Varkauden vuoden 1918 tulkinnat ja tulkitsijat

Kirjoittajat

• Hannu Itkonen Jyväskylän yliopisto
• Arto Nevala Itä-Suomen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.122447

Avainsanat:

1918, Suomen sisällissota, Varkaus, muistitieto, kaunokirjallisuus, sisällönanalyysi

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan Varkauden vuoden 1918 tapahtumia, niiden dokumentaatiota ja muistamista. Artikkeli kiinnittyy viime vuosikymmeninä virinneeseen paikallisia tapahtumia jäljittävään sisällissotatutkimukseen. Paikallisen tarkastelun ohella Varkaudesta muodostunutta kuvaa verrataan muun Suomen sisällissodan aikalais- ja jälkikäteistarkasteluihin. Artikkelissa kysytään, mitä Varkaudessa tapahtui sisällissodan kuukausina ja miten tapahtumat sijoittuivat sisällissodan yleisempään kulkuun. Toiseksi artikkelissa avataan, millaista dokumentaatiota ja tulkintoja Varkauden tapahtumat ovat synnyttäneet.

Tutkimuksen aineiston muodostavat Varkauden alueen tapahtumista kertovat asiakirjat, historiikit, aikalaislehdistö, sodan erityyppiset muistojulkaisut, haastattelut ja muu perinnetieto, kuten muistitieto, sekä kaunokirjallisuus. Tavoitteena on yhdistää ja vertailla eri tavoin ja eri aikoina syntyneiden aineistojen luomaa kuvaa ja tulkintoja Varkauden tapahtumista.  Keskeinen tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi.

Lähdeviitteet

Viitteet

Paavolainen 1967, 174.

Alapuro 1994; Siironen 2013.

Peltonen 2003, 20–24; Heimo 2010, 16–19; Knuuttila 2000, 35–39.

Eskola & Suoranta 2008, 185–188.

Ks. esimerkiksi Ylikangas 1993; Alapuro 1994; Silvennoinen 2008; Kivimäki 2013; Näre 2016.

Esimerkiksi Suomen vapaussota 1921–1927; Suomen vapaussota kuvissa 1934; Warkauden valloitus ja tapahtumat sen lähiympäristössä talvella 1917–1918, 1933.

Suomen luokkasota 1928; Suomen työväen vallankumous 1928.

Rasila 1968; Paavolainen 1966, 1967 ja 1971.

Esimerkiksi Manninen et.al. 1992 ja 1993; Manninen 1982; Piilonen 1982; Rinta-Tassi 1986; Salkola 1985; Lappalainen 1981.

Esimerkiksi Ylikangas 1993, 2012; Hoppu 2013.

Esimerkkeinä Tikka 2004; Turunen 2005; Roselius 2006, 2007.

Esimerkiksi Peltonen 2003; Heimo 2010; Siironen 2013; Siltala 2009; Tepora 2011. Edellä käytetty jaottelu pohjautuu Teporan ja Roseliuksen (2014 ja 2018) tekemään luokitteluun. Saman typpistä jaottelua käyttää myös Alapuro 2017a ja 2017b.

Kaarninen 2008; Pekkalainen 2011 ja 2014; Hoppu 2017; Lintunen 2017; Liukkonen 2018.

Kekkonen 1991; Jyränki 2014; Hentilä & Hentilä 2016.

Alapuro 1994, 2017a ja 2017b; Keskisarja 2016; Rislakki 1995; Hoppu et al. 2008; 2013; Nyström 2013; Lahtinen 2016; Kaihovirta 2017.

Kanto 2008; Tuuri 2017.

Esimerkiksi Täällä Pohjantähden alla Seinäjoen kaupunginteatterissa 2016 ja Joensuun kaupunginteatterissa 2017 sekä Veriruusut Jyväskylän huoneteatterissa 2018.

Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokanta http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main 31.10.2017.

Ks. Knuuttila 2000, 31–39; Alapuro 2017b, 255. Sisällissodan pitkäaikaisista vaikutuksista erityisesti Hentilä 2018.

