Naisvankien kirjeet 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.121606Avainsanat:
naisvangit, kirjeetAbstrakti
Johanna Annolan tutkimuksessa tarkastellaan seitsemän naisvangin kirjeitä vapaakirkollisen turvakodin johtajattarelle 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa. Annola tutkii, miten naiset kertoivat menneestä elämästään, ja miten kaksi laitosta, vankila läsnä olevana ja muisteltu turvakoti menneisyydessä, vaikuttivat naisten kirjeperformanssiin. Lisäksi hän analysoi, miten naiset rakensivat kirjeissään tulevaisuuttaan. Millaisia narratiiveja naiset käyttivät näissä tilanteissa? Annola lukee vankien kirjeitä erilaisten valtarakenteiden ohjaamina esityksinä. Tämä artikkeli avaa uuden näkökulman marginalisoituneiden työläisnaisten toimijuuteen.
Lähdeviitteet
Arkistolähteet
Kansallisarkisto, Suomen Vapaakirkon arkisto
Emma Mäkisen arkisto I Ha:4
Turvakotia koskeva aineisto 1880–1923
Kansallisarkiston digitaalinen arkisto (luettu 1.4.2021)
Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto
Rippikirja I 1856–1869
Turun ja Porin läänin henkikirjat
Turun kaupungin henkikirjat 1890–1893, 1895–1897
Lappeenrannan kehruuhuoneen saarnaajan arkisto
Rippikirja 1868–1889
Kansalliskirjaston digitaalinen sanomalehtiarkisto (luettu 1.4.2021)
Työläisnainen
Suomen Sukuhistoriallisen Seuran digitaalinen tietokanta (luettu 1.4.2021)
Helsingin seurakunnan rippikirja 1870–1881 I, III
Hämeenlinnan kuritushuoneen ja työvankilan nimiluettelo 1900, 1903
Hämeenlinnan kuritushuoneen ja työvankilan seurakunnan rippikirja
–1910
Kirvun seurakunnan rippikirja, 1881–1890
Lapväärtin seurakunnan rippikirja 1867–1873
Turun kehruuhuoneen seurakunnan rippikirja 1856–1881
Vaasan seurakunnan rippikirja 1896–1905
Kirjallisuus
Ahlbeck, Jutta (2021): Ratkaisuna sterilisaatio. Kansakunnan parasiitit ja naisruumiin uhka. Teoksessa Jutta Ahlbeck, Päivi Lappalainen, Kati Launis, Kirsi Tuohela & Jasmine Westerlund (toim.), Kipupisteissä. Sairaus, kulttuuri ja modernisoituva Suomi. Turun yliopisto, 233–259.
Ahlbeck-Rehn, Jutta (2006): Diagnostisering och disciplinering. Medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889–1944. Åbo Akademis förlag, Åbo.
Annola, Johanna (2001): ”Minulle eläminen on Kristus”: uskonto ja yhteiskunnallinen äitiys Emma Mäkisen hyväntekeväisyystyössä 1849–1915. Suomen historian julkaisematon pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, historiatieteen laitos.
Annola, Johanna (2003): ”Minulle eläminen on Kristus”: uskonto ja yhteiskunnallinen äitiys Emma Mäkisen hyväntekeväisyystyössä 1849–1915. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 92 (2002), 153–176.
Annola, Johanna (2011): Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. Köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880–1918. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Annola, Johanna (2015): The Conflict between Lived Religion and State Control of Poor Relief. The Case of Emma Mäkinen’s Private Orphanage at the Turn of the 20th Century. Perichoresis 13 (2), 77–96.
Annola, Johanna (2019): ”Tehe minusta itselles kunnian astia!” Kuuluminen ja kutsumus saarnaaja Antti Mäkisen elämässä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Teoksessa Johanna Annola, Ville Kivimäki & Antti Malinen (toim.), Eletty historia. Kokemus näkökulmana menneisyyteen. Vastapaino, Tampere, 149–177.
Antikainen, Marjo-Riitta (2003): Sääty, sukupuoli, uskonto. Mathilda Wrede ja yhteiskunnan muutos 1883–1913. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Englund, Viktor (2019): Fångsamhället som inte skulle finnas. Överlevnad och anpassning i fängelse under åren 1890–1920. Uppsala universitet, Uppsala.
Foucault, Michel (2005): Tarkkailla ja rangaista. Suomennos Eevi Nivanka. Otava, Helsinki.
Gerber, David A. (2006): Authors of Their Lives. The Personal Correspondence of British Immigrants to North America in the Nineteenth Century. New York University Press, New York.
Hakanen, Tiia (2015): Se tavallinen tarina? Ohjesääntöinen prostituutio Tampereella tarkastusnaisten elämäkertojen kautta tarkasteltuna. Historian julkaisematon pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, historian oppiaine.
Halldórsdóttir, Erla Hulda (2014): Elämä kirjeissä. Miten representoida jo representoitua elämää? Teoksessa Heini Hakosalo, Seija Jalagin, Marianne Junila & Heidi Kurvinen (toim.), Historiallinen elämä. Biografia ja historiantutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 172–185.
