Subjektin merkintä tverinkarjalan pidiä-, šuaha- ja voija-konstruktioissa
DOI:
https://doi.org/10.33340/susa.95404Abstrakti
The article deals with subject expression in Tver Karelian modal constructions, which include a finite form of modal verb pidiä ‘must, have to’, šuaha ‘may, can’ or voija ‘can, may’. Pidiä, šuaha and voija belong to the core modal verbs, not only in Karelian but in other Finnic languages as well, and they are the most frequently and freely used modals to express different kinds of (non-epistemic and epistemic) modalities. According to earlier studies, all aforementioned modals have both unipersonal and multipersonal usages in Eastern Finnic languages, but the variation between the usages has remained largely unknown. This empirical study seeks to answer, 1) how often the pidiä, šuaha and voija constructions contain an overtly expressed subject NP, 2) how the prospective subject NP is marked, and 3) how large a proportion of all pidiä, šuaha and voija constructions are subjectless. The data used represent spoken Tver Karelian from mid-20th century, and as the theoretical and methodological background of the study serves functional dialect syntax.
Lähdeviitteet
Aineslähteet
Tverinkarjalan aineistot
Tverinkarjalan murreäänitteet. Noin 12 tuntia. Sisältää seuraavat Suomen kielen nauhoitearkiston äänitteet: 86:1, 87:1, 88:1, 88:2, 102:3, 103:2, 104:1, 104:2, 3186:1, 3187:1, 3188:1, 3195:1, 8902:1 ja 8903:1.
Virtaranta, Helmi & Virtaranta, Pertti 1990: Karjalan kieltä ja kansankulttuuria 1. Tverinkarjalaisia kielennäytteitä. SUST 205. Helsinki: SUS. Noin 45 000 sanaa murrehaastattelulitteraatioita.
Muut aineistot
KKS = Karjalan kielen sanakirja 1–6. Lexica Societatis Fenno-Ugricae 16. Helsinki: SUS. 1968–2005. Verkkoversio. <http://kaino.kotus.fi/kks/>.
Raja-Karjalan korpus = Palander, Marjatta & Riionheimo, Helka & Koivisto, Vesa 2017: The Corpus of Border Karelia. Itä-Suomen yliopisto – Kotimaisten kielten keskus. <http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-2014073033>.
Kirjallisuus
van der Auwera, Johan & Ammann, Andreas & Kindt, Saskia 2005: Modal polyfunctionality and Standard Average European. – Axel Kinge & Henrik Høeg Müller (toim.), Modality: Studies in form and function account. London: Equinox Publishing. 217–272.
Bubrih, D. V. & Beljakov, A. A. & Punžina, A. V. 1997: Karjalan kielen murrekartasto / Dialektologičeskij atlas karel’skogo jazyka. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 97. Helsinki: SUS.
Flint, Aili 1980: Semantic structure of the Finnish lexicon. Verbs of possibility and sufficiency. SKST 360. Helsinki: SKS.
Forsberg, Hannele 2001: Paths of development for modal meanings. Evidence from the Finnic potential mood. – Barry J. Blake & Kate Burridge & Jo Taylor (toim.), Historical linguistics 2001. Selected papers from the 15th International Conference on Historical Linguistics, Melbourne, 13–17 August 2001. Amsterdam: John Benjamins. 143–161.
Forsberg, Hannele & Uusitupa, Milla 2020: Yksikön 2. persoonan avoimen käytön levikki ja yleisyys suomen murteissa. – Sananjalka 62: 7–32.
Genetz, Arvid 1880: Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. Helsinki: SKS.
Genetz, Arvid 1884: Tutkimus Aunuksen kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. Helsinki: SKS.
Grünthal, Riho 2015: Vepsän kielioppi. Helsinki: SUS.
Hakulinen, Auli & Karttunen, Lauri 2001 [1973]: Kadonneet henkilöt: suomen kielen geneerisistä lauseista. – Lea Laitinen & Pirkko Nuolijärvi & Marja-Leena Sorjonen & Maria Vilkuna (toim.), Lukemisto. Kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä. SKST 816. Helsinki: SKS. 13–28.
Haspelmath, Martin 2001: Non-canonical marking of core arguments in European languages. – A. Y. Aikhenvald & R. M. W. Dixon & M. Onishi (toim.), Non-canonical marking of subjects and objects. Amsterdam: John Benjamins. 53–83.
Helasvuo, Marja-Liisa & Huumo, Tuomas 2010: Mikä subjekti on? – Virittäjä 114: 165–195.
Hämynen, Tapio 1993: Liikkeellä leivän tähden. Raja-Karjalan väestö ja sen toimeentulo 1880–1940. Historiallisia Tutkimuksia 170. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.
Hämynen, Tapio 1995: Suomalaistajat, venäläistäjät ja rajakarjalaiset. Kirkko- ja koulukysymys Raja-Karjalassa 1900–1923. Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 17. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Jokela, Hanna 2012: Nollapersoonalause suomessa ja virossa. Tutkimus kirjoitetun kielen aineistosta. Scripta Lingua Fennica Edita 334. Turku: Turun yliopisto.
