Vapaina vaaralliset naiset

Valtiollinen poliisi ja sota-ajan turvasäilökysymys 1939-1944

Kirjoittajat

  • Piia Vuorinen Turun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.111833

Avainsanat:

valtiollinen poliisi, valvonta, turvasäilö, vankeus

Abstrakti

Tässä artikkelissa tarkastelen, minkälaista määrittelyvaltaa Valpo käytti esittäessään henkilöitä turvasäilöön suljettaviksi ja sieltä vapautettaviksi turvasäilöasetuksen nojalla. Näkökulmani kohdistuu ilman syytettä turvasäilöön (eli käytännössä Suomen vankiloihin) suljettujen suomalaisten naisten tapauksiin.

Lähdeviitteet

Arkistolähteet

Kansallisarkisto (KA)

EK-Valpo henkilömapit (hmp)

EK-Valpo turvasäilötoimenpiteitä käsittelevät asiamapit (amp) 2968, 2969, 2970, 2973

Valtiovarainministeriön 1 arkisto Bc:5 (Mikkelin toimipiste)

Suomen asetuskokoelma, N:o 444/30.11.1939 Asetus henkilökohtaisen vapauden rajoittamisesta tasavallan suojelulain nojalla

Suomen asetuskokoelma, N:o 479/22.6.1941 Asetus kiellosta antaa eräänlaisia tietoja ja levittää huhuja

Kansan Arkisto

Muistelmia kokonaisuuksista 1B, 3E, 5, 6C

Kirjallisuus

Aatsinki, Ulla (2007a): Laittomuuden vuosikymmen – vasemmiston toiminta 1930-luvulla. Välirauhasta jatkosotaan. Teoksessa Ulla Aatsinki, Mika Lampi & Jarmo Peltola (toim.), Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela. Luokka, liike ja yhteiskunta 1918–1944. Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla II. Tampere University Press, Tampere, 234–289.

Aatsinki, Ulla (2007b): Järjestäytyminen välirauhan aikana. Teoksessa Ulla Aatsinki, Mika Lampi & Jarmo Peltola (toim.), Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela. Luokka, liike ja yhteiskunta 1918–1944. Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla II. Tampere University Press, Tampere, 291–302.

Björne, Lars (1977): ”…syihin ja lakiin eikä mielivaltaan…” Tutkimus Turun hovioikeuden poliittisista oikeudenkäynneistä vuosina 1918–1939. Suomalainen lakimiesyhdistys, Vammala.

Emsley, Clive & Johnson, Eric & Spierenburg, Pieter (toim.) (2004): Social Control in Europe 1800–2000 Volume 2. Ohio State University Press, Columbus.

Fitzpatrick, Sheila & Gellately, Robert: Introduction to the Practices of Denunciation in Modern History. The Journal of Modern History 68 (4), 747–767.

Flyghed, Janne (1992): Rättsstat i kris: spioneri och sabotage i Sverige under andra världskriget. Federativs, Tukholma.

Haapanen, Atso (2012): Viholliset keskellämme – Desantit Suomessa 1939–1944. Minerva, Helsinki.

Hentilä, Seppo (2018): Pitkät varjot: muistamisen historia ja politiikka. Siltala, Helsinki.

Hietaniemi, Tuija (1989): Valtiollinen poliisi ja talvisota. Teoksessa Jukka Nevakivi, Tuija Hietaniemi & Leena Riska (toim.), Tuntematon talvisota. Helsingin yliopiston poliittisen historian laitos, Helsinki, 65–84.

Jyränki, Antero (2003): Valta ja vapaus: valtiosääntöoikeuden yleisiä kysymyksiä. Kolmas, uudistettu laitos. Talentum, Helsinki.

Katainen, Elina (1998): Kommunistit ja 1920-luvun uusi nainen – Betty Peltosen tarina. Teoksessa Joni Krekola, Raimo Parikka, Tauno Saarela & Anu Suoranta (toim.), Aave vai haave. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 101–150.

Katainen, Elina (2005): Punaisen amatsonin jäljillä. Teoksessa: Marita Jalkanen (toim.), Elämää arkistossa: Kansan arkisto 60 vuotta. Yhteiskunnallinen arkistosäätiö, Helsinki, 125–134.

