Nganasanin itsekorjaus

korjaustoiminnot ja korjauksen pragmaattiset merkitykset

Kirjoittajat

DOI:

https://doi.org/10.33340/susa.95338

Abstrakti

Artikkeli käsittelee nganasanin itsekorjausta vuorovaikutuslingvistisestä näkökulmasta. Itsekorjaus on suullisen vuorovaikutuksen ilmiö, jolle tyypillistä on lausuman keskeyttäminen sen hetkisen puhujan omassa puheessa esiintyvän ongelman korjaamisen ajaksi. Itsekorjauksen suorittamiseen käytetyt keinot ovat osittain riippuvaisia käytetyn kielen morfosyntaktisesta rakenteesta ja vaihtelevat kielittäin. Artikkelini tavoitteena on kuvata korjaustoimintoja eli korjausten suorittamiseen käytettyjä morfosyntaktisia keinoja sekä korjauksen yleisimpiä pragmaattisia merkityksiä puhuttua kieltä edustavan aineiston perusteella. Nganasanin yleisimmät korjaustoiminnot muistuttavat Schegloffin (2013) aiemmin kuvaamia, mutta ne rakentuvat nganasanin morfosyntaksille tyypillisellä tavalla. Korjaustoimintojen avulla puhujat käsittelevät monenlaisia ongelmia äänteellisistä lipsahduksista kompleksisiin, keskustelun dynamiikkaa koskeviin sosiaalisiin ongelmiin. Aineistossa esiintyy paljon myös koodinvaihtoon ja virheellisinä pidettyihin sanamuotoihin kohdistuvia korjauksia, joiden perusteella on mahdollista tarkastella puhujien kieliasenteita.

