Mitä Bernstein todella sanoi?

Kirjoittajat

• Markku Hyrkkänen

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.148114

Avainsanat:

Eduard Bernstein, kapitalismi, sosialismi, Karl Kautsky, revisionismi, Rosa Luxemburg

Abstrakti

Artikkelissa pohditaan, mitä Eduard Bernstein
tarkoitti väittäessään, ettei sosialismin
"lopullinen päämäärä" ("Endziel"), sellaisena kuin se "ylei-
sesti" ("gemeinhin") ymmärrettiin, merkinnyt hänelle "yh-
tään mitään" ("gar nichts").

Lähdeviitteet

Bernstein, "Der Kampf der Sozialdemokratie und die Revolution der Gesellschaft.

Die Zusammenbruchstheorie und die Kolonialpolitik", Die Neue Zeit (seur. lyh.

NZ), 16. Jahrgang, I Band, 1897-98, s. 556.

Täsmällisyyden vuoksi on syytä esittää sitaatti alkukielellä: "Ich gestehe es offen,

ich habe fiir das, was man gemeinhin unter 'Endziel des Sozialismus' versteht,

ausserordentlich wenig Sinn und Interesse. Dieses Ziel, was immer es sei, ist mir

gar nichts, die Bewegung alles. Und unter Bewegung verstehe ich sowohl die all-

gemeine Bewegung der Gesellschaft, d.h. den sozialen Fortschritt, wie die poli-

tische und wirtschaftliche Agitation und Organisation zur Bewirkung dieses

Fortschritts".

Bernsteinin kirje Kautskylle 28.7.1898, Kautsky-Nachlass, DV 453, Internationaal

Instituut voor Sociale Geschiedenis, Amsterdam (seur. lyh. IISG).

Bernstein, "Die deutsche Sozialdemokratie und die tfirkischen Wirren", NZ 15,

I, 1896-97, s. 108-10.

Belfort-Bax, "Kolonialpolitik und Chauvinismus", NZ 16, I, 1897-98, s. 424-25.

Bernstein, viitteessä 1 mainittu artikkeli, s. 548-49.

Kautsky, Bernstein und das sozialdemokratische Programm. Eine Antikritik, Ber-

lin, Bonn — Bad Godesberg 1976 (2. painos; 1. p. Stuttgart 1899), s. 42-43.

Kautsky, "Ein sozialdemokratischer Katechismus", NZ 12, I, 1893-94, s. 368. Sa-

ma argumentointi sisältyi myös Kautskyn bolsevismikritiikkiin, ks. Pekka Kive-

käs, Karl Kautskyn suhtautuminen Venäjän lokakuun vallankumoukseen. Yleisen

historian pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 1978, erit. s. 56-84.

Protokoll des Internationalen Arbeiter-Congresses zu Paris, Nfirnberg 1890, s. 45.

"Phrase!", anonyymi kirjoitus, Vorwärts no 230, 30.9.1893.

Bernstein, "Kritisches Zwischenspiel", NZ 16, I, 1897-98, s. 751.

Leo ( = Bernstein), "Worauf es ankommt", Der Sozialdemokrat no 31, 26.7.1883.

Bernsteinin kirje Engelsille 1.9.1882, Eduard Bernsteins Briefwechsel mit Fried-

rich Engels, hg. von Helmut Hirsch, Assen 1970, s. 123-24.

Bernstein, Voraussetzungen des Sozialismus und die Aufgaben der Sozialdemo-

kratie, Stuttgart 1899, s. IX. Sitaatti on kirjan esipuheesta, joka ei jostain syystä

sisälly teoksen 1910 ilmestyneeseen suomennokseen eikä siten myöskään 1982 il-

mestyneeseen näköispainokseen. Uusintapainokseen oli olemassa tunnetut syyn-

sä, mutta tuskin Bernstein-tietous sen ansiosta lisääntyi. Tärkeän kuusisivuisen

esipuheen puuttumisen ja suomennoksen vanhahtavuuden ohella suomennos si-

sältää lukuisia virheitä, mistä K. N. Rantakari teosta arvostellessaan aiheellisesti

moitti kustantajaa (Historiallinen Aikakauskirja, 9. vsk. (1911), s. 144): "Kielitaitoa

ei suomentajilta yleensä näytä puuttuneenkaan, niin että sellaisista vaikeimmista-

kin kohdista, missä vain saksankielen ymmärtäminen riittää, on selvitty kutakuin-

kin; mutta sen sijaan on suorastaan joka kohdassa, missä olisi vähäisenkin tarvit-

