Vallankumouksen ja sosialismin lapset. Uuden työläissukupolven kasvattaminen Suomessa ja Tampereella 1919–1930
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.122433Avainsanat:
1918, Suomen sisällissota, kasvatustyö, järjestötyö, kasvatusAbstrakti
Artikkelissa tutkitaan työväenliikkeen kasvatustyötä Järjestönuorten kautta sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Artikkelissa on kolme teemaa, joista ensimmäinen käsittelee kasvatukseen liittyviä valtakysymyksiä sekä niiden käytännön vaikutuksia työväenliikkeessä. Kiistoja kasvatustyössä aiheuttivat tavoitteiden asettelu ja toimintamallit, joiden taustalla vaikuttivat milloin ideologiset suuntaukset, milloin sukupuolittuneet tai sukupolvittuneet eriävät näkemykset. Mitä nämä kiistat olivat, miten ne konkretisoituivat ja miksi ne pääsivät kehittymään? Toinen teema käsittelee sosialistisen kasvatuksen tavoitteita, sisältöä ja toimintaa 1920-luvulla. Mitä ja miten lapsille opetettiin, millaisilla foorumeilla opetus tapahtui ja millainen vaikuttavuus opetuksella oli yksittäisten lasten, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta? Kolmantena teemana käsitellään työläislapsia Suomen kansalaisina ja heidän kansalaisuutensa toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Millaisena yhteiskunta nähtiin Järjestönuorissa, miten siihen pyrittiin vaikuttamaan ja toisaalta, miten valkoisen Suomen politiikka vaikutti Järjestönuorten tavoitteisiin, ohjaajien käytännön työhön ja lasten kehittyvään maailmankuvaan?
Artikkelin ensisijaista aineistoa ovat Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston kokoelmat Työväen Järjestönuorten Liitosta ja Päivän Nuorista sekä järjestöjen jäsenlehdet Punalippu ja Sarastus. Myös 1920-luvulla lasten poliittisessa toiminnassa mukana olleiden muistelmia hyödynnetään.
Lähdeviitteet
Viitteet
Tampereen Järjestönuorten (TJN) toimikunnan (tmk) pöytäkirja (ptk) 21.5.1919; 3.6.–30.6.1919. Tampereen Järjestönuoret I, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, Työväen Arkisto (tästä lähtien TA).
Ålander 1995, 32, 50–53, 59–60; Huotari 1908, 2–4.
Wenger 1998, 4, 45–48; Katso primaari ja sekundaari sosiaalistaminen, Antikainen 2013, 28, 41–43.
Heikkinen & Leino-Kaukiainen 2011 passim.
Suomen Työväen Järjestönuorten Liiton ohjelma, 23.11.1920/11.8.1922. 1 C Painetut pöytäkirjat, Suomen Työväen Järjestönuorten Liitto, Kansan Arkisto (tästä lähtien KansA).
Gerrard 2013, 93–95; Teitelbaum 1993, 37–56.
Huotari 1908; Anttila 2009, 163, 187–189.
Ålander 1995, 15–21; Anttila 2009, 163–164.
Matilda Kaihosalo oli työväenliikkeen aktiivinen jäsen Tampereella vuosituhannen alusta alkaen. Hän oli mukana järjestämässä kommunistisen liikkeen maanalaista ja julkista toimintaa Tampereella vuoden 1918 jälkeen. Myöhemmin hän siirtyi töihin toimitsijaksi Helsinkiin, sitten Neuvostoliittoon ja kuoli Leningradin piirityksessä, Aatsinki, Lammi & Peltola 2007, 67; Lähteenmäki 1995, 197.
Martta ja Gunnar Keltamäen muistelmat; Elli Stenbergin muistelmat; Valokuva ”Ihanneliiton ohjaajakurssi Pispalassa”, KansA.
Anttila 2009, 172–177; Huotari 1908 passim.
Lakkojen murtamiset väkivalloin, esim. Laukon torpparit ja Perä-Pohjolan tukkityöläisten lakko v. 1906, Aatsinki 2009; Valtakoneistojen säätelemätön väkivallan käyttö, esim. Tikka 2004, 44–55.
Parkkari 1970, 26–28.
