Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Ohjeet kirjoittajalle

Seuraavaan numeroon tarjottavien käsikirjoitusten määräaika on 15. marraskuuta 2022.

I Teksti

Ennen kuin lähetät tiedoston, varmista, että kirjoittajaa ei voida tunnistaa käsikirjoituksen perusteella. Poistathan kirjoittajaa koskevat tiedot myös tiedoston metatiedoista. Kirjoittajan tiedot tulee sen sijaan kirjata Journal.fi:n Metatiedot-osioon. 

Ainoastaan aikaisemmin julkaisemattomat käsikirjoitukset otetaan vastaan. Otathan huomioon, että myöskään aikaisemmin julkaistujen artikkeleiden käännöksiä ei hyväksytä.

Käsikirjoituksen tulee olla tiedostomuodossa .doc (MS Word) tai .rtf (Rich Text Format).

Voit kirjoittaa suomeksi, englanniksi, saksaksi tai venäjäksi. Jos haluat julkaista jollakin suomalais-ugrilaisista vähemmistökielistä tai jollakin muulla kielellä, olethan yhteydessä toimitukseen ennen käsikirjoituksen lähettämistä. Mikäli kirjoitat kielellä, joka ei ole äidinkielesi, on suositeltavaa käyttää käsikirjoitus kielentarkastuksessa ennen sen lähettämistä.

Käsikirjoitusten suositeltava pituus on 50 000–100 000 merkkiä (välilyöntejä ei lasketa). Communications-osioon tulevien kirjoitusten suositeltava pituus on 10 000–15 000 merkkiä. Liian pitkiä tekstejä saatetaan kirjoittajan edellyttää lyhentävän. 

Varusta osiot ja alaosiot otsikoilla. Otsikot tulee numeroida (1., 1.1., 1.2., 2., jne.). Numerointia ei tule käyttää ilman otsikkoa. 

Viittaukset tulee merkitä tekstin sisälle (ei alaviitteinä) seuraavan esimerkin mukaisesti:

“... since Itkonen (1950) it has been ...”, “... according to Honti (1998: 336–338) it is ...”, “... (cf. Setälä 1894: 278; 1897; 1912: 194–197).”

Erikoismerkit. Mikäli käsikirjoitus sisältää harvinaisia erikoismerkkejä tai standardeista poikkeavia fontteja, korvaa ne Unicode-merkeillä. 

Translitteraatio. Kyrillisten ja muiden ei-latinalaisia kirjaimistoja käyttävien kielten siirtokirjoitus tulee tehdä johdonmukaisesti vakiintuneita tieteellisiä käytäntöjä (esim. Uralilainen foneettinen aakkosto (suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus)) ja virallisia standardeja (International Scholarly System tai ISO 9:1995) noudattaen. 

Kursivoi kieliainekset ja käytä heittomerkkejä glossausten merkitsemiseen (esim. muorra ‘tree; wood’). Vältä alleviivattua tekstiä sekä muita tyylipoikkeamia.

Glossaukset. Kehotamme noudattamaan Leipzig Glossing Rules -suosituksia. Alla esimerkki. 

(1)                 möänk           tok                 juw=møn-øw.                    (WV II: 6B)

                     1pl.stress      partic            to.home=go-1pl

‘So, we will go home.’         

II Kuviot, kartat, kuvat ja taulukot

Taulukot. Taulukkojen enimmäisleveys on 132 mm. Isokokoinen taulukko voidaan taittaa aukeaman yli.

Mikäli käytät alaviitteitä taulukon sisällä, sijoita ne taulukon kuvatekstin perään. Taitto-ohjelma ei tunnista taulukon sisällä olevia alaviitteitä. Lisää alaviitteen numero manuaalisesti siihen soluun, johon sen on tarkoitus tulla. Tämän jälkeen muunna numeron fontti yläindeksiin. 

Lähetä kaaviot, kartat ja kuvat erillisinä tiedostoina. Ethän upota niitä suoraan käsikirjoitukseen. Sijoita kaavioiden, karttojen tai kuvien nimet/numerot (esim. Kuva 1) niihin kohtiin, joihin niiden on tarkoitus tulla käsikirjoituksessa. Ainoastaan niissä tapauksissa, kun kaavio/kuva on luotu samalla ohjelmalla kuin muukin käsikirjoitus, voi ne upottaa suoraan tiedostoon. Varusta jokainen kuva/kaavio kuvatekstillä.

Palstan leveys on 132 mm ja sivukoko on B5 (176 x 250 mm) – otathan tämän huomioon graafisia esityksiä laatiessasi. Niissä olevan tekstin tulee olla luettavan kokoista siinäkin tapauksessa, että kaaviota/karttaa/kuvaa joudutaan pienentämään. 

III Pakolliset lisäosat

Käsikirjoituksessa käytettyjen lyhenteiden merkitys tulee selittää joko ensimmäisen maininnan yhteydessä tai vaihtoehtoisesti lyhenneluettelossa käsikirjoituksen lopussa. Kaikkien lyhenteiden tulee olla ymmärrettävissä tekstin perusteella.

Sijoita käsikirjoituksen alkuun 10–15 rivin englanninkielinen tiivistelmä, joka sisältää lyhyen kuvauksen käsikirjoituksen aiheesta, käytetyistä metodeista sekä olennaisimmista tutkimustuloksista. 

IV Lähteet

Kun koostat lähdeluetteloa, ota mallia alla olevista esimerkeistä:

Haspelmath, Martin 1995: The converb as a cross-linguistically valid category. – Martin Haspelmath & Ekkehard König (eds.), Converbs in cross-linguistic perspective. Structure and meaning of adverbial verb forms – adverbial participles, gerunds. Empirical approaches to language typology 13. Berlin – New York: Mouton de Gruyter. 1–56.

Leino, Antti & Hyvönen, Saara & Salmenkivi, Marko 2006: Mitä murteita suomessa onkaan? Murresanaston levikin kvantitatiivista analyysiä. – Virittäjä 110: 26–45.

Majtinskaja = Майтинская, К. Е. 1964: Местоимениявмордовскихимарийскихязыках. Москва: Наука.

ÖKKM 2000 = Федюнëва, Г. В. (ed.) 2000: Öнiякомикывморфология.Сыктывкар: Коми небöг лэдзанiн.

SSA = Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija (eds.) 1992–2000: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 556, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

VPN 2002 = Всероссийская перепись населения 2002 года.  <http://www.perepis2002.ru> 12.12.2006.

Muotoilujen yksityiskohdissa voi muilta osin seurata "The Generic Style Rules for Linguistics" -ohjetta <http://www.eva.mpg.de/lingua/pdf/GenericStyleRules.pdf>.       

Mikäli sinulla on kysyttävää teknisiin yksityiskohtiin (kuten erikoismerkkeihin tai taulukoiden tai kuvien ulkoasuun) liittyen, olethan yhteydessä toimituskuntaan ennen käsikirjoituksen lähettämistä.