Isät kuolivat kapinassa – miten lapsista huolehdittiin?
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.122431Keywords:
1918, Suomen sisällissota, punaorvot, Ruovesi, Jämsä, punalesket, sosiaalihallitusAbstract
Vuoden 1918 sota ja sen seuraukset koskettivat kansalaisia eri tavoin eri puolilla Suomea. Naapurikunnissa tai jopa kuntarajojen sisäpuolella sota merkitsi eri ihmisille eri asioita. Myös sodan seurauksena turvattomiksi jääneiden lasten lukumäärä jakautui epätasaisesti sekä koko maassa, että pahimmin sodan jalkoihin jääneessä eteläisessä Suomessa.
Artikkelissa selvitetään, kuinka suuri punaorpojen joukko Ruovedellä oli, ja miten pohjoishämäläisessä maalaispitäjässä kohdeltiin sodan jälkeen häviäjäosapuolen leskiä ja lapsia. Samalla tarkastellaan, miten Ruoveden kunta selviytyi ilman riittävää toimeentuloa jääneiden alaikäisten lasten huoltamisesta, millaista apua Ruoveden kunta pystyi punaleskille ja heidän lapsilleen tarjoamaan ja miten kunta onnistui ratkaisuissaan. Artikkelissa otetaan myös kantaa koko Suomen punaorpojen lukumäärästä kertovien lähteiden tulkintaan.
Sosiaalihallitus antoi valtakunnallisia ohjeita isättömiksi jääneiden lasten huoltamisesta, mutta kunnat päättivät itsenäisesti toimintamalleistaan. Artikkelissa tarkastellaan lisäksi, miten valtakunnalliset toimintamallit välittyivät paikallistasolle ja kuinka ohjeita sovellettiin, sekä osoitetaan, millainen merkitys sosiaalihallituksen ohjeiden noudattamisella ja valvonnalla oli häviäjäosapuolen lasten kohteluun.
References
Viitteet
Suomen Sosiaalidemokraatti 4.12.1918, 1. Pappi ei ollut kastanut poikaa, sillä rippikirjassa poika kulkee merkinnällä ”kastamaton poika”, Rippikirjat 1910–1930, Ruoveden seurakunta (tästä lähtien RSK).
Väärinmajan lastenkodin nimikirja. Lastenkoti, Ruoveden kunnanarkisto (Tästä lähtien RKA); Systä 2012, 56.
Tervonen 2010, 258.
Suomen sotaorvot 1919, 381.
Suomen sotaorvot 1919, 379.
Aatsinki 2007, 41.
Punaiset tappoivat 14 valkoista ja valkoiset vain neljä punaista, Aatsinki 2007, 46–47; Systä 2012, 49, 58, Liite 1.
Aatsinki 2007, 38; Systä 2012, Liitteet 1 ja 2.
Systä 2012, Liite 1; Suomen sotasurmat 1914–1922.
Noin 80 km:n päässä toisistaan sijaitsevissa kunnissa yli 50 % maanviljelystiloista oli yli 250 ha:n kokoisia, ja suuria tiloja asutti laaja torppariväestö. Vuonna 1912 kunnissa oli n. 500 torppaa ja vuonna 1910 teollisuudesta sai elantonsa 10 % jämsäläisistä ja 12 % ruoveteläisistä. Solmittujen avioliittojen määrä, syntyvyys ja kuolleisuus olivat molemmissa kunnissa lähes yhtä suuret. Köyhäinhoitomenot olivat molemmissa kunnissa ennen sotaa Hämeen läänin korkeimpia ja avun tarvitsijoiden lukumäärä kunnissa vaihteli 500–600:n välillä. 1915–1917 kummassakin kunnassa oli vasemmistoenemmistöinen kunnanvaltuusto, Warsell 2016, 27, 92–93. Kunnat ovat saaneet myös saman suuruiset lataukset sekä maanvuokraus- että aktiivisuusfaktoreilla tutkimuksessa, jossa selvitettiin sotaan johtaneita sosiaalisia syitä. Rasila 1968, 111–119.
Alapuro 2010, 157–158.
Haapala 1995, 252–253.
Kaarninen 2008.
Kaarninen 2008, 17–21.
Hoppu 2009, 270–279.
