Sisällissodan muistamisen rajat työväenkaupungissa. Tampereen patsaskiista 1920–1923
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.122437Avainsanat:
1918, Suomen sisällissota, Tampere, muistopatsas, patsaskiista, kunnallinen päätöksentekoAbstrakti
Sisällissota ja sen tulkintoihin liittyvät erimielisyydet olivat läsnä valtuustokeskusteluissa heti vuonna 1919. Huomattavin ja laajaa valtakunnallista huomiotakin saavuttanut tapaus oli kuitenkin vuosien 1920–1923 niin sanottu patsaskiista, joka käytiin Hämeenpuistoon pystytetystä muistopatsaasta. Patsas jäi
lopulta paikalleen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.9.1923 ja seisoo paikallaan tänäkin päivänä. Kaupungin porvarillinen osa käytti patsaasta useimmiten vapaussotadiskurssin mukaista käsitettä “vapaudenpatsas”. Patsaan valtakunnallista merkitystä valkoisessa sisällissodan muistamisessa alleviivaa kuitenkin Riitta Kormanon havainto, että Helsingissä sen nimitykseksi vakiintui ”Itsenäisyydenpatsas”. Myös nimitystä ”Tampereen valloituksen muistomerkki” saatettiin käyttää, millä viitattiin valkoisen armeijan suorittamaan punaisen Tampereen kukistamiseen. Työväenliikkeen sanastossa patsas taas oli valkoisen teloittajan Johannes Frommin mukaan ”Rummin Jussi”, samaan terroritematiikkaan viitaten ”Lahtaripatsas” tai patsaan kiistanalaisuutta korostaen ”Valkoisten voitonpatsas”.
Artikkelissa arvioidaan, mitä Tampereen “patsaskiista” kertoo työväenliikkeen mahdollisuuksista vaikuttaa sisällissodan muistamiseen kaupungissa, jossa sillä oli kunnallispoliittinen valtaasema. Kiista liitetään myös yhteiskunnan porvarillisten rakenteiden ja valtuuston enemmistön väliseen vuorovaikutukseen, mikä muodostui tapahtumien edetessä erityisen keskeiseksi. Yhteiskunnalliset rakenteet ymmärretään artikkelissa muun muassa pankkien, oikeuslaitoksen, yliopistojen, suojeluskuntien ja elinkeinoelämän muodostamaksi verkostoksi, joka oli Suomessa länsieurooppalaisessa katsannossakin poikkeuksellisen vahvasti porvarillisen yhteiskuntakerroksen miehittämä ensimmäisen tasavallan aikana.
Lähdeviitteet
Viitteet
Peltola 2008, 24.
Kormano 2014, 148–150; Rummin Jussi-nimityksestä esim. Suomen Sosialidemokraatti 19.4.1922, Kurikka 20.5.1922. Pilakuvalehti Kurikassa esitetään
myös tulkinta siitä, että ”Rummin Jussin” miekka osoittaisi tahallaan kohti Työväentaloa.
Jutikkala 1979; Kannisto 2016; Tampere: Tutkimuksia ja kuvauksia 11. Heiskasen artikkeli: ”Vuoden 1918 sodan pitkä varjo”.
Hänen tekstiinsä sisältyy yksi asiavirhe, jonka Tampereen historiaan viitannut Kannisto on toistanut. Maaherra ja KHO hylkäsivät ensimmäisissä ratkaisuissaan vuonna 1921 porvarillisten valituksen ja hyväksyivät siten kaupunginvaltuuston päätöksen rakennustöiden keskeyttämisestä. Jutikkala ja Kannisto esittävät päinvastoin. Jutikkala 1979, 604; Kannisto 2016, 417.
Tämä heijastelee valmisteilla olevan väitöskirjani tematiikkaa, jossa tutkin yhden porvarillisen kansalaisyhteiskunnan “edustajan” eli teollisuusvaikuttaja Yrjö Raevuoren vuorovaikutusta työväenkaupunki Tampereen kanssa. Edistyspuolueen valtuutettu Raevuori oli myös keskeinen toimija patsaskiistassa, johon hänen päiväkirjamerkintänsä tarjoavat mielenkiintoista lisävalaistusta.
Vares 2010, 215.
Siironen 2012, 212–214.
Tarkasta luvusta on tutkimuksessa eroavaisuutta. Peltosella (333) ja Roseliuksella (370) on tässä ilmeisesti hieman eroava laskutapa. Peltonen 2003, 222; Roselius 2010, 114.
