Lydia Virtanen Karkkilan profeettana ja keisarina

Naisen toiminnan tila ja rajat miesvaltaisessa työläisyhteisössä

Kirjoittajat

• Tiina Lintunen Turun yliopisto
• Kimmo Rentola Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.121610

Avainsanat:

sukupuoli, Karkkila, kommunistit

Abstrakti

Tiina Lintunen ja Kimmo Rentola tarkastelevat artikkelissaan yhteiskunnan naiselle asettamia odotuksia sekä poliittisen ja
yhteiskunnallisen toiminnan mahdollisuuksia 1900-luvun alun ja puolivälin Suomessa erään poikkeuksellisen naisen kautta. Tarkastelun keskiössä on karkkilalainen Lydia Virtanen (1901–76). Hän oli jo 1920-luvulla johtamassa ensin vasemmistonuorten julkista ja sitten kommunistien salaista toimintaa Högforsissa. Sodan jälkeen kommunistien aseman laillistuessa hänen asemansa paikkakunnan poliittisessa elämässä vankistui. Vaatimattomista oloista lähtöisin olevasta ompelijasta tuli kauppalan henkinen johtaja, jota alettiin kutsua Karkkilan profeetaksi tai maskuliinisesti Karkkilan keisariksi. Lydia Virtanen rikkoi monenlaisia rajoja, myös yksityiselämänsä puolella. Hänen rakkautensa naiseen oli tarkasti varjeltu salaisuus. Artikkelissa pohditaan, miten oli mahdollista, että kahdesti valtiopetoksellisesta toiminnasta tuomittu naimaton työläisnainen saavutti korkean statuksen erittäin miesvaltaisessa yhteisössä ja nautti arvonantoa yli sukupuolten ja puoluekentän rajojen.

Lähdeviitteet

Arkistot

Helsingin yliopiston arkisto, Helsinki

Konsistorin pöytäkirjat

Ylioppilasmatrikkeli 1892–1901

Kansallisarkisto (KA), Helsinki

Etsivän keskuspoliisin/valtiollisen poliisin (EK-Valpo) arkisto

Valtiorikosoikeudet (Vro) aktit

Kansan Arkisto (KansA), Helsinki

Karkkilan nuorten pioneerien arkisto

Lydia Virtasen kokoelma

SKP:n kaaderijaosto

Karkkilan Ruukkimuseo Senkka, Karkkila

Valokuvakokoelma

Työväen arkisto, (TA), Helsinki

Suomen metallityöväen liiton arkisto

Työväen muistitietotoimikunta

Helena Puustisen yksityiskokoelma, Karkkila

Lydia Virtasen kirjallista jäämistöä

Aikalaiskirjallisuus

Finne, Jalmari, Waltari, Mika & Joki, Esko R. (1937): Helsingin suomalainen normaalilyseo 1887-1937: juhlajulkaisu. Otava, Helsinki.

Kuoleman kentiltä: muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta (1924): Hämeen eteläinen sos.-dem. piiritoimikunta, Hämeenlinna.

Lissagaray [Prosper-Olivier] (1908): Parisin veripäivät eli Parisin kommunin historia v. 1871. Suom. Sulo Vuolijoki & Väinö Tanner. Osuuskunta Kehitys, Pori.

Kohut, Adolph (1907): Maailman historian kuuluisimpia naisia. Suomentanut Siimes Kanervio. M.W. Vuolukan kustannus, Tampere.

Ungewitter, Richard (1907): Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa. Suomentanut J.K. Kari. Tampereen työväen osuuskirjapaino r.l., Tampere.

Lehdet

Aamulehti

Demokraatti

Helsingin Sanomat

Kansan Lehti

Kansan Voima

Karjalan Sanomat

Kyminlaakso

Punikin joulu

Sosialisti

Suomen Sosialidemokraatti

Tiedonantaja

Työ

Työkansan Sanomat

Työmies

Uusi Aika

Uusi Suometar

Uusi Suomi

Vapaa Sana

Muut lähteet

Finlex – oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu https://www.finlex.fi/fi/

Tiina Valpolan tiedonannot Kimmo Rentolalle.

Kirjallisuus

Aatsinki, Ulla (2008): Tukkiliikkeestä kommunismiin: Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918. Tampereen yliopisto, Tampere.

Aura, Otto (2019): Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Helsinki.

Björne, Lars (1977): Syihin ja lakiin eikä mielivaltaan: Tutkimus Turun hovioikeuden poliittisista oikeudenkäynneistä vuosina 1918-1939. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki.

de Graaf, Beatrice (2020): Fighting Terror after Napoleon: How Europe Became Secure after 1815. Cambridge University Press, Cambridge.

Gullickson, Gay L. (2014): Militant Women: Representations of Charlotte Corday, Louise Michel and Emmeline Pankhurst. Women’s History Review, 23 (6), 837–852.

Hagemann, Karen (2007): `Heroic Virgins’ and `Bellicose Amazons’: Armed Women, the Gender Order and the German Public during and after the Anti-Napoleonic Wars. European History Quarterly. 37 (4), 507–527.

Halonen, Ilpo & Mykkänen, Matti (toim.) (1970): Tapaus Schüller. Huutomerkki-sarja. Tammi, Helsinki.