Sisällissodan yleisestä taustasta ks. esimerkiksi Haapala & Hoppu (toim.) 2009; Manninen et al. 1992 ja 1993; Salkola 1985.

Soikkanen 1963, 376–384.

Nevala 2003, 100; Soikkanen 1963, 617–618.

Ks. Kaihovirta 2017, 126.

Soikkanen 1963, 617–631; Itkonen & Leväinen 2000, 85–89; Nevala 2003, 104–106.

Alapuro 2017b, 263.

Tikka 2004, 75.

Tietoja punaisten surmaajista löytyy esimerkiksi seuraavista: Soikkanen 1963, 636–637; Paavolainen 1966, liite 1, 322.

Soikkanen 1963, 625–629; Nevala 2003, 105.

Tarkka sotakuvaus Varkaudesta esimerkiksi Soikkanen 1963, 629–642 ja Warkauden valloitus ja tapahtumat sen lähiympäristössä talvella 1917–1918, 1933.

Määrä perustuu seuraaviin lähteisiin: Soikkanen 1963, 643–647; Paavolainen 1967, 71–76; Tikka 2004, 232–239.

Paavolainen 1967, 164–165, 174.

Soikkanen 1963, 643–647; Tikka 2004, 239; Tarvainen 1987.

Heimo 2010, erityisesti 212–216.

Soikkanen 1963, 643.

Tikka 2004, 233.

Tikka 2004, 160.

Jyränki 2014, 110–118.

Laatokka 19.2.1918.

Savon Työmies 26.4.1917.

Savon Työmies 28.9.1917; 10.10.1917; 14.11.1917; 4.12.1917.

Laatokka 23.2., 25.2 ja 28.2.1918.

Kenttäoikeuden tuomiokirja, Pikkukokoelma 492, Kansallisarkisto; Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktikokoelma, Kansallisarkisto. Katso myös Tikka 2004, 232–240.

Paasivirta 1957, 373.

Sotakuvia Savon ja Karjalan rintamilta 1919.

Kukkonen 2008, 33.

Warkauden valloitus 1933, 7.

Warkauden valloitus 1933, 53–67.

Warkauden valloitus 1933, 118.

Hersalo 1955, 502–508.

Nissinen 1935.

Itkonen & Nevala 1992, 198; Tarvainen 1987.

Itkonen 1985, 88.

Varkauden Tarmon 10-vuotishistoriikki 1922.

Nevala 2003, 100–102; Tikka 2004, 238.

Varkauden työväenyhdistyksen 25-vuotiskertomus 1930, 28.

Varkauden työväenyhdistyksen 40-vuotiskertomus 1945, 28.

Lehtonen 1967; alkup. 1918.

Tarkka 2012, 23–24.

Lehtonen 1967, 153; alkup. 1918.

Varpio 2009, 447–448.

Linna 1987; alkup. 1959.

Kekäläinen 1973, 173.

Tikka 2004, 233–234.

Kekkonen 1981, 103–104.

Puhakka 1985, 370–376.

Meri 1995, 332–334.

Hämäläinen 1999, 105–108.

Soikkanen 1963, 644 ja 2000, 75–76.

Itkonen 2000, 13.

Soikkanen 1963, 642–647.

Soikkanen 2000. 70–79.

Soikkasen suullinen tiedonanto Varkauden 1918-seminaarin yhteydessä.

Paavolainen 1966; 1967.

Paavolainen 1967, 71–75.

Paavolainen 1967, 174–176.

Itkonen 2000.

Nevala 2003, 104–113, 132–136.

Itkonen 2004.

Aho & Itkonen 2008.

Tikka 2004, 232–240.

Jyränki 2014, 170–171.

Salkola 1985; Lappalainen 1981; Manninen et al. 1992, 1993; Hovi 1995; Tikka 2004; Jyränki 2014; Peltonen 2003, 239; Huhta 2009, 157–158.