Peltonen 2003, 222–223, 229, 238–239.
Roselius 2013, 79–80, 135–136.
Roselius 2010, 105.
Muistomerkkivaliokunnan arkisto. Järjestämätön, TKA; Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 6.8.1918, pykälä 292 liite A, mg 13, TKA.
Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 21.9.1920, pykälä 551, mg 37–40, TKA; Roselius 2010, 104–105.
Roselius 2010, 107; Tampereen kaupungin kunnalliskertomus 1918, TKA. Muiden paikkakuntien muistopatsaita rahoitettiin yhteensä 7000 markalla.
Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 21.9.1920, pykälä 551, mg 37–40, TKA.
Siironen 2012, 212–213.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 21.9.1920, pykälä 551, mg 37–40. TKA. Lumpeen edustama kristillinen työväki oli saanut kolme edustajaa ensimmäisissä kunnallisvaaleissa, mutta vuoden 1920 valtuustossa heillä oli enää kaksi edustajaa. Mielipiteiltään kristillinen työväki sijaitsi usein sosialidemokraattien ja porvarillisten välimaastossa ollen kuitenkin lähempänä sosialidemokraatteja. Jo vuonna 1922 he kuitenkin menettivät kokonaan edustuksensa valtuustossa. Jutikkala 1979, 496.
Korkeimman Hallinto-oikeuden arkisto Da:30 Päätöstaltiot 1921, KA; Korkeimman hallinto-oikeuden akti 694/153 V.D. 1921, KA. Jutikkala 1979, 604; Kannisto 2016, 417.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 19.10.1920, pykälä 632, mg 44–45; Rahatoimikamarin ptk. 11.10.1920, pykälät 2054–2056.TKA.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 19.10.1920, pykälä 632, mg 44–45. TKA.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 19.10.1920, pykälä 632, mg 44–45. TKA.
Kuka kukin on, 1954.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 2.11.1920, mg 46–47. TKA.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 2.11.1920, mg 46–47. TKA.
Muistomerkkivaliokunnan arkisto. Järjestämätön. TKA; Rahatoimikamarin ptk. 3.1.1921, pykälä 39, 17.5.1921, pykälät 1004 ja 1005.
Rahatoimikamarin ptk. 24.1.1921, pykälä 183. TKA.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 18.4.1922, pykälä 215. TKA.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 18.4.1922, pykälä 215. TKA.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 18.4.1922, pykälä 215. TKA.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 16.5.1922, pykälä 251. TKA.
Rahatoimikamarin ptk. 24.4.1922, pykälä 766. TKA.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 16.5.1922, pykälä 260. TKA.
Aamulehti 10.5.1922.
Helsingin Sanomat 20.4.1922; Vaasa 27.4.1922; Ilkka 24.4.1922; Suomen Sosialidemokraatti 19.4.1922.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 18.4.1922, pykälä 215. TKA.
Aamulehti 21.4.1922.
Jutikkala 1979, 604.
Muistomerkkivaliokunnan arkisto. Järjestämätön. TKA; Aamulehti 26.4.1922.
Muistomerkkivaliokunnan arkisto. Järjestämätön. TKA; Keskipohjanmaa 25.4.1922; Aamulehti 27.4.1922; Tampereen kaupunginvaltuuston ptk 16.5.1922, liitteet pykälään 264.
Suomen Sosialidemokraatti 27.4.1922.
Tikka 2006, 221.
Tikka 2006, 245–249.
Maaseudun Sanomat 26.4.1922. Mielenkiintoisesti myös Kaarlo Tiililä mainitsee päiväkirjoissaan, että edistyspuolueen yksi tamperelaisista keulahahmoista K. V. Kaukovalta olisi hänelle todennut, etteivät suojeluskunnat voi sekaantua asiaan, vaikka olikin ollut ”kuohuissaan”. Tiililän päiväkirjat 20.4.1922.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 2.5.1922 , pykälä 242, mg 16. TKA.
Tampereen kaupunginvaltuuston ptk. 2.5.1922 , pykälä 242, mg 16.
Aamulehti 21.4.1922.
Aamulehti 23.4.1922. Nähtyä ja kuultua -palsta.
Suomen Sosialidemokraatti 4.5.1922.
Yrjö Raevuoren päiväkirja 1944 Cursu Vitae Advocati III, A373/V, Yrjö Raevuoren arkisto. TKA.
Yrjö Raevuoren päiväkirja 1944 Cursu Vitae Advocati III, A373/V, Yrjö Raevuoren arkisto. TKA.
