Luotauksia sisällissodan jälkiin
Avainsanat:
1918, Suomen sisällissota, muistin politiikka, historiapolitiikka, sotahistoriaAbstrakti
Sisällissodan muistovuonna 2018 sotaa ja sen seurauksia on muisteltu hyvin monin tavoin. Eri puolilla Suomea on järjestetty yhteensä satoja seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, joissa tutkijat ja historiasta kiinnostuneet kansalaiset ovat päässeet vaihtamaan ajatuksia vuoden 1918 tapahtumista ja niiden merkityksestä. Yllättävää on ollut, miten vahvoja tunteita sadan vuoden takaiset tapahtumat yhä herättävät. Monet, varsinkin keski-iän ylittäneet henkilöt kantavat mukanaan vielä sukunsa kokemuksia ja tunnustautuvat joko punaisen tai valkoisen puolen perillisiksi. Tämä kirja tarkastelee sadan vuoden takaista sisällissotaa läheltä ja kaukaa, mikro- ja makrotasolta sekä aikalaisten että jälkipolvien näkökulmasta.
Kirjan artikkelit on jaoteltu temaattisesti kolmen otsikon alle: Selviytymisen strategiat, Lapset ja nuoret sekä Muistin politiikka. Artikkelit noudattavat kronologista järjestystä alkaen sisällissodan ajasta seuraaville vuosikymmenille ja nykypäivään asti. Ensimmäisessä osassa käsitellään niitä erilaisia keinoja, joilla sisällissodasta selviydyttiin yksilön, yhteisön ja valtakunnan tasolla. Toisessa osassa keskitytään lasten ja nuorten kokemuksiin ja kasvatukseen sisällissodan aikana ja sen jälkeen. Kolmannessa osassa tarkastelukulma on sisällissodan jälkeiessä ajassa ja siinä, millä eri tavoin sodan muistoja ja perintöä pyrittiin hallitsemaan.
Lähdeviitteet
Viitteet
Heimo 2010, 17–19, 247–251, passim.
Ks. esim. Hentilä 2017, 67–73; Tepora 2018; Tikka 2004, 38–43; Tikka 2018.
Ks. esim. Hentilä 2017, 257–263; Tikka 2004, 43–48.
Ks. esim. Hentilä 2017, 244–252, 258; Ojajärvi 2018.
Peltonen 1996, 62, 132–133, 281–282.
Vankileireiltä tuotuja kuivuneita leivänpaloja on päätynyt museoiden kokoelmiin. Esimerkiksi Työväenmuseo Werstaan esinekokoelmista löytyy 10 muistoksi tuotua leipäpalaa.
Ks. esim. Hentilä 2017, 13.
Hoppu 2017.
Paavolainen 1971, 234–269; Mäkelä, Saukkonen & Westerlund 2004; Lindholm 2017, 215−224.
Liski 2018.
13.5.1918. Ea1 Johtajalle saapuneet kirjeet 1918, Pakkotyölaitos, Turun sotavankileiri, KA; Sirkkala 1918–2018 -hankkeen kokoelmat, Turun yliopisto. Ks. myös Heimo, Kauhanen, Pakkanen, Patjas & Pihlman (tulossa); Pakkanen 2017, 40–41.
Naarminen 2018, 14, 249–258.
Ks. esim. Iltalehden 8.5.2018 Vankileiri-teemanumero 2018.
Peltonen 1996, 50–54, 132–133, passim; Heimo 2010, 55–67, passim.
Varpio 2008, 461–462.
Melkas & Löytty 2018a, 11–12.
Ks. esim. Heimo 2010, 126–133.
Laitinen 2018; Ks. myös Leppälä 2018.
Ellinor Mendin sarjakuva julkaistiin vasta 1982. Ks. myös Kauranen & Melkas 2018.
Melkas & Löytty 2018b.
Laulu sisällissodasta.