Systä 2012, 1–2.
Ollila 2003, 46.
Heimo 2011, 109.
Heiska 2000, 28–38.
Orasuo 2014, 12.
Kaarninen 2008, 9.
Heiska 2000, 6.
Orasuo 2014, 20–22.
Suomen sotaorvot 1919, 378.
Esimerkiksi Hentilä 2018, 96; Lintunen 2017, 156.
Komiteamietintö 1919:11. Vuoden 1918 aiheuttamain turvatonten lasten huoltokomitea, Sotaorpojen huoltoa koskevat asiakirjat, STM, KA.
Jämsän kunta ei koonnut eikä julkaissut varsinaisia kunnalliskertomuksia sodan jälkeisinä vuosina.
Vesanen & Kontio 1994.
Vehkalahti 2013.
Haapala 1989, 19.
Ollila 2010, 99.
Peltonen, M 2006, 155.
Peltonen, M 2010, 138.
Kaarninen 2008, 17.
Kauppi 1991, 3.
Lintunen 2015, 26.
”Virallisia ilmoituksia köyhäinhoitohallituksille”, Huoltaja 1/1919, 22.
Kaarnisen mukaan 54 % punaorvoista oli maaseudun työväestön lapsia, Kaarninen 2008, 21. Haapalan mukaan orpolasten vanhemmista oli 47 % maalaistyöväkeä, Haapala 1995, 202. Ruoveden punaorpojen isistä 60 % kuului työväestöön, Warsell 2016, 44.
Haapala 1995, 201–204.
Kaarninen 2008, 16–17.
Wardi 2011, 31–32.
”Sotaorpojen puolesta”, Huoltaja 1–2/1919, 17–18.
”Sotaorpojen puolesta”, Huoltaja 1–2/1919, 16–17.
Kytölinna 2008, 51.
”Virallisia ilmoituksia köyhäinhoitohallituksille”, Huoltaja 1/1919, 21.
Kaarninen 2008, 13.
”Virallisia ilmoituksia köyhäinhoitohallituksille”, Huoltaja 1/1919, 22.
”Maaseudun lastenkodit”, Huoltaja 6/1919, 78; ”Sotaorpojen huollon järjestely II”, Huoltaja 6/1919, 87.
”Suomen sotaorpojen huolto”, Sosiaalinen aikakauskirja 2/1920, 608.
”Suomen sotaorpojen huolto”, Sosiaalinen aikakauskirja 2/1920, 605.
Kaarninen 2008, 17–18.
Suomen sotaorvot 1919, 379.
Tilastokirjaston tietopalvelu. Suomen tilastokeskus. 6.5.2016.
Haapala 1995, 201.
Luvut vastaavat valtakunnallista keskiarvoa, Kaarninen 2008, 359.
Suomen sotasurmat 1914–1920.
Esimerkiksi Turussa vain yhden perheen lapsiluku perustuu rippikirjoihin ja kahden perheen seurakunnan antamiin tietoihin. Suomen sotasurmat 1914–1922/Turku.
Suomen sotasurmat 1914–1922. Nimitiedoston lähdepohja.
Kunnanvaltuusto 29.6.1918. RKA.
Tuulasvaara 1965, 61–62.
Ruoveden kunnanvaltuuston 20-vuotisjulkaisu 1908–1928, 14. RKA.
Urponen 1994, 178–179, 183.
Ruovedellä Mustajärven köyhäinhoitopiirin kaitsijana ja köyhäinhoitohallituksen varajäsenenä toimi punaleski Tyyne Lahtinen vuosina 1919–1921, Keskinen 1920, 70–71. RKA.
Urponen 1994, 178–179, 183.
Vesanen & Kontio 1994, 395.
Kunnanvaltuusto 29.6.1918; 3.11.1918; Keskinen 1919, 70; Pohtion poikakodin johtokunnan pöytäkirja 27.8.1918. Lastenkoti, RKA.
Keskinen 1919, 70–72. RKA.
Keskinen 1918, 47, 49. RKA.
Keskinen 1919, 78. RKA.
Keskinen 1920, 82–83. RKA.
