Muukalaisten seksualisointi sodanjälkeisessä suomenruotsalaisessa tehdasyhteisössä
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.121611Avainsanat:
kielisuhteet, etnonationalismi, sukupuoli, seksuaalisuusAbstrakti
Matias Kaihovirta tutkii artikkelissaan ruotsinkielisen ruukintyöläisen ja ay-toimitsijan Alfons Flemmichin
päiväkirjojen valossa sukupuolittuneita ja seksualisoivia käsityksiä suomenkielisistä työntekijöistä, jotka muuttivat kaksikieliselle Åminneforsin tehdaspaikkakunnalle toisen maailmansodan jälkeisenä ajanjaksona. Päiväkirjassa suomalaisia muuttajia kohtaan esiintyy muukalaisvihamielisiä näkemyksiä, jotka perustuivat ruotsinkielisen työväestön omaksumaan suomenruotsalaiseen etnonationalismiin. Artikkeli avaa myös tältä osin historiallisen näkökulman etnonationalismin ja sukupuolen yhteyksiin, mikä on läsnä myös nykypäivän suomalaisessa työelämässä.
Lähdeviitteet
Arkistolähteet
Pohjan paikallishistoriallinen arkisto, Karjaa (Raasepori).
Alfons Flemmichin kokoelma
Päiväkirjat 1940–87.
Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki
SLS 1965 Åminnefors – ett industrisamhälle i förvandling
Lehdet
Allsvensk samling 1917
Arbetarbladet/ Svenska demokraten 1947, 1971
Folktidningen 1946, 1947
Helsingin Sanomat 2020
Painetut lähteet
Suomen Virallinen Tilasto (SVT) 1945–46, 1956, 1968, 1974
Suomenruotsalaisen siirtolaisuuskomitean mietintö, Komiteamietintö 1980:24.
Digitaaliset lähteet
Castaneda, Anu (2015): Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus – Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi tutkimus 2014. Julkari: STM:n hallinnonalan avoin julkaisuarkisto https://www.julkari.fi/handle/10024/127023
Geni sukututkimussivu. https://www.geni.com/people/Johan-Gottlieb-Flemmich/6000000017108342428
Kirjallisuus
Ahlskog, Jonas, Kaihovirta, Matias & Wickström, Mats (2018): Nationen i klasskampen: minoritetsnationalism inom den socialistiska arbetarrörelsen. Historisk Tidskrift 2018:3 Tema: Nationen, 452–479.
Allardt, Erik & Starck, Christian (1981): Språkgränser och samhällsstruktur. Finlandssvenskarna i ett jämförande perspektiv. Almqvist & Wicksell, Tukholma.
Armstrong, John A. (1982): Nations Before Nationalism. University of North Carolina Press, Chapel Hill.
Benes, Jakub (2016): Workers and nationalism: Czech and German social democracy in Habsburg Austria, 1890–1918. Oxford University Press.
Blomqvist, Per-Olof (2008): Åminnefors bruks historia åren 1875–1996. Omakustanteinen, Pohja.
Brink Pinto, Andrés (2008): Med Lenin på byrån. Normer kring klass, genus och sexualitet i den svenska kommunistiska rörelsen 1921–1939. Pluribus, Lund.
Carlson, C. E (1999): Fiskars 350. Otava, Helsinki.
Connell, Raewyn ([1995] 2008): Maskuliniteter. Daidalos, Göteborg.
Edenborg, Emil (2020): Endangered Swedish Values: Immigration, Gender Equality, and “Migrants’ Sexual Violence”. Teoksessa Norocel O., Hellström A., Jørgensen M. (toim.), Nostalgia and Hope: Intersections between Politics of Culture, Welfare, and Migration in Europe. Springer, New York, 101–117.
Enbom, Leena, Pesonen, Pete & Suodenjoki, Sami (2020): Johdanto: Valvottu ja kuritettu työläinen. Teoksessa Leena Enbom, Pete Pesonen & Sami Suodenjoki (toim.), Valvottu ja kuritettu työläinen. Väki voimakas no 33. THPTS, Tampere, 7–24.
Engman, Max (2008): Engmännen och konfliktgemenskapen i Fiskars. Julkaisematon essee artikkelikirjoittajan omistuksessa.
Engman, Max (2016): Språkfrågan: finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922. SLS, Helsinki.
Flemming, Alfons ([1947] 1999): Neribrukare och oppibrukare: minnen och hågkomster. Fiskars hemsbygdsförening r.f., Pohja.
Greiff, Mats (2004): ”Vi bodde, bad och blev utbildade som om vi vore på skilda kontinenter”: katolska och protestantiska arbetare i Belfast 1850–1914. Malmö högskola, Malmö.
