Suomen sisällissodan merkitys Punaisessa Karjalassa 1920−1937
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.122440Avainsanat:
1918, Suomen sisällissota, Neuvosto-Karjala, 1920-luku, 1930-luku, Karjalan Työkansan Kommuuni, viholliskuvaAbstrakti
Artikkeli tarkastelee Suomen sisällissotaa osana Neuvosto-Karjalan johtavan suomenkielisen sanomalehden, Karjalan Kommuunin ja sen seuraajan Punaisen Karjalan retoriikkaa vuosina 1920−1937. Mitä Suomen sisällissodasta kirjoitettiin ja kuinka aihetta käsiteltiin? Artikkeli luo katsauksen aiheen käsittelyyn
koko lehden ilmestymisaikana ja tarkastelee myös sitä, kuinka sisällissotaa käytetiin hyväksi viholliskuvan rakentamisessa valkoista Suomea kohtaan.
Aineistona on käytetty Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala -sanomalehteä, joka ilmestyi Neuvosto-Karjalassa vuosina 1920−1937. Lehti toimi Karjalan Työkansan Kommuunin äänenkannattajana. Olennaisena osana oli myös sosialistisen maailmankuvan levittäminen Neuvosto-Karjalan suomea ymmärtävien asukkaiden joukkoon sekä viholliskuvan rakentaminen kapitalistisia maita kohtaan.
Aineiston läpikäynnissä on hyödynnetty laadullisen sisällönanalyysin keinoja. Sisällissotateemaa on peilattu sekä Suomen kommunistisen puolueen näkökulmasta että neuvostolehdistön päämäärien kautta.
Lähdeviitteet
Viitteet
K. Manner, ”Suomen vallankumouksen opetuksista”, Punainen Karjala 7.1.1928.
Neuvosto-Karjalan ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä 1920 nimellä Karjalan Kommuuni. Lehden nimi muutettiin muotoon Punainen Karjala vuoden 1923 lokakuussa.
Lenoe 2004, 14.
Lenoe 2004, 12.
Sundelin 2000, 6–7, 26.
Takala 2017, 298–299.
Saarela 1996, 27.
Kangaspuro 2000, 66–69.
Kangaspuro 2000, 74–76, 80–82.
Ylikangas 2004, 57–58.
Lenoe 2004, 31.
Autio 2002, 79.
Sundelin 2000, 6–7.
Sundelin 2000, 7, 17.
Muravev 2015, 6.
Ks. esim. Eduskunta, kansanedustajat Alfred Komu ja Onni Tuomi.
Matikainen 2017, 70.
Ylikangas 2004, 58.
Kangaspuro 2000, 264–265, 342.
Keskustelua vuoden 1918 sodan nimestä on käyty laajalti Suomessa (ks. esim. HAik 2/1993), enkä paneudu tässä artikkelissa asiaan tarkemmin. Karjalan Kommuuni ja Punainen Karjala käyttivät vuoden 1918 tapahtumista pääasiassa termiä vallankumous, joka toistuu myös tämän artikkelin sanavalinnoissa alkuperäisen asiayhteytensä vuoksi.
Ks. esim. ”Suomen Kommunistisen Puolueen perustamisesta 10 vuotta”, Punainen Karjala 29.8.1928.
”Suomen ensimmäinen vallankumous päättyi tappioon – Eläköön Suomen toinen vallankumous!”, Punainen Karjala 5.2.1933.
Takala 2017, 297–298.
Kangaspuro 2000, 76.
”Suomen vallankumous – Karjalan Kommuuni”, Karjalan Kommuuni 28.1.1922.
”Pidämme ruudin kuivana”, Punainen Karjala 27.1.1933.
Ks. esim. ”Suomen proletaarinen vallankumous. 1. Sitä käsittelevä kirjallisuus”, Punainen Karjala 15.1.1928.
Ks. esim. ”Tilanteen kehittyminen luokkasodaksi Suomessa 1917–1918”, Punainen Karjala 9.12.1932.
”Suomen proletaarinen vallankumous. 1. Sitä käsittelevä kirjallisuus”, Punainen Karjala 15.1.1928.
Karemaa 2004, 236.
Kullervo Manner, ”Suomen vallankumouksen 11 vuosipäivän johdosta”, Punainen Karjala 27.1.1929.
”Suomen työväen vallankumouksen XVII vuosipäivänä”, Punainen Karjala 27.1.1935.
Vihavainen 1988, 9.
Baron 2007, 26.
Ks. esim. ”Karjalaisille!”, Karjalan Kommuuni 17.1.1922.
”Suksille!”, Karjalan Kommuuni 20.12.1921.
”Lapua suunnitellut diktaattorin asettamista ja sotaa Neuvostoliittoa vastaan”, Punainen Karjala 25.10.1930.
”Valkoisen Suomen poliisiviranomaiset osallistuneet työläisten autokyydityksiin”, Punainen Karjala 24.10.1930.
”Suomen työväen vallankumouksen 12-vuotismuisto”, Punainen Karjala 28.1.1930.
