Yrjö Wichmannin keruuvuosi Komissa

Muinaispermiä, murteita ja Kuratovin runoja

Kirjoittajat

• Paula Kokkonen

DOI:

https://doi.org/10.33340/susa.76608

Abstrakti

Yrjö Wichmannin (1868–1932) kiinnostus permiläisiin kieliin vei hänet tutkimusmatkoille ensin udmurttien pariin ja 10 vuotta myöhemmin vuosina 1901–02 komien maille. Matkaa varten Wichmann oli saanut ns. Aleksanderin stipendin; sen turvin kerätty mittava aineisto julkaistiin murretekstikokoelmana Syrjänische Volksdichtung (342 sivua) vuonna 1916 ja T. E. Uotilan vuonna 1942 toimittamana murresanakirjana Syrjänischer Wortschatz (486 sivua, n. 10 000 sanaa).

 Yrjö Wichmann oli ahkera päiväkirjojen ja kirjeiden kirjoittaja, joka piti matkoillaankin tiiviisti yhteyttä paitsi tutkijatovereihinsa – erityisesti Suomalais-Ugrilaisen Seuran sihteeriksi hänen sijaisekseen tulleeseen Jooseppi Julius Mikkolaan – myös kotiväkeensä, etenkin äitiinsä Charlotta Wilhelmina Wichmanniin, jonka saamia kirjeitä komien ja permjakkien mailta on julkaistu kaikkiaan 16 teoksessa Matkamuistiinpanoja (SUST 195).