• Multilingual Practices in Finno-Ugric Communities Multilingual Practices in Finno-Ugric Communities
    Nro 13 (2018)

    Edited by Outi Tánczos, Magdolna Kovács and Ulriikka Puura. Finno-Ugric speech communities are experiencing profound transformations that produce an intriguing landscape of multilingualism and shifting interlingual dynamics. This volume provides a collection of papers that explore different aspects of multilingual practices in varying sociolinguistic profiles, ranging from contacts between state languages to minority-majority language relations. The articles pay special attention to code-switching, it's background and conswequences, forming a rich overview of the topic.

  • Personal Name Systems in Finnic and Beyond
    Nro 12 (2017)

    Edited by Terhi Ainiala and and Janne Saarikivi. The volume sheds light on personal name systems in various Finno-Ugrian languages. Special emphasis is placed on the reconstruction of name systems' historical strata and the cultural contacts reflected in personal names. Finnish, Veps, Karelian, Estonian, Saami, Mari and Hungarian are under closer scrutiny. 

  • UH 11 Uralica Helsingiensia 11 Peri orthotētos etymōn – Uusiutuva uralilainen etymologia
    Nro 11 (2018)

    Toimittaneet Sampsa Holopainen ja Janne Saarikivi. Etymologia on aina ollut historiallis-vertailevan uralistiikan keskipisteessä. Viime vuosikymmeninä kiinnostus uralilaisten kielten sanaston historiaa kohtaan on entisestään lisääntynyt ja ala elää eräänlaista renessanssia. Monet perinteiset käsitykset uralilaisten kielten välisistä äännesuhteista, eri kantakieliin palautuvan sanaston määrästä ja kielihaarojen välisistä kontakteista on kyseenalaistettu ja uudelle etymologiselle tutkimukselle on tilausta. Teos sisältää etymologisia artikkeleita, jotka pureutuvat uralilaisen etymologian uusiin ja vanhoihin ongelmiin eri näkökulmista.

  • Mordvin languages in the field Mordvin languages in the field
    Nro 10 (2016)

    Edited by Ksenia Shagal with Heini Arjava. This volume is one of the publications by the Helsinki Area & Language Studies initiative (HALS), a research community promoting culturally grounded language studies. The book is the result of a student field trip to the Republic of Mordovia in August 2013 and a subsequent seminar in November. The articles, both in English and Russian, deal with grammatical as well as sociolinguistic and cultural themes. Utilising a range of theoretical and methodological approaches, topics discussed include Mordvin dialectology, phonology, morphosyntax, sociolinguistics and folkloristics. The majority of the articles are based on first-hand data, primarily collected in the field. Combined, they provide a window onto the living multilingual community of Mordovia.

  • Kuávsui já peeivičuovâ 'Sarastus ja päivänvalo' – Inarinsaamen revitalisaatio (Annika Pasanen) Kuávsui já peeivičuovâ 'Sarastus ja päivänvalo' – Inarinsaamen revitalisaatio
    Nro 9 (2015)

    Kirjoittanut Annika Pasanen.

    Inarinsaame on yksi Suomessa puhuttavista saamen kielistä. Sen perinteinen puhuma-alue sijaitsee nykyisessä Inarin kunnassa. Inarinsaame on pieni vähemmistökieli ja alkuperäiskansan kieli, joka heijastaa puhujasukupolviensa kulttuuria ja maailmankuvaa, historiaa ja tätä päivää. Enemmistön paineessa ja kieliyhteisön elämää mullistaneiden muutosten seurauksena kieli lähes sammui 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kävi kuitenkin toisin: 1990-luvulla se alkoi saada lisää puhujia ja käyttöaloja tietoisen revitalisaation eli kielenelvytyksen avulla.

    Miten muutaman sadan puhujan inarinsaame elpyi lyhyessä ajassa vakavasti uhanalaisesta kielestä vahvistuvaksi, kehittyväksi ja modernisoituvaksi kieleksi? Millaiset kieliyhteisön sisäiset ja ulkoiset tekijät ovat mahdollistaneet inarinsaamen kielen uuden nousun? Miltä kielen nykytilanne näyttää ja millaisia ongelmia ja avoimia kysymyksiä siihen liittyy? Millaista on opetella aikuisena alusta alkaen omien vanhempiensa kieli? Mikä on kielipesä ja mitä tekevät kielimestarit? Tässä tutkimuksessa tarkastellaan inarinsaamen kielen revitalisaatiota vuosien 1997 ja 2014 välillä.