Kangasniemi, Heikki 1992: Modal expressions in Finnish. Studia Fennica Linguistica 2. Helsinki: SKS.
Karjalainen, Heini & Puura, Ulriikka & Grünthal, Riho & Kovaleva, Svetlana 2013: Karelian in Russia. ELDIA case-specific report. Studies in European Language Diversity 26. <https://phaidra.univie.ac.at/view/o:314612>.
Karttunen, Miia 2018: No pittää kahttoo. Puhujan tulevan toiminnan ilmausten kielioppia ja pragmatiikkaa. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 119. Joensuu: University of Eastern Finland.
Kehayov, Petar 2017: The fate of mood and modality in language death. Evidence from minor Finnic. Trends in linguistic studies and monographs 30. Berlin: Mouton De Gruyter.
Kehayov, Petar & Torn-Leesik, Reeli 2009: Modal verbs in Balto-Finnic. – Ferdinand de Haan & Bjorn Hansen (toim.), Modals in the languages of Europe. A reference work. Berlin: Mouton de Gruyter. 363–401.
Kettunen, Lauri 1943: Vepsän murteiden lauseopillinen tutkimus. SUST 86. Helsinki: SUS.
Kettunen, Lauri 1959: Suomen murteet III. Murrekartasto. Toinen supistettu painos. SKST 188. Helsinki: SKS.
Kiuru, Silva 1977: Suomen kielen kieltohakuiset verbit. Murreaineistoon perustuva syntaktis-semanttinen tutkimus. SKST 335. Helsinki: SKS.
KKS = Karjalan kielen sanakirja 1–6. Lexica Societatis Fenno-Ugricae 16. Helsinki: SUS. 1968–2005. Verkkoversio. <http://kaino.kotus.fi/kks/>.
Koivisto, Vesa 1995: Itämerensuomen refleksiivit. SKST 622. Helsinki: SKS.
Koivisto, Vesa 2018: Border Karelian dialects – a diffuse variety of Karelian. – Marjatta Palander & Helka Riionheimo & Vesa Koivisto (toim.), On the border of language and dialects. Studia Fennica Linguistica 21. Helsinki: SKS. 56–84.
Koptjevskaja-Tamm, Maria & Wälchli, Bernhard 2001: The Circum-Baltic languages. An areal-typological approach. – Östen Dahl & Maria Koptjevskaja-Tamm (toim.), Circum-Baltic languages. Volume 2. Grammar and typology. Studies in Language Companion Series 55. Amsterdam: John Benjamins. 615–750.
Kuujo, Erkki 1963: Raja-Karjala Ruotsin vallan aikana. Joensuu: Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö.
Laakso, Johanna 2001: The Finnic languages. – Östen Dahl & Maria Koptjevskaja-Tamm (toim.), Circum-Baltic languages. Volume 1. Past and present. Studies in Language Companion Series 55. Amsterdam: John Benjamins. 179–212.
Laitinen, Lea 1992: Välttämättömyys ja persoona. Suomen murteiden nesessiivisten rakenteiden semantiikkaa ja kielioppia. SKST 569. Helsinki: SKS.
Laitinen, Lea 1995: Nollapersoona. – Virittäjä 99: 337–358.
Laitinen, Lea 2006: Zero person in Finnish. A grammatical resource for construing human reference. – Marja-Liisa Helasvuo & Lyle Campbell (toim.), Grammar from the human perspective. Case, space and person in Finnish. Current Issues in Linguistic Theory 277. Amsterdam: John Benjamins. 209–231.
Larjavaara, Matti 1986: Itämerensuomen koillisryhmän synkretistiset paikallissijat. – Virittäjä 90: 413–427.
Lindström, Liina 2015: Subjecthood of the agent argument in Estonian passive constructions. – Marja-Liisa Helasvuo & Tuomas Huumo (toim.), Subjects in constructions – canonical and non-canonical. Constructional approaches to language 16. Amsterdam: John Benjamins. 141–173.
Malchukov, Andrej & Ogawa, Akio 2011: Towards a typology of impersonal constructions. A semantic map approach. – Andrej Malchukov & Anna Siewierska (toim.), Impersonal constructions. A cross-linguistic perspective. Amsterdam: John Benjamins. 19–56.
Nirvi, R. E. 1947: Passiivimuotojen aktiivistumisesta. Suomi 104. Helsinki: SKS.
Novak, Irina & Penttonen, Martti & Ruuskanen, Aleksi & Siilin, Lea 2019: Karjala kieliopeissa. Fonetiikan ja morfologian vertaileva tutkimus. Petroskoi: Federaation tutkimuskeskus, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskus.
Ojajärvi, Aulis 1950: Sijojen merkitystehtävistä Itä-Karjalan Maaselän murteissa. Vertaileva funktio-opillinen tutkimus. SKST 97. Helsinki: SKS.
