Sotienvälisen ajan kuvateosten sisällissota
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.122442Avainsanat:
1918, Suomen sisällissota, kuvateokset, valokuva, sotakuvausAbstrakti
Artikkelissa tarkastellaan historiallisen valokuvatutkimuksen keinoin sotienvälisellä kaudella ilmestyneiden kahden kuvateoksen Suomen sisällissodasta konstruoimaa kuvaa. Artikkelin aineistona toimivat sotienvälisellä kaudella ilmestyneet kuvateokset Suomen vapaussota kuvissa (Otava 1934) ja Vapaussodan kuvahistoria (Otava 1938), jotka molemmat edustavat valkoisen Suomen näkökulmaa vuoden 1918 sotaan. Kuvateosten sisältöä analysoidaan kahden pääteeman kautta. Tarkastelun kohteena ovat yhtäältä sodankäyntiä ja valkoisten puolen sotilaita sekä heidän toimintaansa esittävät kuvat. Toisen teemakokonaisuuden muodostavat punaisia ja heidän toimintaansa esittävät kuvat.
Artikkelissa vastataan kysymyksiin siitä, minkälaista mielikuvaa edellä mainituista sodan osa-alueista kirjoissa on pyritty luomaan, mistä syystä, ja millaisia kuvia tähän on käytetty. Lisäksi tarkastellaan, miten teemojen esittely eri kirjoissa eroaa toisistaan, ja pohditaan, mistä nämä erot voisivat johtua.
Lähdeviitteet
Viitteet
Termillä ”kuva” tarkoitetaan tässä artikkelissa visuaalista (valo)kuvaa, mielikuvalla taas ihmisen sisäistä käsitystä, kuvaa menneestä. Kuvateoksilla on mahdollisuus luoda historiakuvia ja mielikuvia menneestä. Historiakuvalla tarkoitetaan käsityksiä menneisyydestä ja sen merkityksistä.
Kleemola 2017.
Kukkonen 2008; Peltonen 2008; Vanhanen & Kiimalainen 2008.
Jukka Kukkonen on artikkelissaan (2008, 25) jäljittänyt Suomen vapaussota kuvissa -teoksen kuvaajia, mutta hänkään ei ole tarkastellut teoksen sisältöä sen enempää.
Esim. Roselius 2013, Peltonen 1996; Roselius 2014; Saarela 2014; Kinnunen 2014. Sisällissodan visuaalista muistamista on tutkinut lähinnä Riitta Kormano, joka väitöskirjassaan tarkastelee muun muassa sisällissodan muistomerkkien kuvakieltä, Kormano 2014.
Kinnunen & Kivimäki 2006.
Boehm 2007, passim.
Siteerattu artikkelista Hamann 2011, 24.
Visual history -suuntauksesta laajemmin Paul 2014. https://docupedia.de/zg/Visual_History_Version_3.0_Gerhard_Paul.
PWD-lyhenne tulkintamallin nimessä tulee tulkintamallin kehittelyyn osallistuneiden Erwin Panofskyn, Rainer Wohlfeilin ja Arthur C. Danton nimistä, Pandel 2011, 72–77.
Pilarczyk & Mietzner 2005, 133–136.
Malmberg et al. 1938, 5. Kummankaan tässä artikkelissa käsiteltävän teoksen painosmäärät eivät ole kirjoittajan tiedossa.
Siteerattu teoksesta Malmberg et al. 1934, 5. Mannerheimin väite valokuvakeruun tähänastisesta laiminlyönnistä ei pitänyt täysin paikkaansa: ensimmäisen sisällissotakuvien keruun oli järjestänyt Suomen Kuvalehti jo vuonna 1918, Kukkonen 2008, 23.
Malmberg et al. 1934, 6; Kukkonen 2008, 25.
Keller 2013, 10–11.
Roselius 2013, 160.
Ks. esim Pilke 2009, 57–61.
Ang 2015, 27.
Ikonikuvista Paul 2011, 8–13.
Holzer 2003, 60–61.
Siteerattu teoksesta Malmberg et al. 1934, 6.
Peltonen 2003, 14–15, 22, 55–56.
Kukkonen 2008, 33.
Hyvä esimerkki tästä on Iso-Britanniassa sodan aikana julkaistu kuvasarja, joka sisältää helposti lavastetuksi tunnistettavan kuvan ”yöllisestä hyökkä-
yksestä” länsirintamalla. Struk 2011, 34–35.
Osana sisällissodan muistamiskulttuuria sotienvälisenä aikana lavastettiin myös kuvia punaisten teloituksista. Yksi lavastetuista kuvista oli keväällä 2017 ehdolla Ilkka Suppasen suunnitteleman juhlarahan kuvitukseksi, mikä aiheutti laajan kohun, Kleemola 2017.
Kukkonen 2008, passim. Tiina Männistö-Funk erittelee väitöskirjassaan muutamia visiittikorttivalokuviin liittyviä käytäntöjä, jotka lienevät vaikuttaneet vielä vuonna 1918 otettujen poseerauskuvienkin taustalla, Männistö-Funk 2014, 152–155.