Köyhäinhoitotoimiston päätös n:o 1054/96 1919. Kuntien ja yhdistysten sotaorpojen huollon valtionapua koskeva kirjeistö, Sosiaali- ja terveysministeriön huolto- ja väestöosaston köyhäinhoitotoimiston arkisto (Tästä lähtien STM), Kansallisarkisto (Tästä lähtien KA).
Köyhäinhoitohallitus 6.9.1919. Sosiaalilautakunta, RKA.
Kuntien ja yhdistysten sotaorpojen huollon valtionapua koskeva kirjeistö. Ruovesi 1919–1929, STM, KA.
Köyhäinhoitohallitus 8.5.1920. Sosiaalilautakunta, RKA.
Tarkastaja Eemil Tolonen Ruoveden kunnallislautakunnan esimiehelle S. Niinimäelle 20.11.1920. STM, KA.
Keskinen sosiaalihallituksen köyhäinhoitotarkastusosastolle 13.12.1920. STM, KA.
Keskinen Sosiaalihallituksen Köyhäinhoidon tarkastusosastolle 1.10.1921. STM, KA.
Väinönheimo 1928, 71. RKA. Sosiaalihallituksessa huolestuttiin myös johtajattarien suuresta vaihtuvuudesta. Johtokunnilta ja köyhäinhoitohallituksilta vaadittiin arvostusta, tukea ja apua johtajattarille heidän raskaassa työssään, ”Tukekaa raskaan työn tekijöitä. Sananen lastenkotien johtajattarien työn puolesta”, Huoltaja 17/1919, 260–262.
Vasun lastenkodin johtokunta 25.8.1921. Lastenkoti, RKA.
Orpokotien johtajattaria koulutettiin Sortavalan Sisälähetysseuran Kasvattajaopistossa valkoisten kristillis- ja kansallismielisten periaatteiden mukaisesti, Wardi 2011, 33–34.
”Virallinen lausunto eräästä lastenkodista”, Huoltaja 12–13/1921, 114–115.
Tolonen 7.4.1922. Tarkastuskertomus, Ruovesi, STM, KA.
Väinönheimo 1928, 72. RKA.
Vasun lastenkodin toimintakertomus vuodelta 1925. Johtokunnan pöytäkirja 6.3.1926, Lastenkoti, RKA.
Vasun lastenkodin johtokunta 7.7.1920; 23.7.1920. Lastenkoti, RKA.
Kaarninen 2008, 124.
Luettelo sekä omaan että sijaiskoteihin sijoitetuista sotaorvoista tammi-lokakuulta 1921. Ruoveden kunta, STM, KA.
Mainelakeus 1923, 103–104. RKA.
”Sotaorpokysymyksiä V”, Huoltaja 8/1920, 90–91.
”Sotaorpokysymyksiä VI”, Huoltaja 9/1920, 100–101.
Tiedossa ei ole kuinka paljon näitä sopimuksia ylipäätään laadittiin koko maassa, Satka 1994, 277.
Keskinen erosi tehtävästään joulukuussa 1920 pyrittyään turhaan saamaan korjausta palkkaukseensa tai vähentämään työmääräänsä. Hän siirtyi kunnankirjuriksi kotipitäjäänsä Jämsään, Vesanen & Kontio 1994, 379, 395.
Keskinen sosiaalihallituksen tilasto-osastolle 24.10.1919, 17.11.1919. Sosiaalilautakunta, Kirjeiden toisteet, RKA.
Alleviivaus Keskisen. Keskinen sosiaalihallituksen tilasto-osastolle 13.2. 1920. RKA.
Köyhäinhoitohallitus 8.5.1920, 4.9.1920. Sosiaalilautakunta, RKA.
Satka 1994, 273–276.
Mainelakeus 1923, 103–104. RKA.
Sotaorpojen perhehuollon tarkastuskirja (1921–1928). Ruovesi, STM, KA.
Alapuro 2010, 155.
Mäkelä 2003, 122.
Heiska 2000, 2; Väyrynen 2006, 34–35, 39.
