat

Käsikirjoituksessa käytettyjen lyhenteiden merkitys tulee selittää joko ensimmäisen maininnan yhteydessä tai vaihtoehtoisesti lyhenneluettelossa käsikirjoituksen lopussa. Kaikkien lyhenteiden tulee olla ymmärrettävissä tekstin perusteella.

Sijoita käsikirjoituksen alkuun 10–15 rivin englanninkielinen tiivistelmä, joka sisältää lyhyen kuvauksen käsikirjoituksen aiheesta, käytetyistä metodeista sekä olennaisimmista tutkimustuloksista. 

IV Lähteet

Kun koostat lähdeluetteloa, ota mallia  "The Generic Style Rules for Linguistics" -ohjeista <http://www.eva.mpg.de/lingua/pdf/GenericStyleRules.pdf>. Alla muutamia esimerkkejä:

Bradley, Jeremy Moss & Pischlöger, Christian. 2021. Converb constructions in Mari and Udmurt: Russian loanwords as a metric of productivity. Finnisch-Ugrische Forschungen 66. 5–50. <https://doi.org/10.33339/fuf.97527>

Haspelmath, Martin. 1995. The converb as a cross-linguistically valid category. In Haspelmath, Martin & König, Ekkehard (eds.), Converbs in cross-linguistic perspective: Structure and meaning of adverbial verb forms – adverbial participles, gerunds (Empirical approaches to language typology 13), 1–56. Berlin – New York: Mouton de Gruyter.

Haspelmath, Martin. 2011. On S, A, P, T, and R as comparative concepts for alignment typology. Linguistic Typology 15(3). 535–567. <https://doi.org/10.1515/LITY.2011.035>

Leino, Antti & Hyvönen, Saara & Salmenkivi, Marko. 2006. Mitä murteita suomessa onkaan? Murresanaston levikin kvantitatiivista analyysiä. Virittäjä 110. 26–45.

Majtinskaja 1964 = Майтинская, К. Е. 1964. Местоимения в мордовских и марийских языках. Москва: Наука.

ÖKKM 2000 = Федюнëва, Г. В. (ed.). 2000. Öнiя коми кыв морфология. Сыктывкар: Коми небöг лэдзанiн.

Pérez Hernández, Lorena & Ruiz de Mendoza, Francisco José. 2002. Grounding, semantic motivation, and conceptual interaction in indirect directive speech acts. Journal of Pragmatics 34(3). 259–284.

SSA = Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija (eds.). 1992–2000. Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 556, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura & Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

VPN 2002 = Всероссийская перепись населения 2002 года.  <http://www.perepis2002.ru> 12.12.2006.

Anna lähteiden DOI- tai muut internetosoitteet, jos ne ovat luettavissa verkossa. Jos lähteellä on DOI-osoite, käytä sitä. Anna nettiosoite kokonaisena (mukana alun http(s)://).

Mikäli sinulla on kysyttävää teknisiin yksityiskohtiin (kuten erikoismerkkeihin tai taulukoiden tai kuvien ulkoasuun) liittyen, olethan yhteydessä toimituskuntaan ennen käsikirjoituksen lähettämistä.