Nostalgian syleilyssä. Luonto, piristeet ja perinteet poikkeusolojen kiinnekohtina
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.122425Avainsanat:
1918, Suomen sisällissota, nostalgia, luonto, päihteet, perinteet, poikkeusolot, selviytyminenAbstrakti
Artikkelissa esitellään ja analysoidaan, minkälaisiin asioihin ihmiset tukeutuivat etsiessään arjesta tuttua, turvallista ja pysyvää ja kestääkseen poikkeuksellisia oloja. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu poliittinen ja aatteellinen keskustelu ja siihen liittyneet valinnat sekä mentaalisen selviytymisen yhteisöllinen puoli. Ajanjaksoa lähestytään yleisinhimillisenä tragediana, jossa yksilöt erilaisissa olosuhteissa ja tilanteissa pyrkivät jatkamaan elämäänsä kukin parhaansa mukaan. Käsittelyperiodi kattaa koko vuoden 1918, mutta tarkastelussa korostuu ajanjakso helmikuusta syksyyn, sotatapahtumista ja punaisen Helsingin ajanjaksosta vankileirien aikaan ja syys-lokakuun armahduksiin. Keskeisiksi teemoiksi nostetaan luonnon ja säätilojen vaikutus, piristeiden ja nautintoaineiden kaipuu sekä perinteiden ja vuotuisjuhlien symboliikka. Artikkelin päälähdeaineistona ovat eri arkistoissa säilytettävät aikalaisten kirjoittamat kirje- ja päiväkirjamuistiinpanot.
Lähdeviitteet
Viitteet
Väinö Salovaara vaimolleen Lovisalle Suomenlinnasta 22.7.1918. Käenkukuntakallio mainitaan yksityisenä vetäytymispaikkana myös kirjeessä 10.8.1918. Väinö Veikko ja Loviisa Salovaaran välinen kirjeenvaihto, Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108, Vuoden 1918 arkisto, Työväen arkisto (tästä lähtien TA).
Hagman kuvasi asiaa näin: ”Luonnollisesti et nyt voinut tulla, kun matkustaminen kokonaan kiellettiin. Olemme siis kukin vangitut, vaikka koppimme
on suurempia kuin mitä vangeille tavallisesti annetaan.” Lucina Hagman Adéle Stenforsille 30.3.1918. HP:1 Adéle Stenforsin kirjeet 1903–1919, Suomalaisen naisasialiiton arkisto, Helsingin kaupunginarkisto (tästä lähtien HKA). Ks. sodan arjesta ja liikkumisrajoituksista porvarillisen kaupungin näkökulmasta myös mm. Ilmolahti 2013, 81–85.
Ks. Ilmolahti 2017a, passim.
Rossi & Seutu 2007, 10.
Kukkonen 2007, 15, 35–41, 44, passim; Rossi & Seutu 2007, 8.
Johannison 2001, 145–148.
Hugo Nybergin päiväkirjamerkintä 5.2.1918. Jobin kirja. Päiväkirja Helsingin kapinaviikoilta v. 1918, Hugo Nybergin muistelmat, Hugo Nybergin kokoelma, Kansallisarkisto (tästä lähtien KA).
Kukkonen 2007, 14, 17.
Johnson & Salmi 2012, 85.
Väinö Pesolan päiväkirjamerkintä 23.11.1918. Coll. 433.2 Väinö Pesolan päiväkirjat 1917–1923, Väinö Pesolan arkisto, Kansalliskirjasto (tästä lähtien KK).
Leppänen & Pajunen 2017, 23.
Väinö Pesolan päiväkirjamerkintä 9.3.1918. Coll. 433.2 Väinö Pesolan päiväkirjat 1917–1923, Väinö Pesolan arkisto, KK.
Väinö Pesolan päiväkirjamerkintä 25.2.1918. Coll. 433.2 Väinö Pesolan päiväkirjat 1917–1923, Väinö Pesolan arkisto, KK.
