Sotienjälkeinen asutustoiminta ilman maata jääneiden pieneläjien silmin
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.137095Abstrakti
Mikko Rapo tarttuu artikkelissaan toisen maailmansodan jälkeiseen asutustoimintaan ilman maata jääneiden pieneläjien silmin. Asutustoimintaan kytkeytyvä maansaanti näyttäytyi monille lupauksena paremmasta tulevaisuudesta, mutta toteutumattomat odotukset herättivät myös pettymyksien tunteita ja ristiriitoja. Analysoimalla maanhakijoiden lähettämiä kirjeitä Rapo nostaa esiin maansaantiin liittyneitä pitkiä kulttuurisia sekä sosiaalisia perinteitä. Lisäksi artikkeli käsitteellistää vaurauden ja turvallisuudentunteen välistä suhdetta.
Lähdeviitteet
MLY/784/131/1945. Efj:20. KA, ASO.
Pieneläjä-termin käyttö lehdistössä oli kuitenkin melko harvinaista verrattuna pienviljelijään, jota käytettiin noin kymmenkertaisesti enemmän vuosien 1918–1939 välillä.
Santonen 1971, 122.
Suomen tasolla näitä maaseudun pieneläjiä, eli maanvuokraajia ja tilattomia oli vuonna 1940 yli 500 000 henkeä. Santonen 1971, 117; Waris 1952, 132.
Yleisesityksiä sodanjälkeisestä asutustoiminnasta: Laitinen 1995; Naskila 1984; Roiko-Jokela 2004.
Sallinen-Gimpl 1994; Raninen-Siskonen 1999; Kananen 2010; Roselius ja Tepora 2020.
Kananen 2010, 251.
Suuri osa nuoremmasta tilattomasta väestöstä oli maansaantiin oikeutettu rintamamieskokemuksen perusteella, mikä ratkaisi heidän tilanteensa.
Hietanen 1982, 123–125; Laitinen 1995, 52–55.
Laitinen 1995, 61–64.
Komiteamietintö 1943:6, 75.
Komiteamietintö 1945:3, 7–8.
Laitinen 1995, 96.
Laitinen 1995, 102–105.
Asutusasiainosaston arkisto on kokonaisuudessaan talletettu Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteeseen.
Aineiston ulkopuolelle jättämistäni kirjeistä kaksi oli yhdistysten nimissä lähetettyjä, eivätkä näin kuvaa yksilöllistä kokemusta. Kolmas hyödyntämätön kirje on yleisluontoinen tiedustelu ja neljäs enemmän koko asutusaluetta kuin kirjoittajan henkilökohtaista näkemystä käsittelevä kirje.
Vrt. Suodenjoki 2014b, 281.
Vrt. Malinen 2014, 56.
Lyons 2015, 327.
Katajala-Peltomaa & Toivo 2021, 11–13.
Kivimäki 2019, 16–22.
Boddice & Smith 2020, 31–32.
MLY784/131/1945. Efj:20. KA, ASO.
MLY28/5/1945. Efj:18. KA, ASO.
MLY12/2/1945. Efj:18. KA, ASO.
Laitinen 1995, 93–95.
Alasuutari 1996, 54–57.
2297/248/1946. Ega:37. KA, ASO.
MLY12/2/1945. Efj:18. KA, ASO.
Palomäki 2011, 233.
MLY28/5/1945. Efj:18. KA, ASO.
Santonen 1971, 36.
MLY834/140/1945. Efj:20. KA, ASO.
Pika-asutukseen perustettuja tiloja vuokrattiin väliaikaisesti jatkosodan aikana halukkaille, pääasiassa rintamamiehille. Maanhankintalain tultua voimaan näille tiloille osoitettiin maanhankintalain mukaiset uudet, pysyvät asukkaat.
6560/16/1946. Ega: 7. KA, ASO.
Palomäki 2011, 190–192; Laitinen 1995, 82–85.
Pienviljelijäideaalista vrt. Markkola & Östman 2021, 198.
6560/16/1946. Ega: 7. KA, ASO.
MLY784/131/1945. Efj:20. KA, ASO.
Hietanen 1982, 64.
7695/248/1947. Eha:96. KA, ASO.
Malinen 2011, 64.
2297/248/1946. Ega:37. KA, ASO.
2036/248/1946. Ega:37. KA, ASO.
Laitinen 1995, 67; Malinen 2011, 72–73; Kulha 1969, 84–85.
Hietanen 1982, 30.
MLY263/44/1945. Efj:19. KA, ASO.
Vennamo & Väisänen 1988, 144.
Vennamo 1984, 51.
15116/16/1947. Eha:110. KA, ASO.
MLY255/43/1945. Efj:19. KA, ASO.
Suodenjoki 2014a, 144.
15116/16/1947. Eha:110. KA, ASO.
MLY255/43/1945. Efj:19. KA, ASO.
Vapaa Sana, 15.08.1945, 3.
Vapaa Sana, 08.08.1945, 7.
Kulha 1969, 160–165.
Vapaa Sana, 31.08.1945, 3.
Kulha 1969, 165–166.
Stark 2011, 140.
15116/16/1947. Eha:110. KA, ASO.
Vrt. Suodenjoki 2014a, 154.
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Kansallisarkisto (KA), Hämeenlinna
Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkisto (ASO)
Saapuneet asiakirjat 1945 Efj: 1 – Efj: 22
Saapuneet asiakirjat 1946 Ega:1 – Ega:113
Saapuneet asiakirjat 1947 Eha:1 – Eha: 139
Painetut lähteet
Komiteanmietintö 1943: 6. Asutuslainsäädäntötoimikunnan mietintö (1943).