Lähdeviitteet

Auer, Peter 2014: Thereʼs no harm in glossing (but a need for a better understanding of the status of transcripts). – Research on language and social interaction. 47(1). 17–22.
Blythe, Joe 2013: Preference organization driving structuration: Evidence from Australian Aboriginal interaction for pragmatically motivated grammaticalization. – Language 89(4). 883–919.
Bolden, Galina B. 2013: Unpacking ”self”: Repair and epistemics in conversation. – Social psychology quarterly 76(4). 314–342.
2018: Speaking “out of turn”: Epistemics in action in other-initiated repair. – Discourse Studies 20(1). 142–162.
Brykina, Maria; Gusev, Valentin; Szeverényi, Sándor & Wagner-Nagy, Beáta 2018: Nganasan Spoken Language Corpus (NSLC). Version 0.2. Hamburger Zentrum für Sprachkorpora. http://hdl.handle.net/11022/0000-0007-C6F2-8 [Julkaistu 12.6.2018.]
Clark, Herbert H. 1996: Using Language. Cambridge: Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511620539
Couper-Kuhlen, Elizabeth & Selting, Margret 2001: Introducing interactional linguistics. – Elizabeth Couper-Kuhlen & Margret Selting (toim.): Studies in interactional linguistics. Amsterdam: John Benjamins. 1–22.
2018: Interactional linguistics: studying language in social interaction. Cambridge: Cambridge University Press.
Dingemanse, Mark; Blythe, Joe & Dirksmeyer, Tyko 2014: Formats for other-initiation of repair across languages: An exercise in pragmatic typology. – Studies in language 38(1). 5–43.
Dingemanse, Mark; Roberts, Seán G.; Baranova, Julija; Blythe, Joe; Drew, Paul; Floyd, Simeon; Gisladottir, Rosa S.; Kendrick, Kobin H.; Levinson, Stephen C.; Manrique, Elizabeth; Rossi, Giovanni & Enfield, N. J. 2015: Universal principles in the repair of communication problems. – PLoS ONE 10(9). e0136100. doi:10.1371/journal.pone.0136100.
Däbritz, Chris Lasse 2018: On kim, kimne:- and kanʼa:-. Three placeholder items in Dolgan. – Turkic languages 22 (2). 286–302.
Fox, Barbara 2010: Introduction. – Nino Amiridze, Boyd H. Davis & Margaret Maclagan (toim.): Fillers, pauses and placeholders. Amsterdam: John Benjamins. 1–9.
Fox, Barbara; Hayashi, Makoto & Jasperson, Robert 1996: Resources and repair: a cross-linguistic study of syntax and repair. – Elinor Ochs, Emanuel A. Schegloff & Sandra A. Thompson (toim.): Interaction and Grammar. Cambridge: Cambridge University Press. 185–237.
Fox, Barbara; Wouk, Fay; Hayashi, Makoto; Finke, Steven; Tao, Laing; Sorjonen, Marja-Leena; Laakso, Minna & Hernandez, Wilfrido Flores 2009: A cross linguistic investigation of the site of initiation in same-turn self-repair. – J. Sidnell (toim.): Conversation Analysis: Comparative Perspectives. Cambridge: Cambridge University Press. 60–103.
Gafaranga, Joseph 2001: Linguistic identities in talk-in-interaction: Order in bilingual conversation. – Journal of Pragmatics 33: 1901–1925.
Goodwin, Charles 1981: Conversational organization: Interaction between speakers and hearers. New York: Academic Press.
Haakana, Markku; Kurhila, Salla; Lilja, Niina & Savijärvi, Marjo 2016: Kuka, mitä, häh? Korjausaloitteet suomalaisessa arkikeskustelussa. – Virittäjä 2/2016. 255–292.
Haakana, Markku & Visapää, Laura 2014: Eiku – korjauksen partikkeli? – Virittäjä 1/2014. 41–71.
Hayashi, Makoto & Yoon, Kyung-eun 2006: A Cross-linguistic exploration of demonstratives in interaction: With particular reference to the context of word-formation trouble. – Studies in language 30(3). 485–540.
Helimski, Eugene 1995 [2000]: Proto-Uralic gradation: continuation and traces. – Е. А. Хелимский: Компаративистика, уралистика. Лекции и статьи. Москва: Языки русской культуры. 167–190.
1997: Factors of Russianization in Siberia and linguo-ecological strategies. – Hiroshi Shoji & Juha Janhunen (toim.): Northern minority languages: problems of survival. Osaka: National Museum of Ethnology. 77–92.
Helimski 1993 [2000] = Хелимский, Е. А. 2000: Нганасанский язык как литературный: Размышления по поводы литературных языков. – Компаративистика, уралистика: Лекции и статы. Москва: Языки русской культуры. 161–163.
Janhunen, Juha 1997: Samoyedic. – Daniel Abondolo (toim.): The Uralic languages. London: Routledge. 457–479.
Keevallik, Leelo 2010: The interactional profile of a placeholder: the Estonian demonstrative see. – Nino Amiridze, Boyd H. Davis, & Margaret Maclagan (toim.): Fillers, pauses and placeholders. Amsterdam: John Benjamins. 139–180.
Khanina 2019 = О. В. Ханина 2019: Практики многоязычия в низовьях Енисея: опыт социолингвистического описания ситуаций в прошлом. – Томский журнал ЛИНГ и АНТР 1 (23). 9–28.
Kovács, Magdolna & Janurik, Boglárka 2018: Grammatical and sociolinguistic aspects of code-switching in Finno-Ugric languages. – Outi Tánczos, Magdolna Kovács & Ulriikka Puura (toim.): Multilingual practices in Finno-Ugric communities. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. 13–78.
Krivonogov 1999 = В. П. Кривоногов 1999: Современные этнокультурные процессы у нганасан. – Этнографическое обозрение 1/1999. 67–79.