Familistinen perhemalli syntyi 1800-luvulla ja sen muodostivat kristillisesti avioliittoon vihitty mies ja nainen, joilla kummallakin oli omat velvollisuutensa ja vastuunsa perheessä. Perhe oli porvarillisen yhteiskunnan tukipilari, kapitalistisia ja patriarkaalisia suhteita uudistava instituutio, jonka salaisuus nojasi sukupuolittuneeseen kasvatukseen, jossa isä edusti työn, talouden ja vallan kautta modernia, edistyksellistä ja julkista puolta, kun taas äidin vastuulle jäi ”luonnollisista tunteista”, kuten rakkaudesta ja hoivasta, sekä moraalista huolehtiminen kodin eli yksityisen tilan piirissä, Vesikansa 2009, 48–49; Katso myös Annola 2011.
Työläisnaisliiton rooli Ihanneliitto-työssä, Anttila 2009, 163–164; Valtaapitävien huoli työläisperheen kestävyydestä ja työläisnaisliikkeen reaktio siihen Tampereella, Markkola 1994, 22–25, 30–33.
Toivo Antikainen (1898–1941), toimi aktiivisesti työväenliikkeessä lapsesta pitäen ollen Sörnäisten Ihanneliiton oppilas, myöhemmin Sörnäisten nuorisoliitto-osaston jäsen ja Nuorisoliiton Helsingin piirin puheenjohtaja. Vuonna 1917 hän toimi Järjestönuorten sihteerinä ja osallistui Punaisen Suomen hallintoon. Pakeni keväällä 1918 Neuvosto-Venäjälle, liittyi SKP:hen, kouluttautui punaupseeriksi, toimi Komissaarina 1930-luvulla ja Puna-armeijan upseerina. Tuli tunnetuksi Suomessa 1930-luvulla nk. kuolemanrangaistus-oikeudenkäynnistään, Marjomaa 2001; Ålander 1995, 27–28.
Anttila 2009, 179–185; Ålander 1995, 32.
Ålander 1995, 32–33.
Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto perustettiin huhtikuussa 1924, Honka-Hallila 2014, 63–67.
Suomen Sos-dem. Raittiusliiton Lasten jaosto kokousptk. 25.8.1925; Suomen Sos-dem. Raittiusliiton Lasten jaosto kokousptk. 10.5.1928 ja 14.6.1928. CA52 Lasten/Päivän Nuorten jaoston pöytäkirjat, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA; Sarastus XII/1925.
Sosialidemokraattinen liike lyhennettiin sos.dem. -muotoon kirjallisessa, usein myös suullisessa, ilmaisussa. Käytän aikalaismuotoa järjestöjen nimissä.
Sarastus XI/1929 ja II/1929.
”Kallion leikkaus” toteutettiin kesällä 1923, jolloin pidätettiin useita julkisen vasemmistolaisen liikkeen luottamushenkilöitä ja toimitsijoita. Nimensä operaatio sai sisäministerinä toimineen ja käskyn antaneen Kyösti Kallion mukaan.
Messukylän sos.dem. Järjestönuorten toimikunnan kokouspöytäkirjat 20.2.1921, 9.3.1921, 25.6.1921. C:1 Messukylän Päivän Nuoret ptk. 1920–1940, Lasten/Päivän Nuorten jaosto, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Messukylän sos.dem. Raittiusliiton lastenosaston toimikunnan kokousptk. 15.3.192(5), 8.12.1925; Messukylän lasten Raittiusosasto Toivon kokoukset vuodelta 1928 (14 kokousta, joissa kymmenessä puheenjohtajana poika) sekä erityisesti osaston toimikunnan kokousptk. 19.5.1929, 23.5.1929, 27.6.1929, 1.12.1929 sekä toimintakertomus vuosilta 1925 ja 1926. C:1 Messukylän Päivän Nuoret ptk. 1920–1940, Lasten/Päivän Nuorten jaosto, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Raittiusliiton lastenohjaaja kurssi Tampereella 24.2.1929; Helsingin kurssin ohjelma. Hb:1 Kurssimateriaali 1924–1932, Lasten/Päivän Nuorten jaosto, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Kesäkuun 1925 Sortavalan kurssit (ohjelma). Hb:1 Kurssimateriaali 1924–1932, Lasten/Päivän Nuorten jaosto, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Ålander 1995, 29–33.
Esimerkiksi Antikainen pakeni Neuvosto-Venäjälle ja Railo Ruotsiin. Kumpikin jatkoi vallankumouksellista toimintaa, Antikainen Puna-armeijassa ja
Railo oli perustamassa suomalaista punakaartia Pohjois-Ruotsiin, Marjomaa 2001; Lackman 1991, 18–20.
Kaarninen 2017, 25–33, 73–82; Aatsinki, Lampi & Peltola 2007, 164–165.