Komiteanmietintö 1945: 3. Asutuskomitean mietintö.
Sanomalehdet
Vapaa Sana 08.08.1945, 7.
Vapaa Sana 15.08.1945, 3.
Vapaa Sana 31.08.1945, 3.
Kirjallisuus
Alasuutari, Pertti (1996): Toinen tasavalta. Suomi 1946–1994. Vastapaino, Tampere.
Boddice, Rob & Smith, Mark (2020): Emotion, Sense, Experience. Cambridge University Press, Cambridge.
Hietanen, Silvo (1982): Siirtoväen pika-asutuslaki 1940. Asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Katajala-Peltomaa, Sari & Toivo, Raisa (2021): Lived Religion and Gender in Late Medieval and Early Modern Europe. Routledge, Lontoo ja New York.
Kananen, Heli Kaarina (2010): Kontrolloitu sopeutuminen. Ortodoksinen siirtoväki sotien jälkeisessä Ylä-Savossa (1946–1959). Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.
Kivimäki, Ville (2019): Reittejä kokemushistoriaan. Menneisyyden kokemus yksilön ja yhteisön vuorovaikutuksessa. Teoksessa Johanna Annola, Ville Kivimäki & Antti Malinen (toim.), Eletty historia. Kokemus näkökulmana menneisyyteen. Vastapaino, Tampere, 9–38.
Kulha, Keijo (1969): Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944–1948. Studia Historica Jyväskyläensia VII. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.
Laitinen, Erkki (1995): Rintamalta raivioille. Sodanjälkeinen asutustoiminta 50 vuotta. Atena, Jyväskylä.
Lyons, Martyn (2015): Writing Upwards. How the Weak Wrote to the Powerful. Journal of Social History 49 (2), 317–330.
Malinen, Antti (2011): Korsuista kodittomuuteen. Rintamasotilaat asunnonhakijoina sodanjälkeisessä Helsingissä. Historiallinen Aikakauskirja 109 (1), 62–73.
Malinen, Antti (2014): Perheet ahtaalla. Asuntopula ja siihen sopeutuminen toisen maailmansodan jälkeisessä Helsingissä 1944–1948. Väestöliitto, Helsinki.
Markkola, Pirjo & Östman, Ann-Catrin (2021): Guardians of the Land? Smallholders Living Their Nation in Interwar Finland. Teoksessa Tanja Vahtikari, Sami Suodenjoki & Ville Kivimäki (toim.), Lived Nation as the History of Experiences and Emotions in Finland, 1800–2000. Palgrave Macmillan, Cham, 187–214.
Naskila, Marja (1984): Rakentamisen aika. Asutus ja maanhankinta. Maanhankintalain 40-vuotisjuhlajulkaisu. Kirjayhtymä, Helsinki.
Palomäki, Antti (2011): Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen. Siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestäminen kaupungeissa 1940–1960 ja sen käänteentekevä vaikutus asuntopolitiikkaan ja kaupunkirakentamiseen. Tampere University Press, Tampere.
Raninen–Siiskonen, Tarja (1999): Vieraana omalla maalla. Tutkimus karjalaisen siirtoväen muistelukerronnasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Roiko-Jokela, Heikki (2004): Asutustoiminnalla sodasta arkeen. Teoksessa Pirjo Markkola (toim.), Suomen maatalouden historia II. Suurten muutosten aika. Jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 27–90.
Roselius, Aapo & Tepora, Tuomas (2020): Muukalaisten invaasio. Siirtoväki Suomen ruotsinkielisillä alueilla 1940–1950. Kustantamo S&S, Helsinki.
Sallinen–Gimpl, Pirkko (1994): Siirtokarjalainen identiteetti ja kulttuurien kohtaaminen. Kansatieteellinen arkisto 40. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki.
Santonen, Arvo (1971): Pienviljelijäin järjestäytymiskysymys ja pienviljelijäjärjestöjen vakiintuminen Suomessa. Tutkimus maatalouden pienviljelyspoliittisesta murrosvaiheesta 1930-luvun alkuun mennessä. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Stark, Eija (2011): Köyhyyden perintö. Tutkimus kulttuurisen tiedon sisällöistä ja jatkuvuuksista suomalaisissa elämäkerta- ja sananlaskuaineistoissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Suodenjoki, Sami (2014a): Ilmianto valvonnan ilmapiirin lietsojana routavuosien Suomessa. Historiallinen aikakauskirja 112 (2), 143–154.
Suodenjoki, Sami (2014b): Whistleblowing from Below. Finnish Rural Inhabitants’ Letters to the Imperial Power at the Turn of the Twentieth Century. Teoksessa Ann-Catrine Edlund, Lars-Erik Edlund & Susanne Haugen (toim.), Vernacular Literacies. Past, Present and Future. Umeå University ja Royal Skyttean Society, Uumaja, 279–294.
Vennamo, Veikko (1984): Sotien aiheuttaman omien kotien hankinnan ja jälleenrakennustyön organisaatio. Teoksessa Marja Naskila (toim.), Rakentamisen aika. Asutus ja maanhankinta. Maanhankintalain 40-vuotisjuhlajulkaisu. Kirjayhtymä, Helsinki, 39–54.
Vennamo, Veikko & Väisänen, P. O. (1988): Jälleenrakennuksen ihme. Suomi nousi aallonpohjasta. Gummerus, Jyväskylä.
Vihola, Teppo (2004): Pärjääkö pienviljelys? Teoksessa Matti Peltonen (toim.), Suomen maatalouden historia II. Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 373–377.
Waris, Heikki (1952): Suomalaisen yhteiskunnan rakenne. 2. painos. Otava, Helsinki.