tu kansantaloudellisia esitietoja, tapahtunut surkea kompastus. On sangen valitet-

tavaa, että niin tunnolliselle ja etevälle kustantajalle kuin Werner Söderström

Osakeyhtiölle on sattunut sellainen huomaamattomuus, että suomennosta ei ole

jätetty jonkun kansantalouteen perehtyneen henkilön tarkastettavaksi. Nykyises-

sä asussaan on näet suomennosta muutamin paikoin kerrassaan mahdoton ym-

märtää". Lueteltuaan lukuisia "suurempia ja pienempiä hutiloimisia" Rantakari

mainitsee (s. 145) mm. seuraavia karkeita käännösvirheitä: "Unternehmer" (yrit-

täjä) on käännetty "työnharjoittajaksi" (s. 78) ja suomennoksen sivulla 160 puhu-

taan "pääseurakuntien kertomuksista ja väittelyistä" kun alkuteoksessa vastaa-

vassa kohdassa lukee "die Berichte und Debatten ihrer Generalversammlungen",

so. (englantilaisten osuuskunnallisten tukkuliikkeiden) "yleiskokousten kertomuk-

sista ja keskusteluista".

Rantakarin huomautukset ovat edelleen aiheellisia, varsinkin kun moite voidaan

edelleen osoittaa samalle kustantajalle.

Bernstein, "Die preussischen Landtagswahlen und die Sozialdemokratie", NZ 11,

II, 1892-93, s. 774-75.

Bernstein, "Die Sozialdemokratie und das neue Landtagswahlsystem in Sach-

sen", NZ 14, II, 1895-96, s. 183 ja 187-88 sekä Bernstein, "Was die Sozialde-

mokratie in Preussen bei der Landtagswahl ausrichten kann", NZ 15, II,

-97, s. 395.

Bernstein, "Klassenkampf und Kompromiss", NZ 15, I, 1896-97, s. 518-19.

Bernsteinin jälkikirjoitus kirjaan Louis Heritier, Geschichte der Französischen

Revolution von 1848 und der Zweiten Republik in volkstiimlicher Darstellung,

Stuttgart, ei painovuotta (1897), s. 707-10.

Bernstein, Wie eine Revolution zugrunde ging, Stuttgart 1921, s. 9.

Bernstein, "Klassenkampf-Dogma und Klassenkampf-Wirklichkeit", NZ 17, II,

-99, s. 624-25.

Bernstein, Sozialismus einst und jetzt, Berlin 1923, s. 118-25.

Pannekoek, Die taktischen Differenzen in der Arbeiterbewegung, Hamburg 1973

(1909), s. 73.

Luxemburg, Yhteiskunnallinen uudistustyö vai vallankumous, Helsinki 1971

(1900, 1908), s. 71.

Bernstein, "Erklärung", Vorwärts no 32, 8.2.1898.

Bernstein, Voraussetzungen des Sozialismus und die Aufgaben der Sozialdemo-

kratie, Stuttgart 1902 (2. p.), s. XII—XIII sekä Bernstein, "Meine Stellung zum

theoretischen Teil des Erfurter Programms", Vorwärts no 206, 3.9.1899.

Bernstein, Voraussetzungen des Sozialismus . . . (1899), s. 179 sekä Bernstein,

"Der Kampf im englischen Maschinenbaugewerbe", NZ 16, I, 1897-98, s. 459 ja

Bernsteinin arvostelu kirjasta Emil Steinigans, Kautsky und die soziale Revoluti-

on, Documente des Socialismus, Band III, Heft 11 (1903), s. 495.

Bernstein, "Erklärung", Vorwärts no 32, 8.2.1898.

Sama.

Bernstein, Wie ist wissenschaftlicher Sozialismus möglich?, Berlin 1901, kirjassa

Bernstein, Ein revisionistisches Sozialismusbild, hg. und eingeleitet von Helmut

Hirsch, Berlin, Bonn — Bad Godesberg 1976 (2. p.), s. 65 ja 83.

Bernstein, "Zum Thema Socialliberalismus und Collectivismus", Sozialistische

Monatshefte, 4. Jahrgang, 1900, s. 181.

Bernstein, viitteessä 1 mainittu artikkeli, s. 556.

Bernstein, "Kritisches Zwischenspiel", em. art., s. 749.

Bernstein, "Blanquismus und Sozialdemokratie", käsikirjoitus, B ernstein-

Nachlass A 17, IISG.

Bernstein, Voraussetzungen des Sozialismus ... (1899), s. 124 ja 140.

Bernsteinin kirje Kautskylle 20.2.1898, Kautsky-Nachlass DV 432, IISG.