Mordvalaisten häämenojen lauluista ja niiden kielellisistä erityispiirteistä

Kirjoittajat

  • Merja Salo University of Helsinki
  • Tatjana Devjatkina

DOI:

https://doi.org/10.33340/susa.70238

Abstrakti

Häät ovat mordvalaisen kansanperinteen keskeinen osa, ja häälaulut muodostavat sen monikerroksisen ytimen. Tässä artikkelissa keskitytään mokšalaisiin häälauluihin, joiden tyypit ovat: 1) vanhinta kerrostumaa edustavat rukouslaulut, joissa heijastuvat mordvalaisten suojelijajumalausko ja vainajain palvonta, 2) hyvin suositut, osin improvisoidut pilkkalaulut, joiden tausta on maaginen ja joilla on toisinaan jopa aivan käänteinen merkitys, 3) monifunktioiset ylistävät paranzama-laulut, 4) häiden tanssilaulut, joilla pyrittiin rentouttamaan häävieraita, 5) kuoron esittämät pitkät laulut ja 6) uusinta kerrostumaa edustavat nopeat laulut eli tšastuškat. Ersäläisten häiden ominainen piirre on hääitkujen runsas määrä, kun taas mokšalaiset samoin kuin monet naapurikansat ovat mieltyneet pilkkalaulujen esittämiseen. Tässä artikkelissa esitellään ersäläisten ja erityisesti mokšalaisten häälauluja, niiden sanastoa ja lauluissa käytettyjä kielellisiä keinoja runsain esimerkein. Usein keinot menevät lomittain ja jokin piirre voi kuulua samanaikaisesti eri otsikoiden alle. Lisäksi annetaan lisätietoa mordvalaisen kansanrunouden kerääjistä, kansanrunokokoelmista, mordvalaisten häiden vaiheista sekä tehdään samalla rinnastuksia suomalais-ugrilaisiin ja muihin naapurikansoihin. Suomalais-ugrilaisilla ei liene säilynyt paljonkaan alkuperäisiä häälauluja: häätavat ja -terminologia ovat hyvin alttiita kulttuurien väliselle vaikutukselle.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2017-01-01

Viittaaminen

Salo, M., & Devjatkina, T. (2017). Mordvalaisten häämenojen lauluista ja niiden kielellisistä erityispiirteistä. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 2017(96), 317–367. https://doi.org/10.33340/susa.70238