Lucina Hagmanin kirje Hedvig von Schantzille. 4.1.1918. Hq:6 Hedvig von Schantzin kirjeet 1917–1918, Suomalaisen naisasialiiton arkisto, HKA.
Lucina Hagmanin kirje Hedvig von Schantzille. 9.3.1918. Hq:6 Hedvig von Schantzin kirjeet 1917–1918, Suomalaisen naisasialiiton arkisto, HKA. Käännökset ruotsin kielestä tekijän.
Ibid.
Lucina Hagman Adéle Stenforsille 15.5.1918. HP:1 Stenforsin kirjeet 1903–1919, Suomalaisen naisasialiiton arkisto, HKA. Eläinten ystävyyteen Hagman viittasi myös alakuloisessa joulukirjeessään Hedvig von Schantzille 20.12.18: ”Kära vän. Haf en fridfull och god jul. Se på hofvet och himmelen, sök upp stjärnor och ljusstrimmor och betrakta hela alltet och ge din sympati åt människor och djur. Jag tänker huru dina talgoxar och mosor blefvo glada att höra din röst och smalka frukten af din mättande hand. Och de söta hönsen!”
Kevätperho 20.4.1918. Orjanheimo 1921, 38–39.
Kotivarpunen 5.5.1918. Orjanheimo 1921, (33–)35. Lintuja esiintyy myös mm. runoissa ”Kyyhkynen” sekä ”Kuulin leivon”, ks. Orjanheimo 1921, 84–85, 99–100.
Savupirtissä 1.5.1918. Orjanheimo 1921, 67 (66–71).
Ks. esim. Tyyne Koskivirran päiväkirjamerkinnät 9.6., 14.6., 18.6., 20.6. 323.2 Punavangin päiväkirja Helsingistä, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Tyyne Koskivirran päiväkirjamerkintä 30.6 1918. 323.2 Punavangin päiväkirja Helsingistä, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Tyyne Koskivirran päiväkirjamerkintä 2.7.1918. 323.2 Punavangin päiväkirja Helsingistä, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Jokipii 2015, 299.
Ks. esim. Jokipii 2015, 307, vangit hyödynsivät ravinnoksi esimerkiksi nokkosia.
Aukusti Koskinen vaimolleen 29.7.1918. Koskinen August, 3 A Suomen luokkasota 1918, Kansan Arkisto. Ks. myös Jokipii 2015, 307.
Ilkka Jokipiin mukaan onkin viitteitä siitä, että ruokaa tupakkaan vaihtaneet kuolivat leireillä usein nopeammin. Jokipii 2015, 307.
Mandi Juho Saastamoiselle 9.4.1918. 113a: I, VapSA, KA.
Jalmari Finne 16.6.1918. Jalmari Finnen kirjeitä Maria Lallukalle, Jalmari Finnen arkisto, KA.
Ks. Jokipii 2015, 290, 321, passim.
Ks. esim. Nyström 2013, 229.
Merikannon vankeusaikanaan lähettämistä kirjeistä ja korteista arkistoitu 27 kappaletta, ks. Coll 148.1 ja 148.2, Oskar ja Liisa Merikannon arkisto, KK. Merikannon kokemuksen jonkinasteisesta yleistettävyydestä voi saada viitteitä muun muassa niin ikään Reaalilyseolla vankina olleen Bror Clas (”Poju”) Carlsonin kirjeenvaihdosta perheensä kanssa, jossa on paljon samankaltaisia piirteitä. Ks. Örn-Carlson-suvun kokoelma 2 (kirjeenvaihto 1905–1962), KK.
Aarre Merikanto 9.4.1918. Coll 148.1–148.2, Oskar ja Liisa Merikannon arkisto, KK.