Harjula, Minna & Annola, Johanna & Ekholm, Laura (tulossa 2021): Etniset ja sosiaaliset vähemmistöt Suomessa. Teoksessa Pirjo Markkola & Marjaana Niemi (toim.), Suomalaisen yhteiskunnan historia II. Vastapaino, Tampere.
Helenius, Armi (1989): Naisvangit Suomessa 1800-luvulla. Heidän rikoksensa ja sosiaalinen taustansa. Julkaisematon Suomen historian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Suomen ja Pohjoismaiden historian laitos.
Häggman, Kai (1994): Perheen vuosisata: perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa. Suomen historiallinen seura, Helsinki.
Häkkinen, Antti (1995): Rahasta – vaan ei rakkaudesta: prostituutio Helsingissä 1867–1939. Otava, Helsinki.
Jaakkola, Jouko (1994): Sosiaalisen kysymyksen yhteiskunta. Teoksessa Jouko Jaakkola & Panu Pulma & Mirja Satka & Kyösti Urponen (toim.), Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaaliturvan historia. Sosiaaliturvan
keskusliitto, Helsinki, 71–161.
Jansdotter, Anna & Svanström, Yvonne (2007): Inledning. Teoksessa Anna Jansdotter & Yvonne Svanström (toim.), Sedligt, renligt, lagligt. Prostitution i Norden 1880–1940. Makadam, Göteborg & Tukholma, 11–35.
Jansdotter, Anna (2004): Ansikte mot ansikte. Räddningsarbete bland prostituerade kvinnor i Sverige 1850–1920. Symposion, Tukholma.
Jansdotter, Anna (2007): Rädda Rosa. Frälsningsarméns räddningsarbete i Sverige 1890–1920. Teoksessa Anna Jansdotter & Yvonne Svanström (toim.), Sedligt, renligt, lagligt. Prostitution i Norden 1880–1940. Makadam, Göteborg & Tukholma, 107–135.
Johnston, Helen (2018): Imprisoned Mothers in Victorian England, 1853–1900. Motherhood, Identity and the Convict Prison. Criminology and Criminal Justice 19 (2), 1–17.
Katermaa, Aino (1977): Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen ojentolaiset. Julkaisematon Suomen historian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Historiatieteen laitos.
Keravuori, Kirsi (2015): ”Rakkaat poikaiset!”. Simon ja Wilhelmina Janssonin perhekirjeet egodokumentteina (1858–1887). Annales Universitatis Turkuensis C 411. Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/handle/10024/113530.
Kolehmainen, Tiina (1985): Lappeenrannan kehruuhuone ja sen naisvangit vankilan toimintavuosina 1819–1881. Julkaisematon Suomen historian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Suomen historian laitos.
Komulainen, Veera (2011): Vankilalapset. Äitejään vankeuteen seuranneet lapset Hämeenlinnan naisvankilassa vuosina 1881–1926. Julkaisematon historian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö.
Kukkola, Emilia (2015): Nuori pahantekijä. Alaikäiset kuritushuonevangit 1800- luvun lopulla. Julkaisematon Suomen ja Pohjoismaiden historian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/opinnaytekilpailu/kukkola_emilia_gradu.pdf.
Laitinen, Lea & Mikkola, Kati (2013): Johdanto. Teoksessa Lea Laitinen & Kati Mikkola (toim.), Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 9–17.
Lehtinen, Juha (2012): Laitakaupungin syntinen laulu. Ohjesääntöinen prostituutio Tampereella 1890–1905. Julkaisematon Suomen historian pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, historia- ja maantieteiden laitos. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/10822.
Leminen, Pia (1993): Prostituutio naisen elämänkulussa 1900-luvun alun Helsingissä. Julkaisematon sosiaalihistorian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, talous- ja sosiaalihistorian laitos.
Leminen, Pia (1994): Elämää prostituution jälkeen. Teoksessa Matti Heikkilä & Kari Vähätalo (toim.), Huono-osaisuus ja hyvinvointivaltion muutos. Gaudeamus, Helsinki, 128–148.
Leskelä-Kärki, Maarit & Lahtinen, Anu & Vainio-Korhonen, Kirsi (toim.) (2011): Kirjeet ja historiantutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Letto-Vanamo, Pia & Ylikangas, Heikki (1981): Hajapiirteitä laillisen vapaudenriiston ja sen toimeenpanon kehityksestä esiteollisena aikana. Teoksessa Elina Suominen (toim.), Suomen vankeinhoidon historiaa 1. Katsauksia vankeinhoidon
kehitykseen. Vankeinhoitolaitos, Helsinki, 37–87.
Lyons, Martyn (2015): Writing Upwards. How the Weak Wrote to the Powerful, Journal of Social History, 49 (2), 317–330.