  • Culture, Language and Globalization among the Moldavian Csángós Today
    Nro 8 (2015)

    Edited by Magdolna Kovács, Petteri Laihonen & Hanna Snellman.

    This book examines an enigmatic group of people, the Moldavian Csángós, whose very existence as a group has been debated since the 19th century. The Csángós form a historical minority consisting of Roman Catholics that speak a Hungarian vernacular and live in an overwhelmingly Orthodox region of Moldavia in North-East Romania. Perceptions of and research on the Csángós often depict them as worthy of study due to their archaic culture and language or due to their socio-political and minority rights status as a contested group with perspective to their origins. 

    This volume takes a new look at the Csángós, in the era of globalization, and examines perspectives on traditional culture and bilingualism in light of postmodern and transnational opportunities and challenges. The articles in this volume include new perspectives on qualitative research of minority groups through the presentation of in-depth research on Csángós based on extensive fieldwork and first-hand accounts of contemporary conditions. This text will be of interest to scholars in cultural studies, anthropology and applied linguistics with interests in minority communities.

  • Contacts between the Baltic and Finnic languages Contacts between the Baltic and Finnic languages
    Nro 7 (2015)

    Edited by Santeri Junttila. The contacts between the Baltic and Finnic languages have lasted more than two millennia. This book concerns several questions on different contact-induced phenomena in the lexicon, phonology, morphology and syntax of Baltic and Finnic. The contributors are leading researchers in the field.

  • An Official Status for Minority Languages? A Study of State Languages in Russia's Finno-Ugric Republics An Official Status for Minority Languages? A Study of State Languages in Russia's Finno-Ugric Republics
    Nro 6 (2014)

    This book is part of a dissertation by Konstantin Zamyatin. The dissertation focuses on the phenomenon of granting minority languages official status. The concepts of official languageand minority language do not seem to be outright compatible and how they are linked to one another needs specification. Why are some minority languages nominated as official languages? This study explores the formation and configuration of the official status of state languages in the Finno-Ugric republics of the Russian Federation, in order to understand the reasons for their designation and to shed light on the specifics of the official status in the case of minority languages.

    This is the first comprehensive study in more than two decades that focuses on the formation of language policies in the Finno-Ugric republics. It will be of interest to scholars and students in the fields of Finno-Ugrian and Russian studies, especially to those interested in Russia's language policy as well as its nationalities policy. Moreover, the findings may pique the interest of scholars and students who study ethnicity and nationalism as well as ethnic and national dimensions in political science and law.

    This contents of this book comprises the introductory part of the dissertation and its findings.

  • Ethnic and Linguistic Context of Identity: Finno-Ugric Minorities Ethnic and Linguistic Context of Identity: Finno-Ugric Minorities
    Nro 5 (2011)

    Edited by Riho Grünthal & Magdolna Kovács. Ethnic and Linguistic Context of Identity: Finno-Ugric Minorities focuses on the language and language identity of individual speakers and communities among the Finno-Ugric minorities, living today in a world in which borders can easily be crossed. Social, economic and political changes that have affected language communities also affect the domains in which a given language is used. The Finno-Ugric minorities have different histories, their political and economic circumstances are far from uniform, and they also differ from the majority language groups in many ways. Every language community has its own special characteristics that illustrate the fate of language minorities in more general terms.

  • Kenttäretkistä tutkimustiedoksi Kenttäretkistä tutkimustiedoksi
    Nro 4 (2010)

    Toim. Paula Kokkonen ja Anna Kurvinen. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toiminnan perustana ovat olleet erityisesti Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alueille 1800-luvun loppupuolelta Suomen itsenäistymiseen asti tehdyt kenttätyö- ja keruuretket. Ketkä aineistoa keräsivät? Miten keruuretkiin varustauduttiin? Joskus tutkijalla oli perhekin mukana; kuinka arjesta selvittiin? Miten paikallinen väestö suhtautui kaukaa Suomesta tulleisiin tutkijoihin? Aineistoa kerättiin myös sotavangeilta; mitä heille tapahtui palautuksen jälkeen? Keruuretkien tauottua oli edessä valtaisa toimitus- ja julkaisemistyö, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. Kentän kutsuun on voitu vastata jälleen 1990-luvulta alkaen. Eroaako kenttätöitä tekevän nykytutkijan työ sadan vuoden takaisten uranuurtajien työstä?