Lähteet ja kirjallisuus

Arkistolähteet

Kansallisarkisto (KA) Helsinki

Pikkukokoelma 492 (Varkauden kenttäoikeuden tuomiokirja)

Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktikokoelma

Lehdet

Laatokka

Savon Työmies

Digitaaliset lähteet

Suomen sotasurmat 1914–1922 -sivusto. <http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main>. 31.10.2017.

Kirjallisuus ja artikkelit

Aho, Antti & Itkonen, Hannu (2008): 10-osainen juttusarja Varkauden 1918 tapahtumista. Warkauden Lehti 20.1.; 24.2.; 5.4.; 27.4.; 8.6.; 10.8.; 20.9.; 26.10.; 29.11. sekä 27.12.2008.

Alapuro, Risto (1994): Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890–1933. Hanki ja Jää, Helsinki.

Alapuro, Risto (2017a): Valtio ja vallankumous Suomessa. Vastapaino, Tampere.

Alapuro, Risto (2017b): Millainen oli Suomen vallankumous 1918? Teoksessa Sami Suodenjoki & Risto Turunen (toim.), Työväki kumouksessa. Väki voimakas 30. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Tampere, 253–270.

Eskola, Jari & Suoranta, Juha (2008): Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere.

Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim. 2009): Sisällissodan pikkujättiläinen. WSOY, Helsinki.

Heimo, Anne (2010): Kapina Sammatissa. Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Hentilä, Marja-Liisa & Hentilä, Seppo (2016): Saksalainen Suomi. Siltala, Helsinki.

Hentilä, Seppo (2018): Vuoden 1918 pitkä varjo. Muistamisen historia ja politiikka. Siltala, Helsinki.

Hersalo, Niilo (1955; 2. p.). Suojeluskuntain historia I. Puolustustahtoinen kansa. Hata Oy, Helsinki.

Hoppu, Tuomas (et.al. 2008): Tampere 1918. Tampereen museoiden julkaisuja, Vapriikki, Tampere.

Hoppu, Tuomas (2013): Vallatkaa Helsinki. Saksan hyökkäys punaiseen pääkaupunkiin 1918. Gummerus, Helsinki.

Hoppu, Tuomas (2017): Sisällissodan naiskaartit. Suomalaiset naiset aseissa 1918. Gummerus, Helsinki.

Hovi, Olavi (1995): Leppävirran historia II. Leppävirran kunta, Leppävirta.

Huhta, Ilkka (2009): Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 212, Helsinki.

Hämäläinen, Simo (1999): Vuosisadan mittainen mies. Gummerus, Helsinki.

Itkonen, Hannu (1985): Kulttuurisukupolvet varkautelaisissa työväenjärjestöissä. Sosiologian julkaisematon pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopisto.

Itkonen, Hannu (2000): Kansallinen ja paikallinen vallankumous. Teoksessa Hannu Itkonen (toim.), Varkaus, Suomi ja vuosi 1918. Kansallinen ja paikallinen vallankumous. Varkauden museon julkaisuja 7, Varkaus, 7–17.

Itkonen, Hannu (2004): Varkautelaisten vuosisata. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Itkonen, Hannu & Nevala, Arto (1992). Tarmon tarina. Varkauden Tarmon kahdeksan vuosikymmentä. Koivu ja Tähti Oy, Jyväskylä.

Itkonen, Hannu & Leväinen, Hannu (2000): Vallankumous Varkaudessa. Teoksessa Hannu Itkonen (toim.), Varkaus, Suomi ja vuosi 1918. Kansallinen ja paikallinen vallankumous. Varkauden museon julkaisuja 7, Varkaus, 85–100.

Jyränki, Antero (2014): Kansa kahtia – henki halpaa. Oikeus sisällissodan Suomessa. Art House, Helsinki.

Kaarninen, Mervi (2008): Punaorvot 1918. Minerva, Helsinki.

Kaihovirta, Matias (2017): Kielen ja luokan ristiriita Billnäsin ruukkityöläisten poliittisessa toiminnassa vuonna 1917. Teoksessa Sami Suodenjoki & Risto Turunen (toim.), Työväki kumouksessa. Väki voimakas 30. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Tampere, 111–139.