Ks. esim. Väinö Pesolan päiväkirjamerkintä 31.3.1918: ”M. sisarukset kertoivat mulle eräänä päivänä …, että eräs Reaalilyseon vangeista oli kuollut syöpäläisten kynsiin. Vastasin: ”ovatpa huonoja miehiä, mokomat 600, jotka eivät kestä taistelussa edes lutikoita vastaan, vaikka ei heillä ole mitään muuta työtä”. Juttu oli aivan perätön. Tapasin nimittäin eilen ukko Merikannon, mikä ilmoitti, että hän on kirjeenvaihdossa poikansa kanssa ja ettei heillä ole mitään sanomista eikä valittamista siellä oloa vastaan!” Coll. 433.2 Väinö Pesolan päiväkirjat 1917–1923, Väinö Pesolan arkisto, KK.
Aarre Merikanto 6.4.1918. Coll 148.1–148.2, Oskar ja Liisa Merikannon arkisto, KK.
Sjundbyn (Svidjan) kartano Kirkkonummella oli paikka, jossa Länsiuusmaalainen valkokaarti Sigurdskåren oleskeli helmikuussa 1918. Hella Reuterin kirjoittamassa kuvauksessa kerrotaan, kuinka kartanossa rikkinäisten huonekalujen ja muiden taistelun jälkien keskellä Aarre Merikanto soitti kartanon flyygelillä säveltämäänsä Svidjan marssia (”Mitt i allt detta stod flygeln och vid den satt unge Merikanto och spelade Svidja Marschen”). Lindholm 2008, 59.
Lindholm 2008, 122–132 (Lindebergin muistiinpanot). Lindebergin kuvauksen mukaan Merikannolla oli tapana vetäytyä vaiti omaan nurkkaansa
sikari suussaan, ja tällä oli aina ”tuuria” niin suurien ruoka-annosten kuin kotoa saatujen herkkujenkin suhteen. Miehet jakaantuivat omiin pienempiin porukoihinsa, josta kertoo Merikannon 6.4. mainitsema oma ”kahdeksan miehen” joukko.
Lindholm 2008, (118–)120.
Aarre Merikanto 27.3.1918. Coll 148.1–148.2, Oskar ja Liisa Merikannon arkisto, KK.
Aarre Merikanto 10.3.1918. Coll 148.1–148.2, Oskar ja Liisa Merikannon arkisto, KK.
Aarre Merikanto 4.3.1918. Coll 148.1–148.2, Oskar ja Liisa Merikannon arkisto, KK.
Sotavankien tervehdys ystävilleen, kirjoittanut ”Tuna”, allekirjoittanut kahdeksan miestä pääosin lempinimillään. Aarre Merikannon kirje 21.3.1918. Coll 148.1–148.2, Oskar ja Liisa Merikannon arkisto, KK.
Ibid.
Aarre Merikanto 14.3.1918. Coll 148.1–148.2, Oskar ja Liisa Merikannon arkisto, KK.
Aarre Merikanto 20.3.1918. Coll 148.1–148.2, Oskar ja Liisa Merikannon arkisto, KK.
Väinö Salovaara 19.6.1918: ”Alusvaatevarastoni on nyt loppuun käytetty sillä ei ole enään puhtaita kuin yksi vaatekerta ja ne panen tänään päälleni
jos pääsen saunaan. Lähetä minulle paketissa alusvaatteet ja sukat sekä palanen saippuata ja vatsan täytettä. Nenä ja pyyheliinoja minulla on puhtaina
vielä useita, samoin tyynypussi. Likaisia vaatteita en voi lähettää kun en tiedä mitenkä saisin ne tulemaan perille, siksi pidänkin ne täällä.” Väinö Veikko ja Loviisa Salovaaran välinen kirjeenvaihto miehen ollessa vangittuna valtiorikoksesta Suomenlinnan vankileirillä kesän 1918. Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Puromies 2013, 366–367.
Arvid Selinin päiväkirjamerkinnät 2.7.1918; 3.7.1918; ks. myös 13.8.1918; 20.7.1918. 3 A Suomen luokkasota 1918, Kansan Arkisto.