Vihavainen 2006, 73.
”Fascisti-Suomen lahtari-imperialistit rääkkäävät ja tappavat työläissotilaita”, Punainen Karjala 23.2.1931.
”Katsaus fascisti-Suomeen”, Punainen Karjala 26.2.1931.
”Vankilahelvettien ja kuolleitten työpajojen maa”, Punainen Karjala 4.6.1931.
”Suomen fascistiporvaristo ja sosialifascistit juhlivat itsenäisyyttä”, Punainen Karjala 13.12.1930.
”Työläiset, kollektivistit, puna-armeijalaiset ja työtätekevät talonpojat vastaavat Suomen lahtarien provokatsiooniin”, Punainen Karjala 12.6.1931.
”Muistelma vuodelta 1918”, Punainen Karjala 17.3.1927, 24.3.1927, 26.3.1927.
”Muistelma vuodelta 1918”, Punainen Karjala 26.3.1927.
”Muistelma vuodelta 1918”, Punainen Karjala 24.3.1927.
”Valkoinen Suomi – työläisten ja työtätekevien talonpoikain vankila”, Punainen Karjala 29.11.1927.
Ks. esim. ”Hallitusvaihdos ja tilanne Suomessa”, Punainen Karjala 21.12.1927.
Vihavainen 2006, 168.
Wilmi, ”Pääministerin todistus. Valko-Suomi v. 1921 mobilisoinut armeijansa Neuvostoliittoa ja Karjalaa vastaan!” Punainen Karjala 25.2.1928.
”Suomen työväen vallankumouksen XVII vuosipäivänä”, Punainen Karjala 27.1.1935.
Kangaspuro 2000, 319–321.
”Historiallinen täysistunto”, Punainen Karjala 4.10.1935.
Ylikangas 2004, 380–381.
Kangaspuro 2000, 265.
Takala 1991, 129, 130, 138.
Lähteet ja kirjallisuus
Lehdet
Karjalan Kommuuni
Punainen Karjala
Digitaaliset lähteet
Eduskunta, kansanedustajat: Alfred Komu, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910775.aspx 18.12.2017.
Eduskunta, kansanedustajat: Onni Tuomi, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911640.aspx 18.12.2017.
Muravev, Andrei (2015): Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 1918–1932 lähteneet poliittiset emigrantit ja heidän myöhempi kohtalonsa. Kansanvallan tulikoe: Radikaalivasemmiston sulkeminen eduskuntatyöstä ja kansanedustajien kohtalot Neuvostoliitossa. Eduskunnan kirjasto, https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/kansan-vallan-tulikoe/Documents/Suomalainen%20poliittinen%20emigraatio.pdf 18.12.2017.
Kirjallisuus
Autio, Sari (2002): Suunnitelmatalous Neuvosto-Karjalassa 1928-1941. Paikallistason rooli Neuvostoliiton teollistamisessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
Helsinki.
Baron, Nick (2007): Politics, planning and terror in Stalin’s Russia, 1920–1939. Routledge, Oxon, New York.
Kangaspuro, Markku (2000): Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta. Nationalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä vuosina 1920–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Karemaa, Outi (2004): Moraalisesta närkästyksestä kansalliseksi ohjelmaksi. Teoksessa Timo Vihavainen (toim.), Venäjän kahdet kasvot. Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä. Edita Prima Oy, Helsinki, 226–254.
Lenoe, Matthew (2004): Closer to the Masses. Stalinist Culture, Social Revolution, and Soviet Newspapers. Harvard University Press, Cambridge, Massachusetts.
Matikainen, Juha (2017): Sosiaalidemokraattisen puolueen lehdistö keväällä ja kesällä 1917: kumouksellisuutta, eripuraa ja linjanvetoa. Teoksessa Sami
Suodenjoki & Risto Turunen (toim.), Työväki kumouksessa. Väki Voimakas 30. Työväen ja historian perinteen tutkimuksen seura, Tampere, 69–110.
Saarela, Tauno (1996): Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923. Kansan Sivistystyön Liitto KSL r.y., Tampere.
Sundelin, Apu (2000): Taistelija, rakentaja, valistaja. Karjalan kommuunista Karjalan Sanomiin 80 vuotta. Periodika, Petroskoi.
Takala, Irina (1991): Gyllingin-Rovion juttu. Kulttuurilehti Carelia 64 (9), 129–147.
Takala, Irina (2017): ”Ikimuistoisen läksyn me kaikille luemme”. Suuren terrorin kansallisuusoperaatioiden erityispiirteitä Karjalassa. Historiallinen Aikakauskirja 115 (3), 291–302.
Vihavainen, Timo (1988): Suomi neuvostolehdistössä 1918–1920. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Vihavainen, Timo (2006): The Inner Adversary. The Struggle against Philistinism as the Moral Mission of the Russian Intelligentsia. New Academia Publishing,
Washington DC.
Ylikangas, Mikko (2004): Rivit suoriksi! Kaunokirjallisuuden poliittinen valvonta Neuvosto-Karjalassa 1917–1940. Kikimora Publications, Helsinki.