Heiska 2000, 10–11. Heiska pitää lukumäärää poikkeuksellisen suurena, sillä hän vertaa lukua muihin ”huomattavan suuren” punaorpomäärän kuntiin kuten Karinaisiin ja Haminaan, Heiska 2006, 207. Heiskan suurien lukujen (17–33) lähteenä on kuitenkin Tilasto lasten lukumäärästä 10 000 asukasta kohden, ei absoluuttinen lukumäärä. Tilaston otsikko on jo alkuperäislähteessä väärä, sillä siinä esimerkiksi Ruoveden orpojen määrä on 17, mikä tarkoittaisi kunnan väkilukuun (n.11 000) suhteutettuna orpojen määrää tuhatta asukasta kohden, Suomen sotaorvot 1919, 380.
”Jämsän kunnan lastenkoti”, Huoltaja 11/1921, 77; Heiska 2000, 17–21.
Heiska 2000, 22–23.
Heiska 2000, 55–56.
Tikka 2006, 90–93.
Heiska 2000, 55–56.
Heiska 2000, 46, 74, 89; Rislakki 2007, 251.
Esimerkiksi Köyhäinhoitohallitus 5.3.1921. Sosiaalilautakunta, RKA.
Heiska 2000, 36–39.
Rislakki 2007, 251–252.
Lastenkodin rangaistuskirja 1921–. Lastenkodit, Jämsän kaupunginarkisto.
Hoppu 2009, 278–279.
Peltonen, Ulla-Maija 2012, 125–126.
43/820 Röykkee, Sylvi; 262/1160 Idman, Yrjö. Työväen Muistitietotoimikunta, Työväen Arkisto.
Rippikirjat 1914–1939. RSK.
Vasun lastenkodin nimikirja 1919–1927. Lastenkoti, RKA.
Lähteet ja tutkimuskirjallisuus
Arkistolähteet
Jämsän kaupunginarkisto (JKA), Jämsä
Lastenkodit
Lastenkodin rangaistuskirja 1921–
Kansallisarkisto (KA), Helsinki
Sosiaali- ja terveysministeriön huolto- ja väestöosaston köyhäinhoitotoimiston arkisto (STM)
Kuntien ja yhdistysten sotaorpojen huollon valtionapua koskeva kirjeistö (1919–1929). Ruovesi 1919–1929
Sotaorpojen perhehuollon tarkastuskirja (1921–1928)
Vuoden 1918 aiheuttamain turvatonten lasten huoltokomitea
Ruoveden kunnanarkisto (RKA), Ruovesi
Kunnanvaltuusto/Kunnanhallitus II
Historiikit
Ruoveden kunnan 20-vuotisjulkaisu 1908–1928
Kunnanvaltuuston pöytäkirjat 1916–1918
Lastenkoti
Pohtion poikakodin johtokunnan pöytäkirjat 1918–1920
Vasun lastenkodin johtokunnan pöytäkirjat 1920–1930
Väärinmajan lastenkodin nimikirja
Ruoveden kunnalliskertomus 1915–1919
Ruoveden kunnalliskertomukset vuosilta 1920–1924
Sosiaalilautakunta
sotaorvot ja -lesket
Kirjeiden toisteet 1911–1952
Köyhäinhoitohallituksen pöytäkirjat 1913–1919
Ruoveden seurakunta (RSK)
Rippikirjat 1900–1940
Työväen Arkisto (TA), Helsinki
Työväen muistitietotoimikunta (TMT) 43/820; 262/1160
Tilastolähteet
Suomen sotaorvot. Tilastollinen selonteko, Sosiaalinen aikakauskirja 2/1919.
Suomen sotasurmat 1914–1922. Vuosina 1914–1922 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input
Suomen tilastokeskuksen tietopalvelu. info@tilastokeskus.fi.
Korhonen Heli, sähköposti 6.5.2016.
Työväen Arkisto (TA), Helsinki
Vuoden 1918 arkisto
Terroritilasto/Ruovesi https://yksa.darchive.fi/YKSA3/public/archive/TA/Resource.action?uri=https://yksa.mikkeliamk.fi/resources/document/20140625-YAM100202-
&ref=results&prevSearch=1
Painetut lähteet
Keskinen, Ali: Ruoveden kunnalliskertomus vuodelta 1917. Ruoveden kunta, Tampere, 1918.
Keskinen, Ali: Ruoveden kunnalliskertomus vuodelta 1918. Ruoveden kunta, Tampere, 1919.
Keskinen, Ali: Ruoveden kunnalliskertomus vuodelta 1919. Ruoveden kunta, Tampere, 1920.