Laakso, Minna & Sorjonen, Marja-Leena 2009: Cut-off or particle – Devices for initiating self-repair in conversation. – Journal of Pragmatics 42 (2010) 1151–1172.
Laihonen, Petteri 2008: Language ideologies in interviews: A conversational analysis approach. – Journal of Sociolinguistics 12/5. 668–693.
Leisiö, Larisa 2006: Passive in Nganasan. – Werner Abraham & Larisa Leisiö (toim.): Passivization and typology. Form and function. Amsterdam: John Benjamins. 213–230.
2012: Tempuksen ja moduksen merkintä nganasaanin nomineissa. – Tiina Hyytiäinen, Lotta Jalava & Janne Saarikivi (toim.): Per Urales ad Orientem. Iter polyphonicum multilingue. Festskrift tillägnad Juha Janhunen på hans sextioårsdag den 12 februari 2012. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. 209–218.
Mirzayan, Armik 2008: A preliminary study of same-turn self-repair initiation in Wichita conversation. – David K. Harrison, David S. Rood, & Arienne Dwyer (toim.): Lessons from documenten endangered languages. Amsterdam: John Benjamins. 317–354.
Németh, Zsuzsanna 2012: Recycling and replacement repairs as self-initiated same-turn self-repair strategies in Hungarian. – Journal of Pragmatics 44 (2012). 2022–2034.
Podlesskaya, Vera I. 2010: Parameters for typological variation of placeholders. – Nino Amiridze, Boyd H. Davis, & Margaret Maclagan (toim.): Fillers, pauses and placeholders. Amsterdam: John Benjamins. 11–32.
Raymond, Chase Wesley 2018: On the relevance and accountability of dialect: Conversation analysis and dialect contact. Journal of Sociolinguistics 2/22. Oxford: Blackwell Publishing. 161–189.
Rinne, Hanna 2010: Epäröintiäänteiden sijainti ja tehtävät korjausjäsennyksessä venäläisissä televisiokeskusteluissa. – Puhe ja kieli 30 (2) 89–106.
Schegloff, Emanuel A. 2007: Sequence organization in interaction. Cambridge: Cambridge University Press.
2013: Ten operations in self-initiated, same-turn repair. – Makoto Hayashi, Geoffrey Raymond & Jack Sidnell (toim.): Conversational repair and human understanding. Cambridge: Cambridge University Press. 41–49.
Schegloff, Emanuel A.; Jefferson, Gail & Sacks, Harvey 1977: The Preference for self-correction in the organization of repair in conversation. – Language 53(2). 361–382.
Seo, Mi-Suk & Koshik, Irene 2010: A conversational analytic study of gestures that engender repair in ESL conversational tutoring. – Journal of Pragmatics 42. 2219–2239.
Siegl, Florian 2013: The Sociolinguistic status quo on the Taimyr Peninsula. – Études finno-ougriennes 2013: 45. Ladattu 1.10.2016. 10.4000/efo.2472.
2015: Three Nganasan-Evenki/Dolgan morphosyntactic parallels and their implications. – Linguistics Uralica LI 2015: 4. 259–277. http://dx.doi.org/10.3176/lu.2015.4.04
SKNA Helimski 1996 = Suomen kielen nauhoitearkisto. Helimski, Eugene 1996: Suomalais-Ugrilaiselle Seuralle testamentattuja nauhoituksia Taimyrin niemimaalta. Signum 22374: 1. [saatu 13.5.2019] Helsinki: Kotimaisten kielten keskus
Sorjonen, Marja-Leena & Laakso, Minna 2005: Katko vai eiku? Itsekorjauksen aloitustavat ja vuorovaikutustehtävät. – Virittäjä 2/2005. 244–271.
Stapert, Eugénie 2013: Contact-induced change in Dolgan: an investigation into the role of linguistic data for the reconstruction of a people’s (pre)history. – Utrecht: LOT. http://hdl.handle.net/1887/21798
Steensig, Jakob 2001: Notes on turn-construction methods in Danish and Turkish conversation. – Margret Selting, Elizabeth Couper-Kuhlen & Sandra A. Thompson (toim.): Studies in interactional linguistics. Amsterdam: John Benjanmins. 259–286.
Szeverényi, Sándor & Wagner-Nagy, Beáta 2011: Visiting the Nganasans in Ust-Avam. – Riho Grünthal & Magdolna Kovács (toim.): Ethnic and linguistic context of identity: Finno-Ugric minorities. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. 385–404.
Tereštšenko 1965 = Н. М. Терещенко 1965: Ненецко-русский словарь. Москва: Советская Энцыклопедия.
Tereštšenko 1979 = Н. М. Терещенко 1979: Нганасанский язык. Ленинград: Наука.
VPN 2010 = Всероссийская перепись населения 2010 года. Итоги Всероссийской переписи населения 2010 года. Том. 5. Владение языками населением Российской Федерации – Федеральная служба государственной статистики. <https://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol4/pub-04-05.pdf 23.11.2019>
Wagner-Nagy, Beáta 2017: „Nur wir sprechen Nganasanisch, mit unseren Kindern sprechen wir auch Russisch“. Zur Entwicklung einer uralischen Minderheitensprache. – Ingrid Schröder & Carolin Jürgens (toim.): Sprachliche Variation in autobiographischen Interviews - Theoretische und methodische Zugänge. Frankfurt – Main: Peter Lang Edition. 125–142.
2019: A Grammar of Nganasan. – Leiden: Brill.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2021-12-01

Viittaaminen

Kaheinen, K. (2021). Nganasanin itsekorjaus: korjaustoiminnot ja korjauksen pragmaattiset merkitykset. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 2021(98), 235–277. https://doi.org/10.33340/susa.95338