Molemmat pelit ohjeineen ovat löydettävissä Doriasta: http://www.doria.fi/handle/10024/123564 ja http://www.doria.fi/handle/10024/133927.
Suomen vapaussota -pelin ohjeet.
Saarto 15.2.2018.
Ks. Mähkä 2018, 189.
Hentilä 2017, 12.
Ks. esim. kommentit 1918-pelin Facebook-sivulla.
Hentilä 2017, 11.
Peltonen 2003, 236.
Forssa kielsi patsaan pystyttämisen kaupunkiin – ”En ymmärrä, miksi vuonna 2018 tänne pitäisi Lotta Svärd -patsas pystyttää”, Yle uutiset, 19.12.2017.
Ripatti 2018.
Westerlund 2004.
Pekonen et al. 8.6.2018, KK 250 2018.
Peltonen 2003, 222–223.
Juonala 16.5.2018.
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Kansallisarkisto (KA), Helsinki
Turun sotavankileiri
Pakkotyölaitos, Ea1 Johtajalle saapuneet kirjeet 1918
Turun yliopisto, Turku
Sirkkala 1918–2018: Vankileiristä muistin paikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi -hankkeen kokoelmat
Työväenmuseo Werstas, Tampere
Esinekokoelmat
Digitaaliset lähteet
-peli, Facebook, https://www.facebook.com/pg/1918game/reviews/ 28.6. 2018.
Forssa kielsi patsaan pystyttämisen kaupunkiin – ”En ymmärrä, miksi vuonna 2018 tänne pitäisi Lotta Svärd -patsas pystyttää”, Yle uutiset, 19.12.2017, https://yle.fi/uutiset/3-9983972 28.6.2018.
Juonala, Jouko 16.5.2018: Tutkija IS:n Sodasta sovintoon -tilaisuudessa: Suomalaisten ei tarvitse olla samaa mieltä vuodesta 1918. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005682669.html 15.6.2018
Leppälä, Anni-Helena (2018): Sarjakuva-albumi Sisaret 1918 – naiset sisällissodassa. Kansan Uutiset 29.4.2018, https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3890040-sarjakuva-albumi-sisaret-1918-naiset-sisallissodassa 28.6.2018.
Muistovuosi 1918, https://muistovuosi.fi/ 28.6.2018.
Paleface – Laulu sisällissodasta, YouTube, julkaistu 27.4.2018, https://www.youtube.com/watch?v=m0Bgqx5toJA 28.6.2018.
Pekonen, Anna-Kaisa ym. 8.6.2018: KK 250 2018 vp. Kirjallinen kysymys sisällissodan muistamisen rahoituksesta, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/
Kysymys/Sivut/KK_250+2018.aspx 28.6.2018.
Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918 -peli, http://www.doria.fi/handle/10024/123564 17.6.2018.
Ripatti, Tapani (2018): Lahden Mannerheim-patsas on ylhäisöherran symboli. Etelä-Suomen Sanomat 27.5.2018, https://www.ess.fi/Mielipide/art2461117 28.6.2018.
Saarto Kai 15.2.2018: Vuosi 1918 elää vahvana lautapeleissä, Blogi Todellisuuspako: Lautapeli elämää, https://todellisuuspako.blogspot.com/2018/02/
vuosi-1918-elaa-vahvana-lautapeleissa.html 28.6.2018.
Suomen vapaussota -peli, http://www.doria.fi/handle/10024/133927 17.6.2018.
Suomen vapaussota -pelin ohjeet, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/133927/pic_2017-03-10_133929.jpg?sequence=4&isAllowed=y 17.6.2018.
Yle, Laulu sisällissodasta – Paleface kerää tarinoita ja antaa äänen menneisyydelle, julkaistu 22.4.2018, päivitetty 1.5.2018, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/22/laulu-sisallissodasta-paleface-keraa-tarinoita-ja-antaa-aanen-menneisyydelle 28.6.2018.