Oranen, Nicklas 2019: On the use of the adessive case in Tver Karelian. – Annekatrin Kaivapalu & Hanna-Ilona Härmävaara & Johanna Laakso & Maria-Maren Linkgreim & Raili Pool (toim.), Lähivõrdlusi / Lähivertailuja 29. Tallinn: Eesti Rakenduslingvistika Ühing. 205–228.
Pahomov, Miikul 2017: Lyydiläiskysymys: kansa vai heimo, kieli vai murre? Helsinki: Helsingin yliopisto – Lyydiläinen seura.
Palmeos, P. 1962: Karjala Valdai murrak. Emakeele Seltsi Toimetised 5. Tallinn: Eesti NSV Teaduste Akadeemia.
Pertilä, Laura 2000: Passiivimuotojen aktiivistuminen suomen kielessä – Sananjalka 42: 115–139.
Posio, Pekka & Vilkuna, Maria 2013: Referential dimensions of human impersonals in dialectal European Portuguese and Finnish. – Linguistics 51: 177–229.
Punžina, A. V. 1994: Slovar’ karel’skogo jazyka (tverskie govory). Petrozavodsk: Karelija.
Pyöli, Raija 2012: Livvinkarjalan kielioppi. Helsinki: Karjalan kielen seura.
Pääkkönen, Matti 1990: Passiivimuotoja monikon 3. persoonan funktiossa. – Helena Suni (toim.), Laatokan piiri. Juhlakirja Heikki Leskisen 60-vuotispäiväksi 10.10.1990. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 60. Helsinki: Vapk-kustannus. 131–149.
Räsänen, Seppo 1972: Kainuun murteiden kaasussyntaksi. SKST 308. Helsinki: SKS.
Saloheimo, Veijo 1986 [1976]: Pohjois-Karjalan historia II. 1617–1721. Toinen korjattu painos. Joensuu: Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö.
Saloheimo, Veijo 2010: Entisen esivallan alle uusille asuinsijoille. Ortodoksikarjalaisten ja inkeroisten poismuutto 1500- ja 1600-luvuilla. Joensuu: Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys.
Sarhimaa, Anneli 1999: Syntactic transfer, contact-induced change, and the evolution of bilingual mixed codes. Focus on Karelian-Russian language alternation. Studia Fennica Linguistica 9. Helsinki: Finnish Literature Society.
Sarhimaa, Anneli 2016: Karelian in Finland. ELDIA case-specific report. Studies in European language diversity 27. <https://phaidra.univie.ac.at/detail_object/o:471733>.
Saukkonen, Pauli 1966: Itämerensuomalaisten kielten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa II. SUST 104. Helsinki: SUS.
Savijärvi, Ilkka 1990: Passiivin ja monikon 3. persoonan suhteesta vepsän kielessä. – Helena Suni (toim.), Laatokan piiri. Juhlakirja Heikki Leskisen 60-vuotispäiväksi 10.10.1990. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 60. Helsinki: Vapk-kustannus. 158–175.
Seržant, Ilja A. 2015: Dative experiencer constructions as a Circum-Baltic isogloss. – Peter Arkadiev, Axel Holvoet & Björn Wiemer (toim.), Contemporary approaches to Baltic linguistics. Trends in Linguistics Studies and Monographs 276. Berlin: De Gruyter Mouton. 325–348.
SKS = Suomalainen Kirjallisuuden Seura.
SKST = Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia.
Suomalainen, Karita 2018: Sinä, konteksti ja monitulkintaisuus. Yksikön 2. persoonan viittaussuhteista arkikeskustelussa. – Virittäjä 122: 322–355.
SUS = Suomalais-Ugrilainen Seura.
SUST = Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia.
Tuomikoski, Risto 1971: Persoona, tekijä ja henkilö. – Virittäjä 75(2): 141–152.
Uusitupa, Milla 2017: Rajakarjalaismurteiden avoimet persoonaviittaukset. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 117. Joensuu: University of Eastern Finland.
Uusitupa, Milla 2020: On the relationship between subject expression and modal meaning in Tver Karelian necessity and possibility constructions. – SKY Journal of Linguistics 33: 165–198.
Uusitupa, Milla & Koivisto, Vesa & Palander, Marjatta 2017: Raja-Karjalan murteet ja raja-alueiden kielimuotojen nimitykset. – Virittäjä 121: 67–106.
Varjo, Mikael & Suomalainen, Karita 2018: From zero to ‘you’ and back: A mixed methods study comparing the use of two open person constructions in Finnish. – Nordic Journal of Linguistics 41: 333–366.
VISK = Iso suomen kielioppi. 2004. Hakulinen, Auli & Vilkuna, Maria & Korhonen, Riitta & Koivisto, Vesa & Heinonen, Tarja Riitta & Alho, Irja. SKST 950. Helsinki: SKS. Verkkoversio. <http://kaino.kotus.fi/visk/>.
Zaikov, Pekka 2000 = Glagol v karel’skom jazyke. Petrozavodsk: Izdatel’stvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta.
Zaikov, Pekka 2013: Vienankarjalan kielioppi. Lisänä harjotukšie ta lukemisto. Helsinki: Karjalan Sivistysseura.