Mainelakeus, Sulo: Ruoveden kunnan kunnalliskertomus vuodelta 1922. Ruoveden kunta, Tampere, 1923.
Väinönheimo, Tilda: Yhteiskunnallinen huoltotoiminta. Huoltotoiminnan tarkoituksesta ja eri aikojen käsityskannoista asiassa. Ruoveden kunnanvaltuuston 20-vuotisjulkaisu. 1908–1928. Ruoveden kunta, 1928, 55–72.
Lehdet
Huoltaja
Suomen Sosiaalidemokraatti
Sosiaalinen aikakauskirja
Tutkimuskirjallisuus
Aatsinki, Ulla (2007): Vasemmistolainen työväenliike ja vuosien 1917–1918 perintö. Teoksessa Ulla Aatsinki, Mika Lampi & Jarmo Peltola, Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela. Luokka, liike ja yhteiskunta 1918–1944. Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla II. Tampere University Press, Tampere, 28–91.
Alapuro, Risto (2010): Sosiologia, historia ja paikallishistoria. Teoksessa Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen & Kari Teräs (toim.), Kaikella on paikkansa. Uuden paikallishistorian suuntaviivoja. Vastapaino, Tampere, 149–162.
Haapala, Pertti (1989): Sosiaalihistoria. Johdatus tutkimukseen. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Haapala, Pertti (1995): Kun yhteiskunta hajosi. Suomi 1914–1920. Kleio ja nykypäivä, Pertti Haapala ja Painatuskeskus, Helsinki.
Heimo, Anne (2011): Vuoden 1918 muistot Sammatissa ja historian yhteiskunnallinen rakentaminen. Kasvatus ja Aika 5 (3), 82–113.
Heiska, Katja (2000): Punaorvon integroiminen paikallisyhteisöön. Kansalaissodassa punaisten puolella turvattomiksi jääneiden lasten sijoittaminen, huolto ja kasvatus Jämsässä vuosina 1918–1939. Suomen historian Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/ 123456789/12086.
Heiska, Katja (2006): Jämsän malliin. Teoksessa Petri Karonen & Kerttu Tarjamo (toim.), Kun sota on ohi. Sodista selviytymisen ongelmia ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla. Historiallinen Arkisto 124, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 203–228.
Hentilä, Seppo (2018): Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka. Siltala, Helsinki.
Hoppu, Tuomas (2005) (toim.): Kotiseutumme Murole. Ruovesiläisen kylän ja sen asukkaiden vaiheita eränkäynnin ajoilta nykypäivään. Muroleen kylät ry., Ruovesi.
Hoppu, Tuomas (2009): Maalaiskylän sota. Teoksessa Tuomas Hoppu & Pertti Haapala (toim.), Sisällissodan pikkujättiläinen. WSOY, Helsinki, 270–279.
Kaarninen, Mervi (2008): Punaorvot 1918. Minerva Kustannus Oy, Helsinki.
Kauppi, Matti (1991): Vuoden 1918 sotaorpojen huolto ja kasvatus. Suomen historian Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston historiatieteen laitos, Helsinki 1991.
Kytölinna, Marjaana (2008): Aatteen voimalla – Punaorpojen ja -leskien avustaminen Tampereella 1918–1925 ja työväenjärjestöjen osallistuminen avustustyöhön. Pro gradu -tutkielma, Joensuun yliopisto. http://epublications.uef.fi/search2012.php /Kytölinna.
Lintunen, Tiina (2015): Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet. Turun yliopiston julkaisuja, C:142, Turku.
Lintunen, Tiina (2017): Punaisten naisten tiet. Otava, Helsinki.
Mäkelä, Päivi (2003): Vertailu – jokapäiväistä vaan ei tuttua. Historiallinen aikakauskirja 101 (1), 113–125.
Ollila, Anne (2003): Kulttuurihistorian houkutus. Historiallinen aikakauskirja 101 (1), 42–52.
Ollila, Anne (2010): Kirjoituksia kulttuurista, sukupuolesta ja historiasta. Historiallinen arkisto 132, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Orasuo, Pilvi (2014): ”Sillä rahalla ei voi tulla toimeen jos ois kuinka hyvä laskupää.” Punaorpojen avustaminen Kuopiossa 1918–1933. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/44601.
