Mihin suuntaan saamen progressiivirakenteet ovat menossa?
Huomioita lea jođus, lea manus -ilmaustyypistä pohjois- ja inarinsaamessa
DOI:
https://doi.org/10.33340/susa.97223Abstrakti
The Saami languages utilize a long-established progressive construction based on the inflected copula verb and the so-called action essive form of the main verb, for example North Saami lea dahkamin ‘is doing’ of dahkat ‘to do’. The present paper examines an apparently innovative construction that has not been described before, similarly appearing in a progressive function but based on the inflected copula and the locative case form of the deverbal noun in -u, for example lea jođus ‘is going’ of johtit ‘to travel, go, be in motion’. The main data source used is the SIKOR corpus, containing contemporary written language material in several Saami languages; supplementary sources of both written and oral material and of different ages are used as well. The data reveals that the new construction is frequently used of the verb johtit ‘to travel, go’ in modern North Saami (leat jođus) and fairly known in Inari Saami, too (leđe joođoost). It is used more rarely of the verb mannat ‘to go’ in North Saami (leat manus); from Inari Saami there is only a single attestation of this verb in older data. Other verbs are not observed to be used in a similar construction, and the innovation seems to be confined to the contemporary use of these two Saami languages. It is argued that there are both language-internal and external factors that have contributed to the emergence of the leat jođus construction, including the global tendency of progressives to develop out of locative constructions and most importantly the model of the contact language Finnish, where a structurally identical deverbal noun based progressive construction is commonly used of the most frequent motion verbs (olla menossa ~ tulossa ~ lähdössä of mennä ‘to go’, tulla ‘to come’, lähteä ‘to depart’).
Lähdeviitteet
Korpuslähteen lyhenteet
S Asiatekstit = SIKOR, tekstikategoria ”Non-fiction texts”
S Fiktio = SIKOR, tekstikategoria ”Fiction texts”
S Hallinto = SIKOR, tekstikategoria ”Administrative texts”
S Lehdet = SIKOR, tekstikategoria ”Newspaper texts”
S Uskonto = SIKOR, tekstikategoria ”Religion texts”
S Áššu, Ávvir, Min Áigi viittaavat kyseisten lehtien teksteihin SIKOR-korpuksessa.
SIKOR = SIKOR. UiT The Arctic University of Norway and the Norwegian Saami Parliament’s Saami text collection. (Version 06.11.2018). <http://gtweb.uit.no/korp/>.
Muut lähteet
Andelin, A[nders] 1861: Enare-lappska språkprof med ordregister. [Lisäksi kolme Edvard Wilhelm Borgin muistiinmerkitsemää satua.] – Acta Societatis Scientiarum Fennicae VI. Helsingforsiae. 385–508. Saatavissa: <https://saamilinguistics.wordpress.com/teavsttat-texts/>
Bartens, Raija 1972: Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin kaasussyntaksi. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 148. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Bartens, Raija 1999: Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 232. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Bergsland, Knut 1946: Røros-lappisk grammatikk: Et forsøk på strukturell språkbeskrivelse. Instituttet for sammenlignende kulturforskning, Serie B 43. Oslo: H. Aschehoug & co.
Bertinetto, Pier Marco & Ebert, Karen & de Groot, Casper 2000: The progressive in Europe. – Östen Dahl (toim.), Tense and aspect in the languages of Europe. Berlin: Mouton de Gruyter. 517–558. <https://doi.org/10.1515/9783110197099.4.517>
Bibal 1895 = Bibal daihe Basse čala mi sistes doalla Boares ja Ođđa Testamenta kanonalaš girjid. Kristiania: Grøndahl & Søn 1895. Saatavissa: <http://www.nb.no/nbsok/nb/6ff07e7d3f7506ddbec68760fef55d7d>
Biibbal 2019 = Biibbal. Bibelselskapet. Saatavissa: <http://www.bibel.no/Nettbibelen/>
Bybee, Joan & Perkins, Revere & Pagliuca, William 1994: The evolution of grammar: Tense, aspect and modality in the languages of the world. Chicago: University of Chicago Press.
