Työläisperhe hajallaan
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.122906Abstract
Pirita Frigrenin artikkeli käsittelee merimiesten työn vaikutusta heidän perheidensä arkeen Suomen länsirannikon satamakaupungeissa purjelaivamerenkulun kultakaudella 1800-luvun puolivälissä. Laivanvarustusteollisuuden kasvun myötä merityö alkoi houkutella ja kasvava merimiesväestö muutti vanhojen porvariskaupunkien sosiaalista rakennetta. Merimiesperheet olivat kaupunkien ensimmäisiä palkkatyöläisperheitä, mutta miehen työ merillä kaukana kotoa loi näihin perheisiin perhehistorian näkökulmasta mielenkiintoisia sosiaalisia ja taloudellisia erityispiirteitä, jotka yhä vallinneen patriarkaalisen perhekäsityksen valossa näyttäytyivät poikkeuksellisina. Miehen ”etätyön” takia perhe oli lähes koko ajan hajallaan tai jopa vaarassa hajota lopullisesti joko miehen kuoleman tai karkaamisen vuoksi. Syntyi eräänlainen pysyvä poikkeustila, joka synnytti tarpeen erilaisille arjen strategioille.
