Liikaa vai liian vähän lapsia?
Naisten reproduktiotoiveet ja -pyrkimykset 1900-luvun alun Suomessa
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.121608Avainsanat:
lisääntyminen, reproduktio, hedelmällisyys, 1900-luvun alkuAbstrakti
Riikka Suomisen artikkeli käsittelee reproduktion murrosta naisten lisääntymiseen liittyvien toiveiden ja pyrkimysten kautta 1900-luvun alun Suomessa. Reproduktion murros viittaa 1900-luvun alkupuoliskolla tapahtuneeseen väestölliseen muuntumiseen, jolloin lasten saamiseen liittyvä ajattelu ja toimintamallit muuttuivat ja kokonaishedelmällisyys pieneni pysyvästi. Suominen tuo tutkimuksessaan esille, millaisia lastensaantiin liittyviä toiveita ja -pyrkimyksiä naisilla oli 1900-luvun alun Suomessa. Hän lähestyy kysymystä kolmesta näkökulmasta: millaisia pyrkimyksiä naisilla oli saada lapsia, säännöstellä syntyvyyttä ja keskeyttää raskaus?
Lähdeviitteet
Arkistolähteet
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto (SKS)
Perinteen ja nykykulttuurin kokoelma (KRA)
Duodecim. E 186–190. 1914–1950.
Tampereen kaupungin arkisto (TKA)
Tampereen terveydenhoitolautakunnan arkisto (TTA)
E. II. Kätilöiden ilmoituksia synnytyksistä. 1903–1905.
Painetut lähteet
Kätilölehti 6/1907, 12/1914, 1/1920
Lait ja asetukset
Suomen asetuskokoelma 1950. Laki raskauden keskeyttämisestä 17.2.1950/82. (L 82/1950.)
Komiteamietinnöt
Komiteamietintö 1912:5. Komitea, joka on asetettu valmistamaan ehdotusta kätilöiden opetuksen järjestämiseksi ja uudeksi asetukseksi kätilöistä.
Internetlähteet
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestö: Syntyneet: Kokonaishedelmällisyys vuosina 1776–2018. [viitattu: 2.4.2021].
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestö: Kuolleet: Imeväiskuolleisuus Suomessa vuosina 1751–2018. [viitattu: 2.4.2021].
Kirjallisuus
Ala-Nikkola, Merja (1993): Laiton lailliseksi ja kielletty sallituksi, tutkimus raskauden keskeytyksen laillistamisesta Suomessa. Julkaisematon lisensiaatintutkielma. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos.
Annola, Johanna (2011): Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. Köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880–1918. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Benninghaus, Christina (2007): Great Epectations – German Debates about Artificial Insemination in Humans around 1912. Studies in History & Philosophy of Biological & Biomedial Sciences 38 (2), 374–392.
Bergenheim, Sophy (2020): Yhteiskunnan, kansakunnan ja kansan asialla Järjestöt, yhteiskuntapolitiikka ja asiantuntijuus Suomessa 1930–60-luvuilla. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 156/2020. Helsingin yliopisto, Helsinki.
Cook, Hera (2004): The Long Sexual Revolution: English Women, Sex, and Contraception 1800-1975. Oxford University Press, Oxford.
Elomäki, Anna (2011): Politiikan siveellisyys ja siveellisyyden politiikka suomalaisten naisasianaisten teksteissä. Teoksessa Pulkkinen, Tuija & Sorainen, Antu (toim.), Siveellisyydestä seksuaalisuuteen. Poliittisen käsitteen historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 131–152.
Fisher, Kate (2006): Birth Control, Sex and Marriage in Britain 1918—1960. Oxford University Press, Oxford.
Gardarsdóttir, Ólöf (2002): Saving the Child. Regional, cultural and social aspects of the infants mortality decline in Iceland 1770–1920. Umeå Universit, Uumaja.
Harjula, Minna (2007): Terveyden jäljillä. Suomalainen terveyspolitiikka 1900-luvulla. Tampere University Press, Tampere.
Harjula, Minna (2015): Hoitoonpääsyn hierarkiat. Terveyskansalaisuus ja terveyspalvelut Suomessa 1900-luvulla. Tampere University Press, Tampere.
Helén, Ilpo (1997): Äidin elämän politiikka: naissukupuolisuus, valta ja itsesuhde Suomessa 1880- luvulta 1960-luvulle. Gaudeamus, Helsinki.
Helén, Ilpo & Yesilova, Katja (2006): Shepherding Desire: Sexual Health Promotion in Finland from the 1940s to the 1990s, Acta Sociologica 49 (3), 257–272.
Helsti, Hilkka (2000): Kotisynnytysten aikaan: etnologinen tutkimus äitiyden ja äitiysvalistuksen konflikteista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Hytönen, Kirsi-Maria (2014): ”Ei elämääni lomia mahtunut.” Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura, Joensuu.
Hytönen, Kirsi Maria (2019): ”Olen niin lopen väsynyt kaikkeen”. Naisten väsymys talvi- ja jatkosotien kotirintamalla. Teoksessa Annola, Johanna & Kivimäki, Ville & Malinen, Antti (toim.), Eletty historia. Kokemus näkökulmana menneisyyteen. Vastapaino, Tampere, 341–366.