Holgersson, Ulrika (2011): Klass. Feministiska och kulturanalytiska perspektiv. Studentlitteratur, Lund.
Hollifield, James Frank (1992): Immigrants, markets, and states: the political economy of postwar Europe. Harvard university press, Cambridge (USA).
Holmström, Laura ([1940] 1994): Minnen från Fiskars. Från tider som flytt. Fiskars hembygdsförening, Pohja.
Horgby, Björn (1996): Dom där. Främlingsfientligheten och arbetarkulturen i Norrköping 1890–1960. Carlssons, Stockholm.
Högnäs, Sten (1995): Kustens och skogarnas folk: om synen på svenskt och finskt. Atlantis, Stockholm.
Johansson, Ella (2006): Arbetare. Teoksessa Jörgen Lorentzen & Claes Ekenstam (toim.), Män i Norden. Manlighet och modernitet 1840–1940. Gidlunds, Hedemora, 112–132.
Johansson, Jesper (2008): ”Så här gör vi inte i Sverige. Vi brukar göra så här.” Retorik och praktik i LO:s invandringspolitik 1945–1981. Växjö university press.
Juvonen, Tuula (2006): Ruotsalaistaudin kourissa – Heteromaskuliinisuuden jälleenrakentaminen 1950-luvun Suomessa. Teoksessa Petri Karonen & Kerttu Tarjamo (toim.), Kun sota on ohi. Sodista selviytymisen ongelmia ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 310–340.
Kaihovirta, Matias (2015): Oroliga inför framtiden. En studie av folkligt politiskt agerande bland bruksarbetarna i Billnäs ca 1900–1920. Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura, Helsinki. https://www.doria.fi/handle/10024/113083.
Kaihovirta, Matias (2017): Kielen ja luokan ristiriita Billnäsin ruukintyöläisten poliittisessa toiminnassa vuonna 1917. Teoksessa Sami Suodenjoki & Risto Turunen (toim.), Työväki kumouksessa. Väki voimakas no 30. Työväen Historian
ja Perinteen Tutkimuksen Seura, Helsinki, s. 111–139. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/219029.
Kaihovirta, Matias (2019): Vähemmistönationalistisen sosialismin tulo Suomeen. Karl H. Wiik ja ruotsinkielisen sosialistisen vähemmistön kokemusten politisointi. Teoksessa Johanna Annola, Ville Kivimäki & Antti Malinen (toim.), Eletty historia. Kokemus näkökulmana menneisyyteen. Vastapaino, Tampere, 277–304.
Kaihovirta, Matias (2020): Tyst i klassen: etnonationalism i Finland efter andra världskriget. Arbetarhistoria 175–176 (3–4), 44–55.
Kaihovirta, Matias, Lindberg, Hanna, Wassholm, Johanna & Wickström, Mats (2017): Miljö, migration och språkpolitik – en förhistoria. Finsk Tidskrift 6/2017 Tema: Nestekriget 1970–1972, 5–8.
Kaihovirta, Matias, Ahlskog, Jonas & Wickström, Mats (2020): Minority nationalism and visions of socialist unity in the post-war Finnish labour movement, 1944–1949. Labor History 61 (2), 186–202.
Karkulehto, Sanna, Saresma, Tuija, Harjunen, Hannele & Kantola, Johanna (2012): Intersektionaalisuus metodologiana ja performatiivisen intersektionaalisuuden haaste. Naistutkimus 4/2012, 16–27.
Katainen, Elina (2003): ”Mut urokunto ei voittoa suonut, sorruitte kesken”: kommunistinen maskuliinisuus 1920-luvun Suomessa. Teoksessa Klaus Lindgren (toim.), Ajankohta: poliittisen historian vuosikirja. Helsinki, 140–168.
Kivimäki, Ville (2013): Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945. WSOY, Helsinki.
Kivimäki, Ville (2015): Uusi Suomi. Sotasukupolvi ja sodanjälkeinen aika. Teoksessa Ville Kivimäki & Kirsi-Maria Hytönen (toim.), Rauhaton rauha. Suomalaiset ja sodan päättyminen 1944–1950. Vastapaino, Tampere, 285–321.
Koivuniemi, Jussi (2018): Tehtaiden Suomi ja deindustrialisaatio 1900–2000. Teoksessa Pertti Haapala (toim.), Suomen rakennehistoria. Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen (1400–2000). Vastapaino, Tampere, 210–243.
Korhonen, Mikael (1991): Befolkningsstatistik för Pojo 1860–1990. Teoksessa Mikael Korhonen (toim.), Valloniseppiä ja sotalapsia: Kertomuksia pohjalaisista kolmelta vuosisadalta. Pohjan paikallishistoriallisen arkiston julkaisu nro 1, Pohja, 116–126.