Peltonen, Matti (2006): Mikrohistorian lajit. Teoksessa Outi Fingerroos, Riina Haanpää, Anne Heimo & Ulla-Maija Peltonen (toim.), Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Tietolipas 214, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 147–171.
Peltonen, Matti (2010): Voisiko paikallishistorian käsittää toisin? Teoksessa Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen & Kari Teräs (toim.), Kaikella on paikkansa. Uuden paikallishistorian suuntaviivoja. Vastapaino, Tampere, 129–147.
Peltonen, Ulla-Maija (2012): Hauras hyvyys ja anteeksianto sodan muistoissa. Teoksessa Jan Löfström (toim.), Voiko historiaa hyvittää? Gaudeamus Helsinki University Press, Helsinki, 118–135.
Rasila, Viljo (1968): Kansalaissodan sosiaalinen tausta. Tammi, Helsinki.
Rislakki, Jukka (2007): Kauhun aika. Neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918. Uudistettu ja laajennettu laitos. Ajatus Kirjat, Gummerus Kustannus Oy, Helsinki.
Satka, Mirja (1994): Sosiaalinen työ. Peräänkatsojamiehestä hoivayrittäjäksi. Teoksessa Jouko Jaakkola, Panu Pulma, Mirja Satka & Kyösti Urponen (toim.), Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Sosiaaliturvan keskusliitto, Helsinki, 261–339.
Systä, Petteri (2012): Pelko, viha ja inhimillisyys – ruoveteläisten kohtalot osana Suomen sisällissotaa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. https:// tampub.uta.fi/handle/10024/84117.
Tervonen, Ilkka (2010): Tutkimus, media ja alkulähteet – Lukijan aikamatka synnyinpitäjäänsä vuonna 1918. Teoksessa Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen & Kari Teräs (toim.), Kaikella on paikkansa. Uuden paikallishistorian suuntaviivoja. Vastapaino, Tampere, 231–263.
Tikka, Marko (2006): Valkoisen hämärän maa? Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa 1918–1921. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Tuulasvaara, Jaakko (1965): Ruoveden kunta 1865–1965. Ruoveden kunta, Ruovesi.
Urponen, Kyösti (1994): Huoltoyhteiskunnasta hyvinvointivaltioon. Teoksessa Jouko Jaakkola, Panu Pulma, Mirja Satka & Kyösti Urponen (toim.), Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Sosiaaliturvan keskusliitto, Helsinki, 163–260.
Vehkalahti, Kaisa: Arkistojen avoimuus ja tutkimuseettiset haasteet arkaluontoisten viranomaisaineistojen tutkimuksessa. Tutkimusaineistojen jatko-
käyttö ja tietosuoja-seminaari 21.11.2013. http://www.helsinki.fi/oikeustiede/tutkimus_ja_julkaisut/tapahtumat/tutkimusaineistojen_jatkokaytto_ja_tietosuoja.html. Luettu 15.2.2016.
Vesanen, Pentti & Kontio, Kimmo (1994): Ruoveden historia 1865–1939. Vanhan Ruoveden historia III:71. Ruoveden kunta, Ruovesi.
Väyrynen, Tarja (2006): Valtioiden sisäiset konfliktit ja rauhaanpalamisen ongelmat. Rauhantutkimuksen teoreettiset ja eettiset lähtökohdat. Teoksessa Petri Karonen & Kerttu Tarjamo (toim.), Kun sota on ohi. Sodista selviytymisen ongelmia ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla. Historiallinen Arkisto 124, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 25–48.
Wardi, Eva (2011): Nationalismin etiikka Suomessa. Punaorpojen kasvattajien valkoisen normin saksalaiset aatehistorialliset juuret 1918. Teoksessa Työväentutkimus. Vuosikirja 2011. Työväenperinne – Arbetartradition ry., Helsinki, 31–43. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155093/TT_2011.pdf
Warsell, Anna (2016): ”Isä kuollut kapinassa”. Ruoveden punaorpohuolto ja sodan muisteltu lapsuus vuosina 1918–1924. Pro gradu -tutkielma, Jyväsky-
län yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/50432/URN_NBN_fi_jyu-201606183204.pdf.