STJN-liiton ohjelma 1922. 1 C Painetut pöytäkirjat 1920, 1922, Suomen Työväen Järjestönuorten Liitto, KansA.
STJN-liiton toisen edustajakokouksen (28.–29.4.1920) avasi liitokokouksen sihteeri Erik Lindahl seuraavin sanoin: ”Käyhän kokoukselle esitetyistä
alustuksista selville, että on tarkoitus päästä järjestömuotokysymyksessä irti porvarillisesta partioliikkeestä ja samaten myöskin siitä sotilaallisesta kasvatusjärjestelmästä, joka tähän saakka partioliikkeeltä lainatun järjestömuodon mukana on vaikeuttanut liiton toimintaa. Kokouksen tehtävä on
siis etsiä suureksi osaksi uudet muodot liiton rakenteille sekä toiminnalle”, Suomen Työväen Järjestönuorten Liiton edustajakokouksien pöytäkirjat,
KansA.
Parkkari 1970, 225–226; Ålander 1995, 41–44.
Ks. tunnetuista tamperelaisista vasemmistolaisista, Aatsinki, Lammi & Peltola 2007, 81–82, 115–116, 144.
Tampereen Järjestönuorten toimikunnan kokouspöytäkirjat 1919–1922. Tampereen Järjestönuoret 1917–1930, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Lasten kokous pöytäkirjat 28.3.1920, 9.5.1920, 17.10.1920, 31.10.1920, 7.11.1920, 12.11.1920. Tampereen Järjestönuorten kokouspöytäkirjat 1920–1923, Tampereen Järjestönuoret 1917–1930, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Ålander viittaa nuorisoliiton tyytymättömyyden osalta Aino ja Niilo Kaveniuksen muistelmiin, jotka julkaistiin Suomen työläisnaisten juhlakirjassa (toimittanut E. Stenberg) vuonna 1960, Ålander 1995, 35–37, 40.
Parkkari 1970, 226.
Ålander 1995, 43–44; Aatsinki, Lampi & Peltola 2007, 114–127.
Sosialidemokraattinen Raittiusliitto muutti nimensä Työväen Raittiusliitoksi keväällä 1920. Taustalla olivat suuntaristiriidat, ja liitto jäi vasemmistolaiseen eli radikaaliin työväenliikkeeseen vuonna 1924, kun liittotoimikuntaan ei valittu kuin yksi sosialidemokraatti, Honka-Hallila 2014, 60–61.
Tampereen Järjestönuorten kokous 19.2.1922; Tampereen Järjestönuorten tmk. kokousptk. 25.10.1921, 23.2.1922. Tampereen Järjestönuoret 1917–1930, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Tampereen Järjestönuorten tmk. kokousptk. 14.11.1922. Tampereen Järjestönuoret 1917–1930, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Kyseessä oli mitä todennäköisimmin tunnettu kommunisti Betty Peltonen, joka oli sisällissodan jälkeen muuttanut Tampereelle ja osallistunut monipuolisesti vasemmistolaisen julkisen työväenliikkeen toimintaan. Hänet oli hyväksytty myös SKP:hen, ja Betty Peltonen oli ollut juuri ennen Tampereen järjestönuorten kokousta ollut SKP:n puoluekokouksessa ja toimitsijakoulutuksessa Neuvosto-Venäjällä. Hänet tunnettiin myös aikansa sosialistisen feminismin edustajana, Aatsinki, Lampi & Peltola 2007; Katainen n.d.
Tampereen Järjestönuorten tmk. kokousptk. 21.3.1922, 5.10.1922, 10.10. 1922; Tampereen Järjestönuorten kokous 15.10.1922. Tampereen Järjestö-
nuoret 1917–1930, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Tampereen Järjestönuorten tmk kokousptk 19.4.1922; Tampereen Järjestönuorten kokous 18.12.1921, 5.2.1922. Tampereen Järjestönuoret 1917–1930,
Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA; Arvo Lamminen oli perustamassa maanalaista organisaatiota Tampereelle 1920-luvun puolivälissä ja toimi SKP:n
Pohjois-Hämeen organisaattorina 1930-luvulla sekä desanttina jatkosodan aikana; Eino Laakso oli aktiivinen julkisessa ja maanalaisessa liikkeessä,
osallistui Espanjan sisällissotaan 1938 ja toimi desanttina jatkosodassa; Aili Mäkinen oli sota-aikana SKP:n organisaatiossa ja sodan jälkeen puoluejohdossa; Eino Johteinen toimi Pohjois-Hämeen julkisessa ja maanalaisessa liikkeessä 1920- ja 30-luvuilla, Aatsinki, Peltola ja Lammi 2007 passim.
