Ennakointityö käytäntöyhteisöllisenä toimintana

Kirjoittajat

• Kristiina Ojala Turun ammatti-instituutti
• Mauri Kantola Turun ammattikorkeakoulu https://orcid.org/0000-0003-4174-4535

DOI:

https://doi.org/10.58957/tp.149038

Avainsanat:

ennakointi, skenaariot, käytäntöyhteisöt, Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia

Abstrakti

Artikkeli käsittelee käytäntöyhteisöjä ennakoinnissa, käytäntöyhteisöllisen ennakointimallin rakennusprosessia ja esittelee sen taustalla vaikuttavaa ajattelua. Ennakointityöllä tavoitellaan kulloisenkin tarkastelukohteen vaihtoehtoisten ajassa kulkevien kehitysurien ja niistä johdettavissa olevien mahdollisuuksien ja riskien tunnistamista. Yhteiskunnan nopeat muutokset muotoilevat kriittisiä osaamisvalmiuksia. Arvaamattomuus, äkillisyys, piilovaikutukset ja moniulotteisuus vaikeuttavat mahdollisuuksiamme ennakoida tulevia muutoksia. Aktiiviset pyrkimykset tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ennakointiin, niin hankalaa kuin se onkin, auttavat asiantuntijoita kartoittamaan soveltuvia varautumistapoja. Ennakointia toimintana voidaan tulkita mielemme tietoiseksi avartamiseksi ja näkemyksen muodostamiseksi tulevaisuuden vaihtoehdoista. Käytännöllisen ennakointiotteen edistämiseksi Varsinais-Suomen Ennakointiakatemiassa tavoitellaan yhteistoiminnallista ennakoinnin mallia. Artikkelin alussa kuvataan tämän mallintamisen taustalla olevaa ajattelua ja esittellään lähestymistapoja tulevaisuustyöhön. Tämä jälkeen kuvataan Ennakointiakatemiassa muotoutunutta prosessia ja sen tuotoksia yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Viimeaikaisten kriisien ja äkillisten muutosten vaikutuksesta arvot, tarpeet ja toiminta näyttäisivät olevan murroksessa ja muokkaavan odotuksia yhteiskunnan ja yksilöiden osaamisvarannosta.

Lähdeviitteet

Aaltonen, M. & Wilenius, M. (2002). Osaamisen ennakointi. Pidemmälle tulevaisuuteen, syvemmälle osaamiseen. Johtamistaito. Kauppakamarisarja.

Ahvenharju, S., Pouru-Mikkola, L., Minkkinen, M. & Ahlqvist, T. (2020). Tulevaisuustiedon lähteillä. Analyysi ennakointiraporteista ja tulevaisuuden ilmiöistä (eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6). Tulevaisuusvaliokunta.

Albright, K. (2004). Environmental scanning: radar for success. The Information Management Journal, 38(3), 38–44.

Chermack, T. J. (2011). Scenario planning in organizations. How to create, use and assess scenarios. Berret-Koehler Publishers.

Dator, J. (2009). Alternative futures at the Manoa School. Journal of Futures Studies, 14(2), 1–18. https://jfsdigital.org/wp-content/uploads/2014/01/142-A01.pdf

Dufva, M. (2015). Knowledge creation in foresight. A practice- and systems-oriented view [väitöskirja, Aalto-yliopisto]. Aaltodoc. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6608-0

Dufva, M. (2022). Toimintaympäristön analyysi: PESTE ja sen variaatiot. Teoksessa H. K. Aalto, K. Heikkilä, P. Keski-Pukkila, M. Mäki & M. Pöllänen (toim.), Tulevaisuuden tutkimus tutuksi - Perusteita ja menetelmiä (s. 105–112). Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1

Dufva, M. & Ahlqvist, T. (2015). Miten edistää hallituksen ja eduskunnan välistä tulevaisuusdialogia (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17). Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-200-5

Friman, M. & Mutanen, A. (2022). Korkeakoulupedagogiikan etiikasta. Teoksessa K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Korkeakoulupedagogiikka - Ajat, paikat ja tulkinnat (s. 64–73). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Hakkarainen, K. (2000). Oppiminen osallistumisen prosessina. Aikuiskasvatus, 20(2), 84–98. https://doi.org/10.33336/aik.93274

Hakkarainen, K., Paavola, S. & Lipponen, L. (2003). Käytäntöyhteisöistä innovatiivisiin yhteisöihin. Aikuiskasvatus, 23(1), 4–13. https://doi.org/10.33336/aik.93451

Holm, R., Poutanen, P. & Ståhle, P. 2018. Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen, tunnuspiirteet ja edellytykset. SITRA. https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/

Jalonen, H., Lehti, M., Tonteri, A., Koskelo, M., Nousiainen, A. K. & Jäppinen, T. (2017). Signaaleista tulevaisuustarinoihin. Ennakoinnin lyhyt käsikirja (Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 109). Turun ammattikorkeakoulu & Suomen Kuntaliitto.