Sisällissodan yksityisten kuvien muistokäytöstä Peltonen 2008.
Keller 2013, 9.
Kivelä 2012, 140.
Daniel 2006, 53.
Mannerheim-sankarikultista Siironen 2012, 74–75; Myös Kukkonen 2008, 31. Sotasaalis ks. esim. Malmberg et al. 1938, 165. Paraatit ja Mannerheim ks. esim. Malmberg et al. 1938, 327. Kokko ks. Malmberg et al. 1938, 96.
Holzer 2003, 61–62.
Malmberg et al. 1934, 44–45; kuvaajan henkilöllisyydestä Kukkonen 2008, 34.
Malmberg et al. 1938, 132–133.
Kleemola 2016, 116.
Kaatuneiden merkityksestä ja roolista kansakuntaa velvoittavina uhreina ks. Kemppainen 2006, 144–146.
Malmberg et al. 1934, 253.
Holzer 2003, 61–62.
Kukkonen 2008, 26–32; myös Peltonen 2008.
Janina Strukin mukaan tyyppikuvien ottaminen oli kautta Euroopan tunnettu ja suosittu konsepti 1930-luvulla, Struk 2011, 17.
Lintunen 2015, 81.
Malmberg et al. 1938, 250–251.
Malmberg et al. 1934, 35.
Roselius 2013, 44–45.
Roselius 2013, 46. Kuvakeräyksistä myös Peltonen 2003, 244–248.
Malmberg et al. 1934, 144–145.
Malmberg et al. 1934, 67.
Malmberg et al. 1934, 86–87.
Viholliskuvien perusrakenteesta Vuorinen 2012, 1–8.
Siteerattu teoksesta Lintunen 2015, 43.
Kleemola 2016, 174–189, 228–235; Brothers 2011, 46–79.
Vares 2012, 64.
Malmberg et al. 1938, 166–167.
Siironen 2012, 64.
Peltonen 2003, 248.
Lähteet ja kirjallisuus
Primaariaineisto
Malmberg et al. (toim.) (1934): Suomen vapaussota kuvissa I–II. Otava, Helsinki.
Malmberg et al. (toim.) (1938): Vapaussodan kuvahistoria. Otava, Helsinki.
Kirjallisuus
Ang, Tom (2015): Valokuvan historia. Docendo oy, Jyväskylä.
Boehm, Gottfried (2007): Wie Bilder Sinn erzeugen. Die Macht des Zeigens. Berlin University Press, Berliini.
Brothers, Caroline (2011): War and Photography. A cultural history. Routledge, Lontoo.
Daniel, Ute (2006): Der Krimkrieg 1853–1856 und die Entstehungskontexte medialer Kriegsberichterstattung. Teoksessa Ute Daniel (toim.), Augenzeugen. Kriegsberichterstattung vom 18. zum 21. Jahrhundert. Vandenhoeck & Ruprecht, Göttingen, 40–67.
Hamann, Christoph (2011): Zum Eigensinn der Fotografie. Teoksessa Saskia Handro & Bernd Schönemann (toim.), Visualität und Geschichte. Geschichtskultur und historisches Lernen, Band 1. LIT, Berliini, 23–36.
Holzer, Anton (2003): Den Krieg sehen. Zur Bildgeschichtsschreibung des Ersten Weltkrieges. Teoksessa Anton Holzer (toim.), Mit der Kamera bewaffnet. Krieg und Fotografie. Jonas Verlag, Marburg, 57–70.
Keller, Ulrich (2013): Der Weltkrieg der Bilder. Organisation, Zensur und Ästhetik der Bildreportage 1914–1918. Fotogeschichte 33 (130), 550.
Kemppainen, Ilona (2006): Isänmaan uhrit. Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Kleemola, Olli (2016): Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945. Sigillum, Turku.
Kleemola, Olli (2017): Gedenken mit dem Bild einer Hinrichtung? Finnische Münzen im Jubiläumsjahr 2017. Artikkeli verkkojournaalissa Visual-History.de Online-Nachschlagwerk für die historische Bildforschung 12.6.2017, https://www.visual-history.de/2017/06/12/gedenken-mit-dem-bild-einer-hinrichtung/.
Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (2006): Johdatus koettuun sotaan. Teoksessa Tiina Kinnunen & Ville Kivimäki (toim.), Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta. Minerva Kustannus oy, Helsinki, 9–18.
Kinnunen, Tiina (2014): The Post-Cold War Memory Culture of the Civil War: Old-New Patterns and New Approaches. Teoksessa Tuomas Tepora & Aapo Roselius (toim.), The Finnish Civil War 1918. History, Memory, Legacy. Brill, Leiden, 401–440.
Kivelä, Rauno (2012): Fotografiklubben i Tammerfors. Teoksessa Marjo-Riitta Saloniemi & Reetta Tervakangas (toim.), Savupiippuja ja puhdasta kuuraa. William Lomaxin Tampere. Tampereen museot, Tampere, 132–151.