Arvid Selinin päiväkirjamerkintä 20.7.1918. 3 A Suomen luokkasota 1918, Kansan arkisto. Ks. hygieniasta ja saunomisesta myös Tuomas Junttila 23.9.1918, 4.10.1918 ja 19.10.1918. Tuomas Junttilan kirjeitä Suomenlinnan vankileiristä v. 1918. 3A3 Suomen luokkasota 1918, Kansan Arkisto.
Jokipii 2015, 299.
Väinö Salovaara vaimolleen 21.6.1918. Väinö Veikko ja Loviisa Salovaaran välinen kirjeenvaihto. Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Väinö Salovaaran kirjeet 31.7.1918 ja 8.8.1918. Väinö Veikko ja Loviisa Salovaaran välinen kirjeenvaihto. Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Väinö Salovaara vaimolleen 13.8.1918. Väinö Veikko ja Loviisa Salovaaran välinen kirjeenvaihto. Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Väinö Salovaara vaimolleen 16.8.1918. Väinö Veikko ja Loviisa Salovaaran välinen kirjeenvaihto. Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Väinö Salovaara vaimolleen 17.8.1918. Väinö Veikko ja Loviisa Salovaaran välinen kirjeenvaihto. Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Väinö Salovaara 14.6.1918. Väinö Veikko ja Loviisa Salovaaran välinen kirjeenvaihto. Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Vihtori (Viktor) Mönkkösen kortti sisarelleen Anna Mönkköselle Hermanniin 24.6.1918. Mönkkönen Viktor, 3 A Suomen luokkasota 1918, Kansan Arkisto.
Ks. esim. Tyyne Koskivirran päiväkirjamerkinnät 15.6.1918, 22.6.1918 ja 26.6.1918. 323.2 Punavangin päiväkirja Helsingistä, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Ks. esim. Elsa Armakselle 25.3.1918, Eva Otolle 25.3.1918, Alina Aarolle 25.3. 141b, VapSA, KA.
Alina Aarolle 25.3.1918. 141b, VapSA, KA.
Näre 2015, 248.
Hilma W. rintamalle 23.3.1918. 140, VapSA, KA.
K. A. Franssilan päiväkirjamerkintä 30.3.1918. Coll 55.11, Kaarlo Alfred Franssilan arkisto, KK.
K. A. Franssilan päiväkirjamerkintä 31.3.1918. Coll 55.11, Kaarlo Alfred Franssilan arkisto, KK.
K. A Franssilan päiväkirjamerkintä 2.4.1918. Coll 55.11, Kaarlo Alfred Franssilan arkisto, KK.
Aarre Merikanto 29.3.1918 (30.3.); Aarre Merikanto 3.4.1918. Coll 148.1–148.2, Oskar ja Liisa Merikannon arkisto, KK.
Eero Erkko Maissi Erkolle 31.3.1918. Ca2 Kirjeenvaihto (Eero Erkko) 1893–1927, Maissi Erkon arkisto, Päivälehden arkisto.
Anni Hannekselle 25.3.1918. 141b, VapSA, KA; Eino P. Kalervolle 28.3.1918. 142a, VapSA, KA.
Hilja Eelikselle 3.4.1918. 140, VapSA, KA.
Väinö Salovaara vaimolleen 21.6.1918. Väinö Veikko ja Loviisa Salovaaran välinen kirjeenvaihto. Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Sulo Wuolijoki Hella Wuolijoelle 23.6.1918. Sulo ja Hella Wuolijoen kirjeenvaihtoa, KAY: 385 Perhekirjeenvaihto, Hella Wuolijoen kokoelma, KA.
Tuomas Junttila perheelleen 23.6.1918. Tuomas Junttilan kirjeitä Suomenlinnan vankileiristä v. 1918, 3A3 Suomen luokkasota 1918, Kansan Arkisto.
Artturi Kivirinne 24.6.1918. 3A3 Suomen luokkasota 1918, Kansan Arkisto.
Arvid Selinin päiväkirjamerkintä 24.7.1918. 3 A Suomen luokkasota 1918, Kansan Arkisto.