Parkkari 1970, 227.
STJN liiton ohjelma 1922. 1 C Painetut pöytäkirjat 1920, 1922, Suomen Työväen Järjestönuorten Liitto, KansA.
Vesikansa 2009, 112–113.
”Partioliike ja työväestö”, Työväen Tiedonantoja 14.7.1924; ”Pelastakaamme lapsemme porvarilliselta pimitykseltä”, Työväen Tiedonantoja 1.9.1924.
Tampereen Järjestönuoret kokoukset 31.10. ja 7.11.1920, Tampereen JN kokousptk. 1920–1923, Tampereen Järjestönuoret, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA; Kolmannessa liittokokouksessa todettiin, että sosialismin lisäksi yleisopetuksena teroitetaan lasten mieliin rehellisyyttä, avuliaisuutta sekä toverillisuutta, STJN-liiton liittokokous 9.–10. maaliskuuta 1922, I C Suomen Työväen Järjestönuorten Liiton arkisto, KansA.
Asetetuista tavoitteista mm. Punalippu-lehdissä erilaisina opettavaisina kertomuksina ja suoraan arvoista nro 2/1923, hyvistä tavoista 15/1927; Työväen Järjestönuorten Liiton kolmannen edustajakokouksen pöytäkirja. 9.–10.3.1922 (painetut); Tampereen JN toimikunnan kokousptk. 28.6.1921. TJN tmk. ptk. 1919–1922, Tampereen Järjestönuoret, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA; Valokuva Riihimäen Järjestönuoria Työväen Raittiusliiton kesäjuhlissa 1923, KansA.
Punalippu 21/1929; Tampereen JN tmk. kokousptk. 18.10.1921. TJN tmk. ptk. 1919–1922, Tampereen Järjestönuoret, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA; Kaarninen 2017, 136–141; Toimintakertomus 10.11.1927–6.5.1928. Rovaniemen Järjestönuoret, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA; Aatsinki 2012, 83–84.
Punalippu 11/1929.
Kansainvälisyydestä esim. Punalippu 3/1925; kv. teemanumero 16/1927; STJN toimintakertomukset 1928 ja 1929, Suomen Työväen Järjestönuorten Liitto, KansA; Oulun Järjestönuorten kulkue kansainvälisenä lasten päivänä 1.6.1929. Valokuvat, KansA.
Talvitoimintaohjeita järjestönuorten osastoille. Saapuneet kirjeet, Tampereen Järjestönuoret 1917–1930, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA; STJN toimintakertomus 7.7.1926–28.7.1928. D 9 toimintakertomukset, 1 C Painetut pöytäkirjat, Suomen Työväen Järjestönuorten Liitto, KansA; Tampereen JN tmk. kokousptk. 5 § 23.2.1922; Tampereen Järjestönuorten kokous 5 § ja 6 § 28.3.1920 ja kokous 4 § 19.2.1922. Tampereen Järjestönuoret kokousptk. 1920–1923, Tampereen Järjestönuoret 1917–1930, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Tampereen JN toimikunnan ptk. 22.9.1920. TJNK tmk. ptk. 1919–1922, Tampereen Järjestönuoret 1917–1930, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Talvitoimintaohjeita järjestönuorten osastoille. Saapuneet kirjeet, Tampereen Järjestönuoret 1917–1930, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA.
Parkkari 1970, 226–227.
Tampereen Järjestönuorten puhe- ja keskusteluryhmän kokous 22.4.1928. Tampereen Järjestönuoret 1917–1930, Sos.dem. Raittiusliiton arkisto, TA; Tampereen vasemmiston osalta katso Aatsinki, Lammi & Peltola 2007, 96–97, 204–206, 225–230; Hyvinkään Järjestönuorten tervehdys ohjaaja Lydia Kalliolle: ”Täti Kallio! Me nuoret luokkataistelijat tervehdimme sinua toivoen, että palaat pian luoksemme. Me tiedämme, että aatettamme eivät raskaimmatkaan kahleet voi kytkeä, eikä pimeinkään vankikoppi voi himmentää totuuden kirkasta valoa”, Punalippu 12/1923.
Ålander 1995, 44–45, 55–60.