Kekkonen, Jukka (1996): Poliittinen rikollisuus Suomessa vuosina 1918–1939. Teoksessa: Sari Forström (toim.), Laittomuuden laitateillä: Rikos Suomessa 1500-luvulta nykypäiviin. Studia Historica Helsingiensis, Helsinki, 227–242.

Kekkonen, Jukka (2013): Mitä on kontekstuaalinen oikeushistoria? Helsingin yliopisto, Helsinki.

Kinnunen, Kaisa (1998): Suomi-Neuvostoliittoseuran historia 1944–1974. Suomi-Venäjä-seura ry, Helsinki.

Kostiainen, Aura (2011): Oikeusvaltion paradoksin äärellä: tasavallan suojelulakiesityksistä käyty eduskuntakeskustelu vuosina 1930 ja 1936. Poliittisen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Helsinki.

Krekola, Joni (2006): Stalinismin lyhyt kurssi: Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938. SKS, Helsinki.

Kulomaa, Jukka (1995): Käpykaartiin? Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Painatuskeskus, Helsinki.

Lackman, Matti (2007): Esko Riekki (1891–1973): jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja. Historiallisia tutkimuksia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Lackman, Matti (2009): ”Ensimmäisen tasavallan” turvallisuuspoliisi 1918–1944. Teoksessa Matti Simola (toim.), Ratakatu 12. Suojelupoliisi 1949–2009. WSOY, Helsinki.

Mäki, Kirsi (2001): Valtion turvallisuudelle vaarallisia naisia: sotavuosien 1939-1944 poliittiset naisvangit Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilassa. Poliittisen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Helsinki.

Mäki, Kirsi (2002): Valtion turvallisuudelle vaarallisia naisia. Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilan poliittiset naisvangit 1939–1944. Ajankohta: poliittisen historian vuosikirja 2002, Turku, 52–76.

Nevakivi, Jukka (1989): Tuntematon talvisota. Teoksessa Jukka Nevakivi, Tuija Hietaniemi & Leena Riska (toim.), Tuntematon talvisota. Helsingin yliopiston poliittisen historian laitos, Helsinki, 7–24.

Nuorteva, Jussi (1987): Suomen vankeinhoidon historiaa: Osa 4, Vangit, vankilat, sota: Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana. Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto, Helsinki.

Näre, Sari (2008): Turvasäilöön ja keskitysleirille – poliittisten vankien kohtelu sodan aikana. Teoksessa Jenni Kirves & Satu Näre (toim.), Ruma sota: talvi- ja jatkosodan vaiettu historia. Johny Kniga, Helsinki, 249–308.

Panschin, Vladimir (2018): Diletantteja vai taitajia? Päämajan valvontaosaston johtama valvonta ja vastavakoilu talvi- ja jatkosodassa. Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki.

Parkkari, Elli (1993): Paremman huomisen puolesta. Elli Parkkari muistelee. Kansan sivistystyön liitto, Helsinki.

Peltonen, Ulla-Maija (1989): Naisia turvasäilössä. Art House, Helsinki.

Rentola, Kimmo (1994): Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937–1945. Helsinki.

Rislakki, Jukka (1985): Maan alla. Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941. Love kirjat, Helsinki.

Saarela, Tauno (1996): Suomalaisen kommunismin synty 1918 –1923. Kansan Sivistystyön liitto, Helsinki.

Sana, Elina (2003): Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle. WSOY, Helsinki.

Siltala, Juha (1985): Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Otava, Helsinki.

Silvennoinen, Oula (2008): Salaiset aseveljet: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944. Otava, Helsinki.

Soikkanen, Timo (1984): Kansallinen eheytyminen – myytti vai todellisuus. Ulko- ja sisäpolitiikan linjat ja vuorovaikutus Suomessa vuosina 1933−1939. Turun yliopisto, Turku.

Tepora, Tuomas (2015): Sodan henki – kaunis ja ruma talvisota. WSOY, Helsinki.

Tigerstedt, Örnulf (1943): Vastavakoilu iskee: Suomen taistelu neuvostovakoilua vastaan 1919–1939. Otava, Helsinki.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2020-08-01