Kanto, Anneli (2008): Veriruusut. Gummerus, Helsinki.

Kekkonen, Jukka (1991): Laillisuuden haaksirikko. Rikosoikeudenkäyttö Suomessa vuonna 1918. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki.

Kekkonen, Urho (1981): Vuosisatani I. Otava, Helsinki.

Kekäläinen, Uuno Pekka (1973): Poika maailman hartioilla. Otava, Helsinki.

Keskisarja, Teemu (2016): Viipuri 1918. Siltala, Helsinki.

Kivimäki, Ville (2013): Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945. WSOY, Helsinki.

Knuuttila, Seppo (2000): Missä olit, kun kuulit vuodesta 1918? Teoksessa Hannu Itkonen (toim.), Varkaus, Suomi ja vuosi 1918. Kansallinen ja paikallinen vallankumous. Varkauden museon julkaisuja 7, Varkaus, 31–39.

Kukkonen, Jukka (2008): Valokuvaajat sisällissodassa. Katsaus valokuvaperinteeseen. Teoksessa Jukka Kukkonen & Elina Heikka (toim.), Punamustavalkea 1918 kuvat. Suomen Valokuvataiteen museo, Helsinki, 28–37.

Lahtinen, Rauno (2016): Punainen Turku 1917–1918. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku.

Lappalainen, Jussi T. (1981): Punakaartin sota I–II. Valtion painatuskeskus, Helsinki.

Lehtonen, Joel (1967; alkup. 1918): Muttisen Aapeli sodassa eli lapsettoman Mannun kosto. Novellikokoelmassa Kuolleet omenapuut. Otava, Helsinki.

Linna, Väinö (1987; alkup. 1959): Täällä Pohjantähden alla I. WSOY, Helsinki.

Lintunen, Tiina (2017): Punaisten naisten tiet. Otava, Helsinki.

Liukkonen, Marjo (2018). Hennalan naismurhat. Vastapaino, Tampere.

Manninen, Ohto et al. (1992 ja 1993): Itsenäistymisen vuodet 1917–1920. Valtion painatuskeskus, Helsinki.

Manninen, Turo (1982): Vapaustaistelu, kansalaissota ja kapina. Taistelun luonne valkoisten sotapropagandassa vuonna 1918. Studia historica Jyväskyläensia 24. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Meri, Veijo (1995): Ei tule vaivatta vapaus. Suomi 1870–1920. Otava, Helsinki.

Nevala, Arto (2003): Agitatsioonia, vaikuttamista ja yhteistyötä. Vuosisata varkautelaista työväenjärjestötoimintaa. Varkauden työväenliikkeen historiatoimikunta. Gummerus, Helsinki.

Nissinen, E. (1935): Proletaarisen vallankumouksen rintamilta. Leningrad.

Nyström, Samu (2013): Helsinki 1914–1918. Toivon, pelon ja sekasorron vuodet. Minerva, Helsinki.

Näre, Sari (2016): Sota ja seksi. Tammi, Helsinki.

Paasivirta, Juhani (1957): Suomi vuonna 1918. Otava, Helsinki.

Paavolainen, Jaakko (1966): Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 I. ”Punainen terrori”. Tammi, Helsinki.

Paavolainen, Jaakko (1967): Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 II. ”Valkoinen terrori”. Tammi, Helsinki.

Paavolainen, Jaakko (1971): Vankileirit Suomessa. Tammi, Helsinki.

Pekkalainen, Tuulikki (2011): Susinartut ja pikku immet. Sisällissodan tuntemattomat naiset. Tammi, Helsinki.

Pekkalainen, Tuulikki (2014): Lapset sodassa 1918. Tammi, Helsinki.

Peltonen, Ulla-Maija (2003). Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 894. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Piilonen, Juhani (1982): Vallankumous kunnallishallinnossa. Valtion painatuskeskus, Helsinki.

Puhakka, Jouko (1985): Niko Surakan vapaussota. WSOY, Helsinki.