Dahl, Östen 1985: Tense and aspect systems. Oxford: Blackwell.
Fried, Mirjam & Östman, Jan-Ola 2004: Construction Grammar: A thumbnail sketch. – Mirjam Fried & Jan-Ola Östman (toim.), Construction grammar in a cross-language perspective. Amsterdam: Benjamins. 11–86. <https://doi.org/10.1075/cal.2.02fri>
Friis, J[ens] A[ndreas] 1856: Lappiske sprogprøver: En samling af lappiske eventyr, ordsprog og gaader. Med ordbog. Christiania. Saatavissa: <https://saamilinguistics.wordpress.com/teavsttat-texts/>
Goldberg, Adele 1995: Constructions: A construction grammar approach to argument structure. Chicago: Chicago University Press.
IMS = Nirvi, R. E. 1971: Inkeroismurteiden sanakirja. Lexica Societatis Fenno-Ugricae 18. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
ISK = Hakulinen, Auli & Vilkuna, Maria & Korhonen, Riitta & Koivisto, Vesa & Heinonen, Tarja Riitta & Alho, Irja 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Verkkoversio: <http://scripta.kotus.fi/visk>
Itkonen, Erkki 1986–1991: Inarilappisches Wörterbuch 1–4. Lexica Societatis Fenno-Ugricae 20. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Itkonen, Erkki 1992: Inarinsaamelaisia kielennäytteitä / Aanaarkiela čȧjttuzeh. Toimittanut Lea Laitinen. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 213. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Itkonen, Terho 1975: Ergatiivisuutta suomessa (II). – Virittäjä 79: 31–65.
Itkonen, T. I. 1958: Koltan- ja kuolanlapin sanakirja / Wörterbuch des Kolta- und Kolalappischen. I–II. Lexica Societatis Fenno-Ugricae 15. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. Saatavissa: <https://www.sgr.fi/fi/items/show/428>
Kiuru, Silva 1989: Kolmannen infinitiivin olosijat ja vanha kirjasuomi: ”Weisatcat jalost kielten leikis helisemisellä”. – Virittäjä 93: 432–445.
KKS = Karjalan kielen sanakirja. Lexica Societatis Fenno-Ugricae 16. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. 1968–2005. Verkkoversio: <http://kaino.kotus.fi/kks/>
Korhonen, Mikko 1974: Die Konjugation im Lappischen: Morphologisch-historische Untersuchung. II. Die nominalen Formkategorien. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 155. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Korhonen, Mikko 1981: Johdatus lapin kielen historiaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 370. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Koskimies, A. V. & Itkonen, T. I. (toim.) 1918: Inarinlappalaista kansantietoutta. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 167. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. Saatavissa: <https://saamilinguistics.wordpress.com/teavsttat-texts/>
Lagercrantz, Eliel 1939: Lappischer Wortschatz I–II. Lexica Societatis Fenno-Ugricae 6. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Langacker, Ronald 1991: Concept, image and symbol: The cognitive basis of grammar. Berlin: Mouton de Gruyter.
LIA = LIA sápmi: Sámegiela hállangiellakorpus. <http://www.tekstlab.uio.no/LIA/>
Magga, Ole Henrik & Magga, Lajla Mattsson 2012: Sørsamisk grammatikk. [Karasjok:] Davvi Girji.
Neahttadigisánit = [Moshnikoff, Satu & Moshnikoff, Jouni ym. 2020:] Neahttadigisánit: fin ↔ sms [suomi–koltansaame-verkkosanakirja]. <https://saan.oahpa.no/fin/sms/>
Nickel, Klaus Peter & Sammallahti, Pekka 2011: Nordsamisk grammatik. Karasjok: Davvi Girji.
Nielsen, Konrad 1979 [1926]: Lærebok i lappisk (samisk). 1. Grammatikk. Universitetsforlaget.