Jokinen, L. (2022). Yhteistoiminnallinen ennakointi: sosiaalisten rakenteiden analysointi ja merkitys yhteisen tulevaisuuden luomisessa. Teoksessa H.-K. Aalto, K. Heikkilä, P. Keski-Pukkila, M. Mäki & M. Pöllänen (toim.), Tulevaisuuden tutkimus tutuksi - Perusteita ja menetelmiä (s. 260–266). Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1

Kantola, M., Friman, M., Rauhala, P., Kotila, H. & Huttula, T. (2023). Ammatillisen korkeakoulutuksen mahdollisia tulevaisuuskuvia vuoteen 2030. Futura, 3, 51–62.

Kosunen, S. & Kivelä, M. (2017). Sosiaaliset verkostot ja tarpeelliset resurssit kilpailussa tutkimusrahoituksesta. Tiedepolitiikka, 42(2), 21–35.

Lave, J. & Wenger, E. (1991). Situated learning - legitimate peripheral participation. Cambridge University Press.

Launis, K.-L. (2020). Muutosjohtaminen kohti ihmiskeskeisyyttä. Futura, 4, 42–46.

Lätti, R., Malho, M., Rowley, C. & Frilander, O. (2022). Skenaarioiden rakentaminen tulevaisuustaulukkomenetelmällä. Teoksessa H.-K. Aalto, K. Heikkilä, P. Keski-Pukkila, M. Mäki, & M. Pöllänen (toim.), Tulevaisuuden tutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä (s. 313–336). Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1

Malaska, P. (2017). Tulevaisuustietoisuudesta ja tulevaisuudesta tietämisestä. Teoksessa L. Pouru, M. Wilenius, K. Holstius & S. Heinonen (toim.), Pentti Malaska. Ennalta näkijä, edellä kulkija (s. 51–63). Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. https://www.tutuseura.fi/wp-content/uploads/2017/03/Tulevaisuussarja8_Pentti-Malaska.pdf

Mannermaa, M. (2004). Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus. WSOY.

Niiniluoto, I. (2022). Tutkijoiden rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tiedepolitiikka, 47(2), 37–40.

Ojala, K. & Kantola, M. (2023). Osaaminen haltuun ammatillisessa koulutuksessa. Osaamistarpeiden ennakoinnin profilointia verkostoyhteistyönä. Aikuiskasvatus, 43(3), 173–181. https://doi.org/10.33336/aik.130396

Ojala, K., Kantola, M., Högblom E., Frantti, A. & Ollila J. (2022). Ilmiöavaruuksista skenaarioihin – kuinka alueellisia osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan verkostoyhteistyönä? Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24(2), 60–70. https://doi.org/10.54329/akakk.120732

Opetushallitus. (Ei pvm.). Osaamisen ennakointifoorumi. https://www.oph.fi/fi/palvelut/osaamisen-ennakointifoorumi-oef

Paavola, S. & Hakkarainen, K. (2005). The knowledge creation metaphor - an emergent epistemological approach to learning. Science & Education, 14(6), 535–557. https://doi.org/10.1007/s11191-004-5157-0

Polanyi, M. (2009). The tacit dimension. The University of Chicago Press. (Alkuperäinen julkaisu 1966)

Pouru, L. & Wilenius, M. (2018). Tulevaisuuslukutaito navigaatiovälineenä kuudennessa aallossa: kuinka integroida tulevaisuuslukio-opetukseen? Futura, 37(3), 12–23.

Pyöriä, P. (2006) Understanding work in the age of information. Finland in focus. University of Tampere.

Rauhala, O. (2023). Kommentti Kantola et al. artikkeliin: Korkeakouluvisiot kohtaavat haasteellisen tulevaisuuden. Futura, 3, 63–64.

Rubin, A. (2004). TOPI – Tulevaisuuden tutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. https://tulevaisuus.fi/

Salmela, M., Vienni-Baptista, B. & Cheas, K. (2024). Tieteiden väliset ja transtieteiset tutkijat - Tieteen rikkaruohoja vai sen queereja edelläkävijöitä? Tiedepolitiikka, 49(1), 7–20. https://doi.org/10.58957/tp.132011

Seppälä, Y. (1984). 84 tuhatta tulevaisuutta. Gaudeamus.

Silvén, P. (2023). Managerialistinen siirtymä- managerialismi julkisoikeudellisten monialayliopistojen johtosäännöissä. Tiedepolitiikka, 48(4), 18–32 https://doi.org/10.58957/tp.135924

Väliaho, H. (22.9.2022). Helsingin yliopiston uudet dekaanit valittu — työtä maailman parhaaksi. Helsingin yliopisto. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/tiedepolitiikka/helsingin-yliopiston-uudet-dekaanit-valittu-tyota-maailman-parhaaksi

Varsinais-Suomen Liitto. (2021). https://varsinais-suomi.fi/wp-content/uploads/2021/12/Varsinais-Suomen-maakuntastrategia2040-final.pdf

Wenger, E. (2003). Communities of practice- learning, meaning, and identity. Cambridge University Press.

Wenger-Trayner, E., McDermott, R. A & Snyder W. M. (2002). Cultivating communities of practice: a guide to managing knowledge. Harvard Business School Press.