Lönnqvist, Bo (2001): Retoriken i den etniska mobiliseringen. Teoksessa Anna-Maria Åström, Bo Lönnqvist & Yrsa Lindqvist (toim.), Gränsfolkets barn: finlandssvensk marginalitet och självhävdelse i kulturanalytiskt perspektiv. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, 16–25.
Mosse, George L. (1996): The image of man. The creation of modern masculinity. Oxford University Press.
Muro, Diego (2005): Nationalism and Nostalgia: the case of radical Basque nationalism. Nations and Nationalism 11 (4) 2005, 571–589.
Nikander, Gabriel (1929): Fiskars bruks historia. Fiskars AB.
Panayi, Panikos (2000): An Ethnic History of Europe since 1945. Nations, states and minorities. Pearson, Edinburgh.
Reuter, Jonatan (1919–21): Industrisamhällen på landsbygden. Teoksessa Gabriel Nikander (toim.), Det svenska Finland. Förra delen: Bygden. Holger Schildts, Helsingfors.
Roselius, Aapo & Tepora, Tuomas (2020): Muukalaisten invaasio. Siirtoväki Suomen ruotsinkielisillä alueilla 1940–1950. S&S Kustantamo, Helsinki.
Sirén, Olle (1996): Pernå sockens historia III:2. Tiden ca 1870–1920: sociala miljöer – attityder och politik – inbördeskriget 1918. Pernå kommun, Lovisa.
Sirén, Olle (2003): En bondeledare och Den svenska jorden. Kring Henrik Kullbergs Mörne-väckelse och hans kontakter med Paasikivi i kolonisationspolitiken. Historiska och litteraturhistoriska studier 78, 249–318.
Smith, Anthony (1986): The Ethnic Origins of Nations. Blackwell, Oxford.
Summerfield, Penny (2019): Histories of the Self: personal narratives and historical practice. Taylor & Francis, Milton.
Sundberg, Jan (1985): Svenskhetens dilemma. Finlandssvenskarnas samling och splittring under 1900-talet. Finska vetenskaps-societeten, Helsinki.
Svanberg, Johan (2010): Arbetets relationer och etniska dimensioner. Verkstadsföreningen, Metall och esterna vid Svenska Stålpressnings AB i Olofström 1945–1952. Linnaeus university press, Växjö.
Svensson, Mikael (2019): Hur klass gör skillnad. Klasspositionens betydelse för rasistiska och negativt särskiljande praktiker. Uppsala university press.
Teräs, Kari (2001): Arjessa ja liikkeessä. Verkostonäkökulma modernisoituviin työelämän suhteisiin 1880–1920. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Tjelmeland, Hallvard & Brochmann, Grete (2003): I globaliseringens tid 1940–2000. Teoksessa Knut Kjeldstadli (toim.), Norsk invandringshistorie, bd. 3. Pax, Oslo.
Uljas, Päivi (2012): Hyvinvointivaltion läpimurto. Pieniviljelyhegemonian rapautumisen, kansalaisliikehdinnän ja poliittisen murroksen keskinäiset suhteet suomalaisessa yhteiskunnassa 1950-luvun loppuvuosina. Into, Helsinki.
Uusitalo, Taina (2015): Kieli vai työväenaate? – Taistelu ruotsinkielisen työväestön maailmankatsomuksesta 1900–1917. Turun yliopisto, Turku.
Van Ginderachter, Maarten (2019): The everyday nationalism of workers: a social history of modern Belgium. Stanford University Press.
Waris, Heikki (1973): Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin pitkänsillan pohjoispuolelle. Welin+Göös, Helsinki.
Westerlund, Magnus (2006): Harhaanjohdetut torpparit ja isänmaalliset opiskelijat – Ruotsinkieliset suomalaiset ja vuoden 1918 sota. Teoksessa Petri Karonen & Kerttu Tarjamo (toim.), Kun sota on ohi. Sodista selviytymisen
ongelmia ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 123–165.
Wickström, Mats & Wolff, Charlotta (toim.) (2016): Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel. SLS, Helsinki.
Wickström, Mats & Ahlskog, Jonas (2018): Stalin och det svenska i Finland. Kommunistisk nationalitetsteori och den tidiga finlandssvenska folkdemokratin. Historiska och litteraturhistoriska studier 93, 135–159.
Ågren, Erik (1974): Den siste finlandssvensken. Teoksessa Hurrarna: en stridsskrift om finlandssvenskarnas nutid. Författarnas andelslag, Vasa.
Åström, Anna-Maria, Lönnqvist, Bo & Lindqvist, Yrsa (2001): Gränsfolkets barn. Finlandssvensk marginalitet och självhävdelse i kulturanalytiskt perspektiv. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki.