Markkola, Pirjo (1994): Työläiskodin synty. Tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870-luvulta 1910-luvulle. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Markkola, Pirjo (2002): Synti ja siveys. Naiset, uskonto ja sosiaalinen työ Suomessa 1860–1920. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Markkola, Pirjo (2011): Women’s Spirituality, Lived Religion and Social Reform in Finland 1860–1920. Perichoresis 9 (2), 143–182.
Markkola, Pirjo (2014): Moraalin miehet. Mitä prostituution sääntely kertoo mieheydestä? Teoksessa Pirjo Markkola & Ann-Catrin Östman & Marko Lamberg (toim.), Näkymätön sukupuoli. Mieheyden pitkä historia. Vastapaino, Tampere, 134–158.
Miettinen, Tiina (2012): Ihanteista irrallaan. Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun. Tampere University Press, Tampere. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/66932.
Moran, Dominique (2015): Carceral Geography. Spaces and Practices of Incarceration. Routledge, London &New York.
Nieminen, Armas (1951): Taistelu sukupuolimoraalista. Avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen hengenelämän ja yhteiskunnan murroksessa sääty-yhteiskunnan ajoilta 1910-luvulle. WSOY, Helsinki.
Nilsson, Roddy & Vallström, Maria (2016): Inledning. Teoksessa Roddy Nilsson & Maria Vallström (toim.), Inspärrad. Röster från intagna på sinnessjukhus, fängelser och andra anstalter 1850–1992. Nordic Academic Press, Lund, 11–40.
Nordlund, Taru (2013): Kirjeet. Keskustelua yli ajan ja paikan. Teoksessa Lea Laitinen & Kati Mikkola (toim.), Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 107–138.
Nygård, Toivo (1998): Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Atena, Jyväskylä.
Pajuoja, Jussi (1993): Vankilarakentaminen. Katsaus rangaistusten historiaan. Painatuskeskus, Helsinki.
Pukero, Päivi (2009): Epämääräisestä elämästä kruunun haltuun. Irtolaisuuden ja huono-osaisuuden kontrolli Itä-Suomessa 1860–1885. Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Joensuun yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/9444.
Rajainen, Maija (1973): Naisliike ja sukupuolimoraali. Keskustelua ja toimintaa 1800-luvulla ja nykyisen vuosisadan alkupuolella noin vuoteen 1918 saakka. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki.
Saarimäki, Pasi (2010): Naimisen normit, käytännöt ja konfliktit. Esiaviollinen ja aviollinen seksuaalisuus 1800-luvun lopun keskisuomalaisella maaseudulla. Jyväskylä Studies in Humanities 138, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/23241.
Savolainen, Hanna (2000): Tuomittu elämään. Poliittiset naisvangit Hämeenlinnan kuritushuone- ja keskusvankilayhteisössä 1924–1939. Julkaisematon Suomen historian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Suomen historian laitos. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/12138.
Savolainen, Hanna (2001) Kenen joukoissa istut? Hämeenlinnan poliittiset naisvangit. Työväentutkimus 3. Työväenperinne ry, 33–35. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/167385.
Stanley, Liz (2004): The Epistolarium. On Theorizing Letters and Correspondences. Auto/Biography 12, 201–235.
Steedman, Carolyn (2001): Enforced Narratives. Stories of Another Self. Teoksessa Tess Cosslett, Celia Lury & Penny Summerfield (toim.), Feminism and Autobiography. Texts, Theories, Methods. Routledge, London & New York, 27–37. E-kirjaversio.
Tuohela, Kirsi (2008): Huhtikuun tekstit. Kolmen naisen koettu ja kirjoitettu melankolia 1870–1900. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Tuohela, Kirsi (2021): Sielun ja mielen sairaus. Varhaiset psyykkisen sairastamisen elämäkerrat Suomessa. Teoksessa Jutta Ahlbeck, Päivi Lappalainen, Kati Launis, Kirsi Tuohela & Jasmine Westerlund (toim.), Kipupisteissä. Sairaus, kulttuuri ja modernisoituva Suomi. Turun yliopisto, 195–232.
Vainio-Korhonen, Kirsi (2018): Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Vallenius, Marita (2005): Epätoivoisten äitien epätoivoinen elämä? Mikrohistoriallinen näkökulma lapsenmurhaajien elämänkulkuihin 1900-luvun alun Varsinais-Suomessa. Julkaisematon Suomen historian pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.
van Drenth Annemieke & de Haan Francisca (1999): The Rise of Caring Power. Elizabeth Fry and Josephine Butler in Britain and in the Netherlands. Amsterdam University Press, Amsterdam.
Vehkalahti, Kaisa (2009): Constructing Reformatory Identity. Girls’ Reform School Education in Finland, 1893–1923. Peter Lang, Oxford.
Vehkalahti, Kaisa (2011): Opitut tunteet, kerronnan kaavat. Kirjeet 1900-luvun alun koulukotikasvatuksessa. Teoksessa Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen & Kirsi Vainio-Korhonen (toim.), Kirjeet ja historiantutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 220–237.
Virtanen, Veikko (1944): Suomen vankeinhoito I 1808–1831. Suomen historiallinen seura, Helsinki.
