Ortodoksisen uskonnon etäopetus koronakeväänä 2020 ja opettajan minäpystyvyys
Abstrakti
Koronan vuoksi maaliskuussa 2020 kouluissa siirryttiin etäopetukseen. Se oli täysin uusi pedagoginen toteutustapa koulun opetuskulttuurissa lähes kaikissa oppiaineissa sekä perusopetuksessa että lukiossa. Pedagogisen orientaation muutos koski luonnollisesti muutenkin haasteellista ortodoksien uskonnon opetusta. Tässä artikkelissa tarkastellaan ortodoksisen uskonnon aineenopettajien kokemuksia minäpystyvyyden (Bandura 1977) näkökulmasta teknologiakeskeisen etäopetuksen toteuttamisessa.
Tutkimusten mukaan (Nevgi 2000, Lakkala & Uusimäki 2011, Vuorio ym. 2021) teknologian käyttö opetuksessa on ollut vuosikymmenien ajan luonteeltaan pääasiassa passiivista. Aktivoivien, tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen liittyvien pilvisovellusten käyttö opetuksessa on ollut vähäistä ennen Covid-19-viruksen aiheuttamaa äkillistä pedagogista muutosta.
Lähes puolelle kyselyyn vastanneille (n=32) opettajille etäopetus oli uusi pedagoginen kokemus. Tulosten perusteella on todettivassa, että ortodoksisen uskonnon opettajien minäpystyvyys oppiaineen etäopetuksessa oli hyvällä tasolla. He olivat kokeneet onnistuneensa opetuksen organisoinnissa ja tilanteen vaatimien toimivien pedagogisten ratkaisujen toteutuksessa. Myönteisistä kokemuksista huolimatta etäopetus oli kuitenkin koettu vaativaksi.
In March 2020, schools switched to distance learning due to the COVID-19 pandemic. This was a completely new pedagogical implementation in the teaching culture of schools in almost all subjects in both primary and secondary education. The change in pedagogical orientation naturally affected the existing challenging teaching of the Orthodox religion. This article examines the experiences of Orthodox religion subject teachers in implementing technology-centred distance education from the perspective of self-efficacy (Bandura 1977).
According to studies (Nevgi 2000, Lakkala & Uusimäki 2011, Vuorio et al. 2021), the use of technology in teaching has been mainly passive in nature for decades. The use of activating cloud applications for processing and producing information in education was limited before the sudden pedagogical change caused by the COVID-19 pandemic.
For almost half of the teachers who responded to the survey (n=32), distance learning was a new pedagogical experience. Despite the challenging situation, the results show that Orthodox religious education teachers’ self-efficacy in distance education was at a good level. They had felt successful in organising their teaching and in implementing effective pedagogical solutions to the situation. However, despite the positive experiences, distance learning was experienced as demanding.
