Johdanto
Seksuaalisuuden aatteet, normit ja kokemukset työväentutkimuksessa
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.121601Avainsanat:
seksuaalisuus, työväestöAbstrakti
Tämänvuotinen Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran Väki voimakas -sarjan vuosikirja käsittelee seksin ja seksuaalisuuden teemaa työväen näkökulmasta. Jo varhain suomalaisessa työväenhistoriassa ja -tutkimuksessa on käsitelty luokan ja sukupuolen välistä yhteyttä. Vuosikirja jatkaa tätä tutkimuksellista perinnettä, ja siinä lähestytään seksin ja seksuaalisuuden merkitystä suomalaisen työn, työväen ja työväenliikkeen historiassa ja nykyisyydessä. Seksin ja seksuaalisuuden tutkiminen sosiaalisena ilmiönä ja konstruktiona avaa myös uusia näkökulmia työväen historiassa ja tutkimuksessa. Työväki ja seksuaaliset vähemmistöt ovat historiassa usein olleet vallankäytön kohteena. Edelleen monissa maissa työväen ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia rajoitetaan ja heidän oikeuksiaan kyseenalaistetaan. Suomi ja Pohjoismaat eivät ole tässä poikkeus vaan myös täällä etenkin nationalistiset ja arvokonservatiiviset voimat tahtovat rajoittaa työväen ja eri vähemmistöjen oikeuksia palauttaakseen kuvitteellisia “perinteisiä” kansallisia arvoja yhteiskuntaan.
Lähdeviitteet
Digitaaliset lähteet
Suomen ensimmäinen #metoo-tapaus vuodelta 1904 – “Voikkaan pillulakosta” kohisi koko Suomi, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/01/06/suomen-ensimmainen-metoo-tapaus-vuodelta-1904-voikkaan-pillulakosta-kohisi-koko.
Kirjallisuus
Arvola, Elisa (2021): Uhrien suojelua vai moraalipolitiikkaa – Kansalaisjärjestöjen vaikutusvalta Suomen prostituutiolainsäädäntöön 1997–2015. Poliittisen historian julkaisematon pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos.
Bebel, August (1879): Woman and Socialism. https://www.marxists.org/archive/bebel/1879/woman-socialism/ch12.htm.
Brink Pinto, Andrés (2008): Med Lenin på byrån: normer kring klass, genus och sexualitet i den svenska kommunistiska rörelsen 1921–1939. Pluribus, Lund.
Engels, Friedrich (1884): The Origin of Family, Private Property and the State. https://www.marxists.org/archive/marx/works/1884/origin-family/ch02d.htm.
Haapala, Pertti (1986): Tehtaan valossa. Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820–1920. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Hagman, Sandra (2016): Seitsemän kummaa veljestä. Kertomuksia suomalaisen homoseksuaalisuuden historiasta. Gaudeamus, Helsinki.
Hartmann, Heidi (2004): Det olyckliga äktenskapet mellan marxism och feminism: för en mer utvecklingsbar förening. Teoksessa Christina Carlsson Wetterberg & Anna Jansdotter (toim.), Genushistoria: en historiografisk exposé. Studentlitteratur, Lund, 17–58.
Hägg, Niina (2017): Mainettaan parempia – Aviottomana syntyneet lapset ja heidän äitinsä Kymintehtaan tehdasyhdyskunnassa 1904–1915. Suomen ja Pohjoismaiden historian julkaisematon pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.
Häkkinen, Antti (1995): Rahasta - vaan ei rakkaudesta. Prostituutio Helsingissä 1968–1939. Otava, Helsinki.
Johansson, Ella (2006): Arbetare. Teoksessa Jorgen Lorentzen & Claes Ekenstam (toim.), Män i Norden. Manlighet och modernitet 1840–1940. Gidlunds förlag, Hedemora, 112–132.
Kaihovirta, Matias (2015): Oroliga inför framtiden. En studie av folkligt politiskt agerande bland bruksarbetarna i Billnäs c:a 1900–1920. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki. http://www.thpts.fi/julkaisut/muutjulkaisut/matias-kaihovirta-oroliga-infor-framtiden/.
Katainen, Elina (1998): Kommunistit ja 1920-luvun uusi nainen : Betty Peltosen tarina. Teoksessa Teoksessa Tauno Saarela, Joni Krekola, Raimo Parikka ja Anu Suoranta (toim), Aave vai haave. Väki Voimakas 11. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 101–150.
Katainen, Elina (2002): Rakkauden malja vai vesilasi? Aleksandra Kollontain uuden moraalin tulkintoja Suomessa. Teoksessa Elina Katainen ja Pirkko Kotila (toim), Työväki ja tunteet. Väki Voimakas 15. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 111–144.
Katainen, Elina (2003): “Mut urokunto ei voittoa suonut, sorruitte kesken”: kommunistinen maskuliinisuus 1920-luvun Suomessa. Teoksessa Klaus Lindgren (toim.), Ajankohta: poliittisen historian vuosikirja. Helsingin yliopisto, 140–168.
Katainen Elina (2013): Vapaus, tasa-arvo ja toverillinen rakkaus. Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki. http://www.thpts.fi/julkaisut/muut-julkaisut/elina-katainenvapaus-tasa-arvo-toverillinen-rakkaus/.
Kelliher, Diarmaid (2014): Solidarity and Sexuality: Lesbians and Gays Support the Miners 1984–5. History Workshop Journal, Vol. 77 (1), 240–262. https://doi.org/10.1093/hwj/dbt012.
Kokko, Katriina (1996): Yksin lapsen kanssa. Aviottomia äitejä 1900-luvun alun Helsingissä. Teoksessa Marjatta Rahikainen (toim.), Matkoja moderniin. Lähikuvia suomalaisten elämästä. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki, 93–115.
Kontula, Anna (2008): Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa. Like, Helsinki.
Lintunen, Tiina (2015): Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet. Turun yliopisto, Turku.
Lähteenmäki, Maria (1995): Mahdollisuuksien aika. Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910–1930-luvun Suomessa. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Markkola, Pirjo (1994): Työläiskodin synty. Tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1970-luvulta 1910-luvulle. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Mattila, Markku (2003): Rotuhygienia ja kansalaisuus. Teoksessa Ilpo Helén & Mikko Jauho (toim.), Kansalaisuus ja kansanterveys. Gaudeamus, Helsinki, 110–127.
Merikallio, Katri (2020): Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina. Into, Helsinki.
Saarimäki, Pasi (2010): Naimisen normit, käytännöt ja konfliktit. Esiaviollinen ja aviollinen seksuaalisuus 1800-luvun lopun keskisuomalaisella maaseudulla. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/23241/9789513938307.pd f?sequence=1.
Vainio-Korhonen, Kirsi (2018): Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa — Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Vuolle-Selki, Tuula (2019): Voikkaan lakko 1904 ja sen vaikutus työläisnaisten siveellisyyskysymykseen Suomessa. Hybris (2) Teemenumero Valvonta ja Kontrolli. https://hybrislehti.net/voikkaan-lakko-1904-ja-sen-vaikutustylisnaisten-siveellisyyskysymykseen-suomessa.