Ignatius, Jaakko (2012): Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 1881–2006. Osa I. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.
Jabai, Ellen (2015): ”Ei, ei se lapsi synny” Nuorten naisten abortinhaku ja toimijuus Helsingin sosiaalineuvolassa 1950- ja 1960-luvuilla. Sosiaalihistorian julkaisematon pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto.
Keski-Petäjä, Miina (2012): Aborttitoiveet ja abortintorjunta, Raskaudenkeskeytysten hakeminen 1950-60-lukujen Suomessa. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen katsauksia, Helsinki.
Keinänen, Marja-Liisa (2012): Vastasyntyneen muovaaminen lapseksi. Syntymän jälkeiset rituaalit ja sosiaalinen syntymä suomalaisella maaseudulla 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa. Teoksessa Hytönen, Kirsi-Maria & Niskanen, Heli & Saarimäki, Pasi (toim.), Lapsi matkalla maailmaan. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia syntymään. SKS, Helsinki, 194–244.
Kling, Sofia (2007): Vi vågä ej helt leva. Barnbegränsning, sexualitet och genus under den svenska fertilitetstransitionen. Print & Media, Umeå Universitet: Uumaja.
Korppi-Tommola, Aura (2007): ”Wichmann, Seth (1885–1939) lapsenpäästöopin ja gynekologian professori”. Teoksessa Klinge, Matti (toim.), Suomen kansallisbiografia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 480–481.
Markkola, Pirjo (1994): Työläiskodin synty, Tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870-luvulta 1910-luvulle. Historiallisia tutkimuksia 187. Suomen historiallinen seura, Helsinki.
Markkola, Pirjo (2002): Synti ja siveys. Naiset, uskonto ja sosiaalinen työ Suomessa 1860-1920. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Meskus, Mianna (2001): Sikiönlähdettämisen alakulttuuri 1900-luvun alun Suomessa. Sosiologia 38 (4), 287–299.
Meskus, Mianna (2003): ”Väestön elinvoima ja tahallinen keskenmeno. Raskauden keskeyttämisen politisoituminen 1900-luvun alun Suomessa”. Teoksessa Helén, Ilpo & Jauho, Mikko (toim.), Kansalaisuus ja kansanterveys. Gaudeamus,
Helsinki, 211–232.
Notkola, Irma-Leena (1989): Luonnollisesta hedelmällisyydestä lapsirajoitukseen, Suomen Väestötieteen yhdistyksen julkaisuja N:o 12, Helsinki.
Notkola, Irma-Leena (1994): Hedelmällisyys. Teoksessa Koskinen, Seppo (toim.), Suomen väestö. Gaudeamus, Tampere, 64–106.
Nätkin, Ritva (1997): Kamppailu suomalaisesta äitiydestä: maternalismi, väestöpolitiikka ja naisten kertomukset. Tammer-Paino Oy, Tampere.
Perheentupa, Antti (2004): Raskaudenehkäisy imetysaikana. Aikakauskirja Duodecim 120 (12), 1467–1473.
Pitkänen, Kari (2003): Contraception in Late Nineteenth- and Early Twentieth-Century Finland. Journal of Interdisciplinary History 34 (2), 187–207.
Pulkkinen, Tuija & Sorainen, Antu (2011): Siveellisyydestä seksuaalisuuteen. Poliittisen käsitteen historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Pulma, Panu & Turpeinen, Oiva (1987): Suomen lastensuojelun historia. Lastensuojelun keskusliitto, Helsinki.
Ritamies, Marketta (2006): Sinappikylvystä ehkäisypilleriin – suomalaisen perhesuunnittelun historia. Väestöliitto, Helsinki.
Rubin, Gayle S. (2011): Deviations: A Gayle Rubin Reader. Duke University Press, Lontoo.
Rytty, Suvi (2017): Puoskarointia vai puhdasta auttamisen halua? Luonnonparantaja Maalin Bergström ja laittoman lääkäritoimen harjoitus 1900-luvun alun Suomessa. Teoksessa Hokkanen, Markku & Kananoja, Kalle (toim.), Kiistellyt tiet terveyteen. Parantamisen monimuotoisuus globaalihistoriassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Historiallisia tutkimuksia 237, Helsinki, 130–164.
Räisänen, Arja-Liisa (1995): Onnellisen avioliiton ehdot. Sukupuolijärjestelmän muodostumisprosessi suomalaisissa avioliitto- ja seksuaalivalistusoppaissa 1865–1920. Bibliotheca historica 6. Suomen Historiallinen seura, Helsinki.
Saarimäki, Pasi (2010): Naimisen normit, käytännöt ja konfliktit. Esiaviollinen ja aviollinen seksuaalisuus 1800-luvun lopun keskisuomalaisella maaseudulla. Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä.
Salmi-Niklander, Kirsti (2006): Tapahtuma, kokemus ja kerronta. Teoksessa
Fingerroos, Outi (toim.), Muistitietohistoria. Metodologisia kysymyksiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 199–221.
Suominen, Riikka (2019): ”Kansan naisilla on enimmäkseen paljo lapsia joita he eivät tahtoisi”. Naisten reproduktiotoiveet ja -pyrkimykset 1900-luvun alun Suomessa. Historian julkaisematon pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, historian laitos.