Rasila, Viljo (1968): Kansalaissodan sosiaalinen tausta. Tammi, Helsinki.

Rinta-Tassi, Osmo (1986): Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena. Valtion painatuskeskus, Helsinki.

Rislakki, Jukka (1995): Kauhun aika. Neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa. Vastapaino, Tampere.

Roselius, Aapo (2006): Amatöörien sota. Rintamaisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.

Roselius, Aapo (2007): Teloittajien jäljillä. Valkoisten väkivalta Suomen sisällissodassa. Tammi, Helsinki.

Salkola, Marja-Leena (1985): Työväenkaartien synty ja kehitys punakaarteiksi I–II. Valtion painatuskeskus, Helsinki.

Siironen, Mika (2013): Valkoiset. Vapaussodan perintö. Vastapaino, Tampere.

Siltala, Juha (2009): Sisällissodan psykohistoria. Otava, Helsinki.

Silvennoinen, Oula (2008): Salaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1939–1944. Otava, Helsinki.

Soikkanen, Hannu (1963): Varkauden historia. Varkauden kaupunki, Varkaus.

Soikkanen, Hannu (2000). Mitä Varkauden historia ei kysynyt vuodesta 1918.

Teoksessa Hannu Itkonen (toim.), Varkaus, Suomi ja vuosi 1918. Kansallinen ja paikallinen vallankumous. Varkauden museon julkaisuja 7, Varkaus, 69–83.

Sotakuvia Savon ja Karjalan rintamilta (1919). Varkauden Suojeluskunnan julkaisu, Varkaus.

Suomen luokkasota (1928). Toim. Alex Halonen. Amerikan Suom. Sos. Kustannusliikkeiden Liitto.

Suomen työväen vallankumous. Arvioita ja itsekritiikkiä (1928). Toim. Suomen vallankumouksen tutkijakunta. Kustannusosuuskunta ”Kirja”, Leningrad.

Suomen vapaussota 1–8 (1921–1927). Toim. Kai Donner, T.H. Svedlin, Heikki Nurmio. Gummerus, Helsinki.

Suomen vapaussota kuvissa 1–10 (1934). Toim. Lauri Malmberg. Otava, Helsinki.

Tarkka, Pekka (2012): Joel Lehtonen II. Vuodet 1918–1934. Otava, Helsinki.

Tarvainen, Veikko (1987): Kirjallinen elämäkerta.

Tepora, Tuomas (2011): Lippu, uhri, kansakunta. Ryhmäkokemukset ja -rajat Suomessa 1917–1945. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Tepora, Tuomas & Roselius, Aapo (2014): The Finnish Civil War 1918. History, Memory, Legacy. Brill, Leiden, Boston.

Tepora, Tuomas & Roselius, Aapo (2018). Rikki revitty maa. Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö. Gaudeamus, Helsinki.

Tikka, Marko (2004): Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Bibliotheca Historica 90. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Turunen, Mirja (2005): Veripellot. Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918. Atena, Jyväskylä.

Tuuri, Antti (2017): Tammikuu 18. Otava, Helsinki.

Varkauden Tarmon 10-vuotishistoriikki (1922). Varkaus.

Varkauden työväenyhdistyksen 25-vuotiskertomus (1930). Varkaus.

Varkauden työväenyhdistyksen 40-vuotiskertomus (1945). Varkaus.

Varpio, Yrjö (2009): Vuosi 1918 kaunokirjallisuudessa. Teoksessa Pertti Haapala & Tuomas Hoppu (toim.), Sisällissodan Pikkujättiläinen. WSOY, Helsinki, 441–463.

Warkauden valloitus ja tapahtumat sen lähiympäristössä talvella 1917–1918 (1933): Warkauden suojeluskunnan julkaisu, Warkaus.

Ylikangas, Heikki (1993): Tie Tampereelle. Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa. WSOY, Helsinki.

Ylikangas, Heikki (2012): Rata Rautuun. Ratkaisutaistelu Karjalan kannaksella 1918. WSOY, Helsinki.