Lehdet
Iltalehti
Turun Sanomat
Kirjallisuus
Haapanen, Aatto (1974): Elämän ristiaallokoissa. Otava, Helsinki.
Heimo, Anne (2010): Kapina Sammatissa. Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historiallisen yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Heimo, Anne, Kauhanen, Riku, Pakkanen, Paula, Patjas, Maria & Pihlman, Sirkku (tulossa): Miten tuotteistaa kärsimys? Turun sotavankileirin muistaminen 2018. Suomen Museo.
Hentilä, Seppo (2017): Vuoden 1918 pitkä varjo. Muistamisen historia ja politiikka. Siltala, Helsinki.
Hoppu, Tuomas (2017): Sisällissodan naiskaartit. Suomalaiset naiset aseissa 1918. Gummerus, Helsinki.
Kauranen, Ralf & Melkas, Kukku (2018): Sodan sävyt sarjakuvassa. Teoksessa Kukku Melkas & Olli Löytty (toim.), Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa
sisällissodan. Vastapaino, Tampere, 55–85.
Laitinen, Reetta (toim. 2018): Sisaret 1918. Arktinen Banaani, Helsinki.
Lindholm, Sture (2017): Vankileirihelvetti Dragsvik. Tammisaaren joukkokuolema 1918. Atena, Jyväskylä.
Liski, Virva (2018): ”Silliä me painettiin akkunasta sisään aina silloin kun sotamies kääntyi toisinpäin” – Naisten selviytymisstrategiat Santahaminan punavankileirillä kesällä 1918. Historiallinen Aikakauskirja 116 (2), 126–138.
Melkas, Kukku & Löytty, Olli (2018a): Sisällissotakirjallisuuden laskoksia. Teoksessa Kukku Melkas & Olli Löytty (toim.), Toistemme viholliset? Kirjallisuus
kohtaa sisällissodan. Vastapaino, Tampere, 13–33.
Melkas, Kukku & Löytty, Olli (2018b) toim.: Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan. Vastapaino, Tampere.
Mend, Ellinor (1982): Punikkityttö ja jääkäriupseeri. WSOY, Helsinki.
Mähkä, Rami (2018): Suomen sisällissodan vaikutushistoriat. Historiallinen Aikakauskirja 116 (2), 189–196.
Mäkelä, Pentti, Saukkonen, Panu & Westerlund, Lars (2004): Vankileirien ja -laitosten kuolintapaukset. Teoksessa Lars Westerlund (toim.), Sotaoloissa vuosina 1914–22 surmansa saaneet. Tilastoraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 10/2004. Helsinki, 115–133.
Naarminen, Niina (2018): Naurun voima. Muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki.
Ojajärvi, Jussi (2018): Alussa oli ristiriidat. Väinö Linna sisällissodan käsittelijänä. Historiallinen Aikakauskirja 116 (2), 197–204.
Paavolainen, Jaakko (1971): Vankileirit Suomessa 1918. Tammi, Helsinki.
Pakkanen, Paula (2017): Turun sotavankileiri arkiston kertomana. Folkloristiikan pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.
Peltonen, Ulla-Maija (1996): Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Peltonen, Ulla-Maija (2003): Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Tepora, Tuomas (2018): Satavuotinen sota? – Sisällissodan muistamisesta ja historiakulttuurista. Historiallinen Aikakauskirja 116 (2), 181–188.
Tikka, Marko (2004): Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Tikka, Marko (2018): Hitaasti koottu palapeli – Suomen sisällissota historiankirjoituksessa. Historiallinen Aikakauskirja 116 (2), 118–125.
Varpio, Yrjö (2008): Vuosi 1918 kaunokirjallisuudessa. Teoksessa Pertti Haapala & Tuomas Hoppu (toim.), Sisällissodan Pikkujättiläinen. WSOY, Helsinki, 441–463.
Westerlund, Lars (2004) toim.: Sotaoloissa vuosina 1914–22 surmansa saaneet. Tilastoraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 10/2004. Helsinki.