  • Teos käsittelee Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen nykyistä tilannetta sekä kielen että kulttuurin kannalta. Artikkelit valottavat Venäjän väestönkehitystä ja vähemmistökielten asemaa sekä toisaalta perinteisen kulttuurin murrosta Itämeren rannoilta Länsi-Siperiaan. Suomen kieli ja sen kehitykseen liittyvät uhat ovat myös tarkastelun kohteena samoin kuin fennougristiikan nykyasema. Artikkelit pohjautuvat Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlan kunniaksi keväällä 2008 Helsingissä järjestettyyn seminaariin Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa. Murros – suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa
    Nro 3 (2008)

    Sirkka Saarinen & Eeva Herrala (toim.). Teos käsittelee Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen nykyistä tilannetta sekä kielen että kulttuurin kannalta. Artikkelit valottavat Venäjän väestönkehitystä ja vähemmistökielten asemaa sekä toisaalta perinteisen kulttuurin murrosta Itämeren rannoilta Länsi-Siperiaan. Suomen kieli ja sen kehitykseen liittyvät uhat ovat myös tarkastelun kohteena samoin kuin fennougristiikan nykyasema. Artikkelit pohjautuvat Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlan kunniaksi keväällä 2008 Helsingissä järjestettyyn seminaariin Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa.

  • Folia Hungarica 13 – Unkarilaisten omakuvan juuret: keski- ja uuden ajan Unkarin historiankirjoituksen tekstejä Unkarilaisten omakuvan juuret – keski- ja uuden ajan Unkarin historiankirjoituksen tekstejä (Folia Hungarica 13)
    Nro 2 (2008)

    Gábor Richly (toim.). Tekstikokoelma tutustuttaa Unkarin kulttuurista kiinnostuneet suomalaislukijat muutamiin keski- ja uuden ajan historiankirjoituksen tärkeimpiin näytteisiin. Nämä teokset ovat muokanneet merkittävästi oman aikansa unkarilaisten historia- ja omakuvaa. Kokoelmaan sisältyy kuvauksia Unkarin historian murrosvaiheista, sen kunniakkaista hetkistä ja raskaista tappioista. Tekstit kertovat unkarilaisten myyttisistä syntyjuurista, maahantulosta, Unkarin valtion perustaneesta kuningas Tapani Pyhästä, kuningaskunnan kultakautta symboloivasta Matias I:stä, kansallisen hajaannuksen vertauskuvaksi muodostuneista veljessodista, "sankarillisen" kansan taistelusta vieraita valloittajia vastaan ja lopulta keskiaikaisen kuningaskunnan, Euroopan puolustuslinnakkeen romahtamisesta. Julkaisu on Helsingin yliopiston ja Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen yhteistyötä.

  • Lähivertailuja 18 Lähivertailuja 18
    Nro 1 (2008)

    Helle Metslang ja Riho Grünthal (toim.).

    Lähivertailuja 18 jatkaa suomalais-virolaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvien julkaisujen perinnettä, ja sen edeltäjät ovat ilmestyneet eri suomalaisten yliopistojen sarjoissa. Tämän kokoelman artikkelit perustuvat valtaosin keväällä 2006 Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla järjestetyn suomalais-virolaisen kontrastiiviseminaarin Suomen ja viron kieli kontaktissa esitelmiin. Artikkeleissa tarkastellaan kielellistä ja kulttuurista vuorovaikutusta teatterikritiikin, kulttuuri- ja tutkimushistorian kannalta, kielenoppimisen näkökulmasta ja Suomessa puhutun viron kielen valossa. Lisäksi mukana on puhtaammin viron kieleen liittyviä artikkeleita.

    Kogumik „Lähivertailuja 18“ jätkab soome-eesti keele ja kultuuri alaste publikatsioonide traditsiooni. Enamik artikleid põhineb 2006. a. kevadel Helsingi ülikooli Tvärminne zooloogiajaamas peetud soome-eesti kontrastiivseminari „Soome ja eesti keel kontaktis“ ettekannetel. Artiklite temaatika hõlmab kultuuri- ja keeleuurimisloolisi kontakte teatrikriitikas, minevikus ja tänapäeval, Soome eestlasi ja nende keele eripära, eesti ja soome keele vastastikust õpetamist, eesti keele eri aspekte.

    Eesti Rakenduslingvistika Ühing: https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290