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Kansan Arkisto (KansA), Helsinki
Elli Stenbergin muistelmat
Martta ja Gunnar Keltamäen muistelmat
Suomen Työväen Järjestönuorten Liiton edustajakokouksien pöytäkirjat. Kokoukset pidetty Helsingissä v.v. 1920–1922. Helsinki 1922. Oy Työn Kirjapaino
Suomen Työväen Järjestönuorten Liitto
C Painetut pöytäkirjat
Toimintakertomukset 1928, 1929
Valokuvat
Työväen Arkisto (TA), Helsinki
Sos.dem. Raittiusliiton arkisto
Lasten/Päivän Nuorten jaosto
Kurssimateriaali 1924–1932
Messukylän Päivän Nuoret
Pöytäkirjat
Rovaniemen Järjestönuoret
Tampereen Järjestönuoret
Tampereen Järjestönuoret I
Tampereen Järjestönuoret 1917–1930
Lehdet
Punalippu
Sarastus
Työväen Tiedonantoja
Digitaaliset lähteet
Katainen, Elina (n.d.): Betty Peltonen – uusi kommunistinen nainen. KSL ”Me muistamme…”, http://www.ksl.fi/files/muisti/ 18.5.2018.
Marjomaa, Risto (2001): Antikainen Toivo (1898–1941). Kansallisbiografia, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4771 14.01.2017.
Kirjallisuus
Aatsinki, Ulla (2009): Tukkiliikkeestä kommunismiin. Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918. Tampere University Press, Tampere.
Aatsinki, Ulla (2012): Suomea ja sosialismia. Amerikansuomalaisten työläislasten kasvatus ja koulutus. Teoksessa Sakari Saaritsa & Kirsi Hänninen (toim.), Työväki maahanmuuttajana. Väki Voimakas 25. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 70–100.
Aatsinki, Ulla, Lampi, Mika & Peltola, Jarmo (2007): Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela. Luokka, liike ja yhteiskunta 1918–1944. Tampere University Press, Tampere.
Annola, Johanna (2011): Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. Köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880–1918. Suomalaisen Kirjallisuu-
den Seura, Helsinki.
Antikainen, Ari (2013): Kasvatussosiologia. 5. uudistettu painos. PS-kustannus, Jyväskylä.
Anttila, Anu-Hanna (2009): Sosialismin ihanteet ja tulevaisuuden kansalainen. Teoksessa Anu-Hanna Anttila, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Mikko Pollari,
Pekka Rantanen & Pekka Ruuska (toim.), Kuriton Kansa. Poliittinen Mielikuvitus Vuoden 1905 Suurlakon Ajan Suomessa. Vastapaino, Tampere, 161–189.
Gerrard, Jessica (2013): ”Little Soldiers” for Socialism: Childhood and Socialist Politics in the British Socialist Sunday School Movement. International Review of Social History 58 (1), 70–96.
Heikkinen, Anja & Leino-Kaukiainen, Pirkko (2011): Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Honka-Hallila, Helena (2014): Työväen raittiusliike sata vuotta. Hyvien elämäntapojen jäljillä. Elämäntapaliitto, Helsinki.
Huotari, Anton (1908): Ihanneliitto-työn opas. Suomen Sosialidemokraattinen Naisliitto, Viipuri.
Kaarninen, Mervi (2017): Punaorvot 1918. 2. uudistettu painos. Minerva Kustannus Oy, Helsinki.
Lackman, Matti (1991): Kommunistien salainen toiminta Tornionlaaksossa 1918–1939. Pohjoinen, Oulu.
Lähteenmäki, Maria (1995): Mahdollisuuksien aika. Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910–30-luvun Suomessa. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Markkola, Pirjo (1994): Työläiskodin synty. Tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870-luvulta 1910-luvulle. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Parkkari, Nestori (1970): Nuoret taistelun tiellä. Suomen vallankumouksellinen nuorisoliike 1900–1944. Kansankulttuuri, Helsinki.
Teitelbaum, Kenneth (1993): Schooling for “Good Rebels”. Socialism, American Education, and the Search for Radical Curriculum. Teaching College Press, Teaching College, Columbia University, New York.
Tikka, Marko (2004): Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Wenger, Etienne (1998): Communities of Practice. Learning, Meaning, and Identity. Cambridge University Press, Cambridge.
Vesikansa, Sari (2009): Kuka kasvattaa, kuka opettaa. Genealoginen tutkimus perheen ja koulun välisen kasvatusvastuun politiikasta. Helsingin yliopisto,
sosiologian laitos, Helsinki.
Ålander, Esa (1995): Punaisen liinan lapset. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ja sen edeltäjät. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto, Helsinki.