Hekanaho, Pia Livia. Sukupuoli ja seksuaalisuus butch-femme-kulttuurissa. Teoksessa Taina Kinnunen & Anne Puuronen (toim.) Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Gaudeamus, Helsinki, 215–231.

Hentilä, Marjaliisa & Hentilä, Seppo (2016): Saksalainen Suomi 1918. Siltala, Helsinki.

Holli, Marja (2014): Punaisen Karkkilan Lyyti. Lukutoukka, Karkkila.

Juvonen, Tuula (1994): Sukupuoli ja halu Hilda Käkikosken kirjeenvaihdossa ja päiväkirjoissa. Naistutkimusraportteja 1/1994. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.

Kainulainen, Heidi (2015): Poliisit ja rosvot – Salaisen tiedon jäljillä. Teoksessa Antti Häkkinen & Mikko Salasuo (toim.) Salattu, hävetty, vaiettu. Miten tutkia piilossa olevia ilmiöitä. Vastapaino, Tampere, 51–80.

Katainen, Elina (2013): Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus. Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki.

Kemppainen, Mikko (2020): Sosialismin, uskonnon ja sukupuolen dynamiikkaa. 1900-luvun alun työväenliikkeen naiskirjailijat aatteen määrittelijöinä. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki. http://www.thpts.fi/

julkaisut/muut-julkaisut/sosialismin-uskonnon-ja-sukupuolen-dynamiikkaa/.

Lintunen, Tiina (2015): Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet. Turun yliopisto, Turku.

Lintunen, Tiina & Elo, Kimmo (2019): Networks of Revolutionary Workers: Socialist Red Women in Finland in 1918. International Review of Social History 64 (2), 1–29.

Luoto, Reino (2010): Työläisii ja luottamusmiehii – nii ja -naisii kans. Muistikuvia Karkkilasta. Lukutoukan kirjakauppa, Karkkila.

Lähteenmäki, Maria (1995): Mahdollisuuksien aika: työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910–30-luvun Suomessa. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.

Löfström, Jan (2015): Miten päätellä, onko hiljaisuus vaikenemista? – ”Homoseksuaalisuus” agraarikulttuurin perinneaineistoissa. Teoksessa Antti Häkkinen & Mikko Salasuo (toim.) Salattu, hävetty, vaiettu. Miten tutkia piilossa

olevia ilmiöitä. Vastapaino, Tampere, 121–135.

Nagel, Joane (1998). Masculinity and Nationalism - Gender and Sexuality in the Making of Nations. Ethnic and Racial Studies 21 (2), 242–269.

Nuorteva, Jussi (1987): Vangit – vankilat – sota. Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana. Suomen vankeinhoidon historiaa osa 4. Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto, Helsinki.

Palmgren, Raoul (1966): Joukkosydän: Vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus. II. WSOY, Helsinki.

Palmgren, Raoul (1983): Kapinalliset kynät: Itsenäisyysajan työväenliikkeen kaunokirjallisuus. I. WSOY, Helsinki.

Peltonen, Ulla-Maija (1989): Naisia turvasäilössä. Poliittisena naisvankina Suomessa 1930–1944. Art House, Helsinki.

Rahikainen, Marjatta (1986): N.R. Af Ursin: Aatelismies Suomen työväenliikkeessä. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.

Rentola, Kimmo (1992): Toinen kirja. Teoksessa Seppo Aalto & Kimmo Rentola, Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven, entisen Pahajärven ihmisten historia. Karkkilan kaupunki, Karkkila.

Rentola, Kimmo (2009a): Tiedustelun historian ongelmia. Tieteessä tapahtuu (7), 3–6.

Rentola, Kimmo (2009b). Voiko salaisen palvelun historiaa lainkaan tutkia? Kanava (6).

Reuna, Risto (2018): ”Ei tullutkaan vallankumousta” – Sotasukupolvi, joka esti kansandemokratian. Äärivasemmiston kesäkuun 1946 offensiivi ja metallityöväen työpaikkavastarinta. Turun yliopisto, Turku.

Salmi-Niklander, Kirsti (2004): Itsekasvatusta ja kapinaa. Tutkimus Karkkilan työläisnuorten kirjoittavasta keskusteluyhteisöstä 1910- ja 1920-luvuilla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Soikkanen, Hannu (1961): Sosialismin tulo Suomeen. Ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan vaaleihin asti. WSOY, Helsinki.

Toepfer, Karl (1997): Empire of Ecstasy: Nudity and Movement in German Body Culture, 1910–1935. University of California Press, Berkeley.

Tuohiniemi, Olli (1976): Karkkilan työväenopisto 50 vuotta. Karkkilan työväenopisto, Karkkila.

Uusitalo, Taina (2014): Elämä työläisnaisten hyväksi: Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900-1930: tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki. http://www.thpts.fi/julkaisut/muut-julkaisut/taina-uusitalo-elamatyolaisnaisten-hyvaksi/.

Vuorinen, Piia (2020): Vapaina vaaralliset naiset: Valtiollinen poliisi ja sotaajan turvasäilökysymys 1939–1944. Teoksessa Leena Enbom, Pete Pesonen & Sami Suodenjoki (toim.) Valvottu ja kuritettu työläinen. Väki voimakas 33. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 95–130. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/322060.