Kormano, Riitta (2014): Sotamuistomerkki Suomessa. Voiton ja tappion modaalista sovittelua. Turun yliopisto, Turku.
Kukkonen, Jukka (2008): Valokuvaajat sisällissodassa. Katsaus valokuvaperinteeseen. Teoksessa Jukka Kukkonen & Elina Heikka (toim.), Punamustaval-
kea. 1918 kuvat. Avain & Suomen Valokuvataiteen museo, Helsinki, 23–40.
Lintunen, Tiina (2015): Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet. Turun yliopisto, Turku.
Männistö-Funk, Tiina (2014): Itse tehty moderni. Gramofoni, polkupyörä ja valokuvaus suomalaisten elämässä 1880-luvulta 1940-luvulle. Turun yliopisto,
Turku.
Pandel, Hans-Jürgen (2011): Bildinterpretation. Zum Stand der geschichtsdidaktischen Bildinterpretation. Teoksessa Saskia Handro ja Bernd Schönemann (toim.), Visualität und Geschichte. Geschichtskultur und historisches Lernen. LIT, Berliini, 69–88.
Paul, Gerhard (2011): Bilder, die Geschichte schrieben. Medienikonen des 20. u. beginnenden 21. Jahrhunderts. Teoksessa Gerhard Paul (toim.), Bilder, die Geschichte schrieben. 1900 bis heute. Vandenhoeck & Ruprecht, Göttingen, 7–18.
Paul, Gerhard (2014): Visual history. Version 3.0. Artikkeli verkkotietosanakirjassa Docupedia-Zeitgeschichte 13.3.2014, https://docupedia.de/zg/Visual_History_Version_3.0_Gerhard_Paul.
Peltonen, Ulla-Maija (1996): Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. Suomalaisen Kirjallisuu-
den Seura, Helsinki.
Peltonen, Ulla-Maija (2003): Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Peltonen, Ulla-Maija (2008): Yksityisiä kuvia 1918. Teoksessa Jukka Kukkonen & Elina Heikka (toim.), Punamustavalkea. 1918 kuvat. Avain & Suomen
Valokuvataiteen museo, Helsinki, 135–150.
Pilarczyk, Ulrike & Mietzner, Ulrike (2005): Das reflektierte Bild. Die seriell-ikonografische Fotoanalyse in den Erziehungs- und Sozialwissenschaften. Habilitationsschrift Humboldt-Universität Berlin. Klinkhardt, Bad Heilbrunn.
Pilke, Helena (2009): Etulinjan kynämiehet. Suomalaisen sotakirjallisuuden kustantaminen ja ennakkosensuuri kirjojen julkaisutoiminnan sääntelijänä 1939–1944. Bibliotheca historica 123, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Roselius, Aapo (2013): Isänmaallinen kevät. Vapaussotamyytin alkulähteillä. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Roselius, Aapo (2014): The War of Liberation, the Civil Guards, and the Veterans’ Union: Public Memory in the Interwar Period. Teoksessa Tuomas Tepora & Aapo Roselius (toim.), The Finnish Civil War 1918. History, Memory, Legacy. Brill, Leiden, 297–330.
Saarela, Tauno (2014): To remember or not – the Finnish labor movement and the memory of the Civil War in the interwar period. Teoksessa Tuomas Tepora & Aapo Roselius (toim.), The Finnish Civil War 1918. History, Memory, Legacy. Brill, Leiden, 331–363.
Siironen, Mika (2012): Valkoiset. Vapaussodan perintö. Vastapaino, Tampere.
Struk, Janina (2011): Private Pictures. Soldiers’ Inside View of War. I. B. Tauris, Lontoo.
Tepora, Tuomas (2014): Changing Perceptions of 1918: World War II and Post-War Rise of the Left. Teoksessa Tuomas Tepora & Aapo Roselius (toim.) The Finnish Civil War 1918. History, Memory, Legacy. Brill, Leiden, 364–400.
Vanhanen, Hannu & Kiimalainen, Kimmo (2008): Sisällissota saksalaisin silmin. Spektaakkeleita ja kuvaväärennöksiä. Teoksessa Jukka Kukkonen & Elina Heikka (toim.), Punamustavalkea. 1918 kuvat. Avain & Suomen Valokuvataiteen museo, Helsinki, 151–165.
Vares, Vesa (2012): Childlike Masses against True Men of Valour: The Comical Image of the Russians in Finland During The Finnish-Soviet Winter War
(1939–1940). Teoksessa Marja Vuorinen (toim.), Enemy Images in War Propaganda. Cambridge Scholars Publishing, Newcastle upon Tyne, 57–88.
Vuorinen, Marja (2012): Introduction: Enemy Images as Inversions of the Self. Teoksessa Marja Vuorinen (toim.), Enemy Images in War Propaganda. Cambridge Scholars Publishing, Newcastle upon Tyne, 1–14.
