Tervakoski, sisällissodan onnellisten laakso

Kirjoittajat

• Henrik Tala Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.122382

Avainsanat:

1918, Tervakosken paperitehdas, sosiaalinen koheesio, rauhantahto

Abstrakti

Janakkalassa Hämeenlinnan ja Riihimäen puolivälissä sijaitseva Tervakosken paperitehdas oli Suomen sisällissodan aikana hämmästyttävä poikkeus. Siellä ei tapahtunut varsinaista vallankumousta, vaan tehdas jatkoi toimintaansa punaisen vallan aikanakin. Sodan kuluessa tehtaalla ja sitä ympäröineessä kylässä ei
tapahtunut yhtään väkivallantekoa, valta palautui valkoisille täysin aseettomasti eikä sodasta seurannut väkivaltaisia jälkiselvittelyjä. Tervakoski oli sodan ajan kuin onnellisten laakso, joka oli eristäytynyt väkivallan kierteeseen ajautuneesta ympäristöstään. Poikkeuksellisen tapahtumakulun taustalla oli pitkäaikainen sosiaalista koheesiota parantanut kehitys yhteisössä, talven 1918 aikana ilmennyt osapuolien aktiivinen pyrkimys välttää vastakkainasettelua sekä sotatapahtuminen onnekas kulkeutuminen Tervakosken ohitse sodan väkivaltaisimmassa vaiheessa.

Artikkelissa tarkastellaan Tervakosken tehdasyhteisön taivalta 1800-luvun lopulta vuoden 1918 sisällissotaan ja sen jälkiselvittelyihin. Keskeisenä kysymyksenä on, miten Tervakoskesta oli ajan myötä kehittynyt yhteisö, jossa sisällissodan vastakkainasettelut eivät aiheuttaneet kamppailua paikallisesta vallasta eivätkä
väkivaltaisuuksia.

Lähdeviitteet

Viitteet

Kettunen 2002; Ahvenisto 2008.

Tala 2018. Teoksessa laajempi kuvaus koko Tervakosken tehtaan ja kyläyhteisön kehityksestä 1800-luvulla.

Koskinen 1989, 102–103; Annala 1950, 235. ”Eläkeläiset kertovat”, Tervakosken kaiku, tehdasnumero 1948.

Koivuniemi 2000, 26.

”Eläkeläiset kertovat”, Tervakosken kaiku, tehdasnumero 1948; Peltola 2015, 116–117; Annala 1950, 96–102.

Kerkkonen 1976, 668–671; Annala 1950, 96–102.

Annala 1950, 128.

Tala 2018.

Ahvenisto 2008, 22–23; Koivuniemi 2000, 26–29; Koskinen 1989, 102.

”Tervakosken V. P. K. 40 vuotias”, Tervakosken kaiku, tehdasnumero 1948.

Kerkkonen 1976, 668–671; Peltola 2015, 134–137; ”Tervakosken pato, 50-vuotias urheiluseura”, Tervakosken kaiku, tehdasnumero 1952.

Koskinen 1989, 109–115. Hierarkioiden yleisestä merkityksestä ks. Ahvenisto 2008, 17–19; Kettunen 2002, 280–287.

Ahvenisto 2008, 22–23; Koskinen 1989, 102–103.

Kerkkonen 1976, 339; Peltola 2015, 141-143; Koivuniemi 2000, 116; Ahvenisto 2008, 331.

Peltola 2015, 142–145; Kerkkonen 1976, 339; ”Tervakoskelta kirjoitetaan”, Työmies 14.8.1905; ”Raukkamainen Pikkupomo”, Työmies 25.1.1906.

Tervakosken suurlakon päiväkirja. Tervakoski Oy:n arkisto (tästä lähtien TOY); Peltola 2015, 145; Nyqvist 2005, 23; Eduskunta, kansanedustaja Voitto Eloranta; Työväen kansallisesta aktivoitumisesta ks. Kaihovirta 2015, 230.

Peltola 2015, 146; Nyqvist 2005, 23; Annala 1950, 222.

Nyqvist 2005, 23; Eduskunta, kansanedustaja Voitto Eloranta.

Nyqvist 2005, 22–26; Harju & Ristimäki 1993, 11.

Kuisma 2010, 54–55; Kuisma 2006, 580–585; Nyström 2013, 179.

Peltola 2015, 153–154; Annala 1950, 227–228; Ahvenisto 2008, 333; Koivuniemi 2000, 125–126.

Nyström 2013, 136–137; Kuisma 2006, 581–583.

Autio & Nordberg 1972, 131–137, 188–190.

Nyqvist 2005, 26–27; Peltola 2015, 153–154.

Peltola 2015, 153–154.

Peltola 2015, 155.

Viljo Rautelinin haastattelu. Työväen Muistitietotoimikunta 2792, Työväen Arkisto.

Tervakoski Oy Toimintakertomus 1918. TOY; Kärsimysten teiltä. Kymmenvuotismuistoja 1928, 101; Nyqvist 2005, 26–27; Annala 1950, 229.