Yrjö Raevuoren päiväkirja 1944 Cursu Vitae Advocati III, A373/V, Yrjö Raevuoren arkisto. TKA.
Aamulehti 10.5.1922.
Korkeimman hallinto-oikeuden arkisto. Cb:14 Konseptipöytäkirjat 1923. KA.
Korkeimman hallinto-oikeuden akti 1682/178 1923 V.D..KA.
Suomen suuriruhtinanmaan asetuskokoelma vuodelta 1883. Tampereen pääkirjasto Metso.
Korkeimman hallinto-oikeuden arkisto. Cb:14 Konseptipöytäkirjat 1923. KA.
Korkeimman hallinto-oikeuden akti 1682/178 1923 V.D..KA.
Da 66: Päätöstaltiot, pöytäkirja 20.2.1925 Korkeimmat Hallinto-oikeuden arkisto, KA.
Kekkonen 2016, 349.
Björne 1977, 426.
Vaasa 12.5.1922.
Kannisto 2016, 337.
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Tampereen kaupunginarkisto (TKA)
Yrjö Raevuoren arkisto
Kaupunginvaltuuston pöytäkirjat
Kunnalliskertomukset 1920–1923
Muistomerkkivaliokunnan arkisto
Rahatoimikamarin pöytäkirjat
Kansallisarkisto (KA)
Korkeimman hallinto-oikeuden arkisto
Tampereen yliopiston historiatieteen oppiaineen kokoelmat
Kaarlo Tiililän päiväkirjat.
Lehdet
Aamulehti
Helsingin Sanomat
Ilkka
Kansan Lehti
Keskipohjanmaa
Kurikka
Maaseudun Sanomat
Suomen Sosialidemokraatti
Vaasa
Kirjallisuus
Björne, Lars: ”…syihin ja lakiin eikä mielivaltaan…” Tutkimus Turun hovioikeuden poliittisista oikeudenkäynneistä vuosina 1918–1939. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 117, 1977.
Heiskanen, Jari, Sodan pitkä varjo: vapaussodan perintö Tampereen katukuvassa 1918–1968. Historian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. 1999.
Heiskanen, Jari, Vuoden 1918 sodan pitkä varjo. Muistomerkkejä ja näkökulmia Tampereen katukuvassa vuosina 1918–1968. Tampere. Tutkimuksia ja kuva-
uksia XI. Tampereen historiallinen seura 2001.
Jutikkala, Eino, Tampereen kaupungin historia III vuodesta 1905 vuoteen 1945. Tampereen kaupunki. 1979.
Kannisto, Niko, Vaaleanpunainen tasavalta. SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924. Historian väitöskirja. Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. 2016. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/166793.
Kekkonen, Jukka, Kun aseet puhuvat. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa. Art House. Helsinki. 2016.
Kormano, Riitta, Sotamuistomerkki Suomessa. Voiton ja tappion modaalista sovittelua. Taidehistorian väitöskirja. Turun yliopisto. 2014.
Kuka Kukin on: Who`s who in Finland. Otava. Helsinki. 1954.
Peltola, Jarmo, Työmailla, kabineteissa ja kaduilla. Valta ja lamapolitiikka Tampereella 1928–1938. 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa III. TUP. Tampere. 2008.
Peltonen, Ulla-Maija, Muistin paikat: Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. SKS. Helsinki. 2003.
Roselius, Aapo, Kiista, eheys, unohdus. Vapaussodan muistaminen suojeluskuntien ja veteraaniliikkeen toiminnassa 1918–1944. Suomen Tiedeseura. Helsinki. 2010.
Roselius, Aapo, Isänmaallinen kevät. Vapaussotamyytin alkulähteillä. Tammi. Helsinki. 2013.
Siironen, Miika, Valkoiset. Vapaussodan perintö. Vastapaino. Tampere. 2012.
Suomen suuriruhtinanmaan asetuskokoelma vuodelta 1883. Keisarillisen senaatin kirjapaino.Helsinki. 1884.
Tikka, Marko, Valkoisen hämärän maa. Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa 1918–1921. Historiallisia tutkimuksia 230. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. 2006.
Vares, Vesa, Suomi diktatuurien kontekstissa. Teoksessa Suomi muuttuvassa maailmassa. Ulkosuhteiden ja kansallisen itseymmärryksen historiaa. Toimittaneet Erkka Railo ja Ville Laamanen. Edita. Helsinki. 2010.