Tyyne Koskivirran päiväkirjamerkintä 23.6.1918. 323.2 Punavangin päiväkirja Helsingistä, Vuoden 1918 arkisto, TA.
Tyyne Koskivirran päiväkirjamerkintä 24.6.1918. 323.2 Punavangin päiväkirja Helsingistä, Vuoden 1918 arkisto, TA.
On helluntai 19.5.1918. Orjanheimo 1921, 81–83.
Ilmolahti 2017b, 80.
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Helsingin kaupunginarkisto (HKA)
Suomalaisen naisasialiiton arkisto
Kansallisarkisto (KA)
Hella Wuolijoen kokoelma
Jalmari Finnen arkisto
Vapaussodan arkisto (VapSA)
Kansalliskirjasto (KK)
Hugo Nybergin kokoelma
K. A. Franssilan arkisto
Oskar ja Liisa Merikannon arkisto
Väinö Pesolan arkisto
Kansan arkisto
A Suomen luokkasota 1918
Päivälehden arkisto
Maissi Erkon arkisto
Työväen arkisto (TA)
Vuoden 1918 arkisto
Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108
Kirjallisuus
Ilmolahti, Oona (2013): Kriisin kirjaaja. Muistamisen hallinta Kaarlo Alfred Franssilan päiväkirjassa. Teoksessa Katri Lento & Pia Olsson (toim.), Muistin
kaupunki. Tulkintoja kaupungista muistin ja muistamisen paikkana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 65–95.
Ilmolahti, Oona (2017a): Eheys ja ennakkoluulo. Työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Tampere.
Ilmolahti, Oona (2017b): Tahdonvoima ja valinnanvapaus – Anna Forsströmin vuosi 1918. Teoksessa Oona Ilmolahti & Sinikka Selin (toim.), Rohkea kynä. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Tampere, 56–82.
Johannison, Karin (2001): Nostalgia. En känslans historia. Bonnier, Stockholm.
Johnson, Bruce & Salmi, Hannu (2012): Aistien historia: kohteet ja menetelmät. Teoksessa Rami Mähkä & Asko Nivala (toim.), Tulkinnan polkuja: kulttuuri-
historian tutkimusmenetelmiä. Turun yliopisto, Turku, 82–106.
Jokipii, Ilkka (2015): Elämää Helsingin vankileireillä. Teoksessa Jarmo Nieminen (toim.), Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – sotasurmat 1917–1918. Gummerus, Helsinki, 290–323.
Kukkonen, Pirjo (2007): Nostalgian semiosis: keveyden ja painon dialogia. Teoksessa Riikka Rossi & Katja Seutu (toim.), Nostalgia. Kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 13–44.
Leppänen, Marko & Pajunen, Adela (2017): Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus, Helsinki.
Lindholm, Sture (2008): Sigurds saga. Berättelsen om den västnyländska Sigurdskårens kamp våren 1918. Proclio, Sjundeå.
Nyström, Samu (2013): Poikkeusajan kaupunkielämäkerta. Helsinki ja helsinkiläiset maailmansodassa 1914–1918. Helsingin yliopisto, Helsinki.
Näre, Sari (2015): Sisällissota nuorten sotana – vuosi 1918 Helsingissä nuorison ja nuorten silmin. Teoksessa Jarmo Nieminen (toim.), Helsinki ensim-
mäisessä maailmansodassa – sotasurmat 1917–1918. Gummerus, Helsinki, 238–261.
Orjanheimo, Osmo (1921): Kuohujen keskellä. Valikoima vankila- y.m. runoja. Työväen Sanomalehti-osakeyhtiö, Helsinki.
Puromies, Laura (2013): Hyvät löylyt! Aistit, tunteet ja estetiikka näkökulmina saunaan. Teoksessa Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää & Aura Kivilaakso: Mitä on kulttuuriperintö? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 361–379.
Rossi, Riikka & Seutu, Katja (2007): Nostalgian lukijalle. Teoksessa Riikka Rossi & Katja Seutu (toim.), Nostalgia. Kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 7–12.