Tervakoski Oy Toimintakertomus 1918. TOY.

Tervakoski Oy Toimintakertomus 1918. TOY; Autio & Nordberg 1972, 133, 228.

Nyström 2013, 238–240.

Tervakoski Oy Toimintakertomus 1918. TOY; Nyqvist 2005, 26–27.

Tervakoski Oy Toimintakertomus 1918. TOY.

Tervakoski Oy Toimintakertomus 1918. TOY; Nyström 2013, 238–240.

Tervakoski Oy Toimintakertomus 1918. TOY.

Tervakoski Oy:n sähke tehtaankonttorille 8.3.1918. I Eb Tehtaalle saapuneet kirjeet, Tervakoski Oy:n arkisto, KA; Tervakoski Oy Toimintakertomus 1918. TOY.

I Eb Tehtaalle saapuneet kirjeet, Tervakoski Oy:n arkisto, KA.

Tikka 2004, 97–101.

Tikka 2004, 97–101.

Tikka 2004, 97–101, Autio & Nordberg 1972, 132–134.

Paavolainen 1966, 319–320; Tikka 2004, 97–101.

Lappalainen, 1981, 230–233; Peltola 2015, 160–161.

Lappalainen, 1981, 230–233; Peltola 2015, 160–161.

Lappalainen, 1981, 230–233; Peltola 2015, 160–161.

Paavolainen 1967, 170.

Nyqvist 2005, 26–27; Peltola 2015, 160–165.

Lähteet ja kirjallisuus

Arkistolähteet

Kansallisarkisto (KA), Helsinki

Tervakoski Oy:n arkisto

Tervakoski Oy:n arkisto (TOY), Tervakoski

Työväen arkisto, Helsinki

Työväen Muistitietotoimikunta 2792

Lehdistö

Tervakosken kaiku

Työmies

Digitaaliset lähteet

Eduskunta, kansanedustajat: Voitto Eloranta, <https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910338.aspx> 7.8.2017.

Kirjallisuus

Ahvenisto, Inkeri (2008): Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Annala, Vilho (1950): Tervakosken paperitehtaan historia. Tervakoski Oy, Helsinki.

Autio, Matti & Nordberg, Toivo (1972): Vuosisata paperiteollisuutta I. Yhtyneet paperitehtaat, Valkeakoski.

Harju, Jari & Ristimäki, Mika (1993): Patruunahenkeä ja paperityöläisen edunvalvonta. Paperiliiton Tervakosken osasto 54:n 50-vuotishistoriikki. Paperiliiton Tervakosken paperiosasto numero 54, Tervakoski.

Kaihovirta, Matias (2015): Oroliga inför framtiden. En studie av folkligt politiskt agerande bland bruksarbetarna i Billnäs ca 1900–1920. Työväen historian ja

perinteen tutkimuksen seura, Tampere.

Kerkkonen, Veikko (1976): Janakkalan historia. Janakkalan kunta, Janakkala.

Kettunen, Pauli (2002): Työväenkysymyksestä henkilöstöpolitiikkaan. Teoksessa Antti Kuusterä (toim.), Suuryritys ja sen muodonmuutos. Partekin satavuotinen historia. Partek, Helsinki.

Koivuniemi, Jussi (2000): Tehtaan pillin tahdissa. Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalinen järjestys 1870–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Koskinen, Tarmo (1989): Tehdasyhteisö. Tutkimus tehtaan ja kylän kutoutumisesta tehdasyhteisöksi, kudelman säilymisestä ja purkautumisesta. Vaasan

korkeakoulun julkaisuja, Tutkimuksia No 123, Sosiologia 8. Vaasan korkeakoulu, Vaasa.

Kuisma, Markku (2006): Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620–1920. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kuisma, Markku (2010): Sodasta syntynyt: Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914–1920. WSOY, Helsinki.

Kärsimysten teiltä. Kymmenvuotismuistoja (1928). Osakeyhtiö Hämeen Kansa, Hämeenlinna.

Lappalainen, Jussi T. (1981): Punakaartin sota 2. Valtion painatuskeskus, Helsinki.

Nyqvist, Riitta (2005): 100-vuotta Sosialidemokratiaa Tervakoskella. Tervakosken sosialidemokraatit, Tervakoski.

Nyström, Samu (2013): Poikkeusajan kaupunkielämäkerta. Helsinki ja helsinkiläiset maailmansodassa 1914–1918. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Paavolainen, Jaakko (1966): Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, osa 1.

Punainen terrori. Tammi, Helsinki.

Paavolainen, Jaakko (1967): Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, osa 2.

Valkoinen terrori. Tammi, Helsinki.

Peltola, Jarmo (2015): Pääradan ja kolmostien kunta. Janakkalan historia 1866–2014. Janakkalan kunta, Janakkala.

Tala, Henrik (2018): Tervakosken paperitehdas 1818–2018. Tervakoski Oy, Helsinki.

Tikka, Marko (2004): Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.