Nielsen, Konrad 1979 [1932–62]: Lappisk (samisk) ordbok / Lapp Dictionary 1–5. Based on the Dialects of Polmak, Karasjok and Kautokeino. 2. opplag. Instituttet for sammenlignende kulturforskning, Serie B 17. Oslo.
Niva, Heidi 2021: Onnellisemmat ajat näyttää siellä olevan tulossa: Liikeverbillisen progressiivirakenteen futuurisia merkityksiä vanhassa kirjasuomessa ja varhaisnykysuomessa. – Virittäjä 125: 32–63.
Niva, Heidi (tulossa): Limittäisiä aikoja ja vakaita aikeita: Progressiivisuuden ja futuurisuuden rajankäyntiä liikeverbillisessä olla V-OssA -konstruktiossa.
Nuutinen, Olavi 1976: Suomen teonnimirakenteista. Stockholm studies in Finnish language and literature 1. Stockholm: Finnish Institute at the University of Stockholm.
Onikki-Rantajääskö, Tiina 2001: Sarjoja: Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 817. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Onikki-Rantajääskö, Tiina 2005: 3. infinitiivin inessiivi ja määräpaikkaisuuden arvoitus. – Ilona Herlin & Laura Visapää (toim.), Elävä kielioppi: Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1021. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 173–193.
Qvigstad, J[ust] (toim.) 1927: Lappiske eventyr og sagn. I. Lappiske eventyr og sagn fra Varanger. Instituttet for sammenlignende kulturforskning, Serie B 3. Oslo: H. Aschehoug & co.
Qvigstad, J[ust] (toim.) 1928: Lappiske eventyr og sagn. II. Lappiske eventyr og sagn fra Troms og Finnmark. Instituttet for sammenlignende kulturforskning, Serie B 10. Oslo: H. Aschehoug & co.
Qvigstad, J[ust] (toim.) 1929a: Lappiske eventyr og sagn. III. Lappiske eventyr og sagn fra Lyngen I. Instituttet for sammenlignende kulturforskning, Serie B 12. Oslo: H. Aschehoug & co.
Qvigstad, J[ust] (toim.) 1929b: Lappiske eventyr og sagn. IV. Lappiske eventyr og sagn fra Lyngen II og fra Nordland. Instituttet for sammenlignende kulturforskning, Serie B 15. Oslo: H. Aschehoug & co.
Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma sátnegirji / Saamelais-suomalainen sanakirja. Ohcejohka: Jorgaleaddji.
Sammallahti, Pekka 1993: Sámi-suoma-sámi sátnegirji / Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja. Ohcejohka: Girjegiisá.
Sammallahti, Pekka 1998: The Saami languages: An introduction. Kárásjohka: Davvi Girji.
Sammallahti, Pekka [2020]: Davvisámi – suoma sátnegirji / Pohjoissaame–suomi-sanakirja. <http://satni.org/sammallahtismefin> (luettu 8.7.2021).
Saukkonen, Pauli 1965: Itämerensuomalaisten kielten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa. I. Adverbiaali infinitiivi. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 137. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
SNL:Ávvir = Ávvir. Store norske leksikon. <https://snl.no/Ávvir> (luettu 8.7.2021).
Spiik, Nils Eric 1989: Lulesamisk grammatik. [2., uudistettu painos.] Luleå: Sameskolstyrelsen.
Tommola, Hannu 2000: Progressive aspect in Baltic Finnic. – Östen Dahl (toim.), Tense and aspect in the languages of Europe. Berlin: Mouton de Gruyter. 655–692. <https://doi.org/10.1515/9783110197099.4.655>
Ylikoski, Jussi 2003: Defining non-finites: action nominals, converbs and infinitives. – SKY Journal of Linguistics 16: 185–237.
Ylikoski, Jussi 2005: Uusia näkökulmia suomen infiniittisiin verbirakenteisiin [Arvostelu teoksesta Herlin & Visapää (toim.) 2005: Elävä kielioppi]. – Virittäjä 109: 611–622.
Ylikoski, Jussi 2009: Non-finites in North Saami. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 257. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. Saatavissa: <https://www.sgr.fi/fi/items/show/96>
