Suomen itsenäisyyskysymys ja porvarilliset piirit 1917

Kirjoittajat

• Juhani Mylly

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.161880

Avainsanat:

1917, itsenäisyys, porvaristo, yhtenäistämispolitiikka, kansallisuusaate, autonomia, perustuslakikomitea, valtalaki

Abstrakti

"Tarkasteluni painottuu ajallisesti kevääseen 1917, jolloin porvarilliset linjat itsenäisyyskysymyksessä muodostuivat. Vaiheella oli konstituoiva merkitys myöhempään kehitykseen nähden. Tämä ei tarkoita, etteivätkö mielipiteet ja jossain määrin näkemyksetkin myöhemmin muuttuneet, mutta olennaista oli, että keväällä 1917 muotoutuneet perusryhmitykset ja -linjat sekä ajatukselliset perusnäkemykset säilyivät. Vielä marraskuussa, ennen Suomen itsenäistymistä, kun bolshevikit olivat kaapanneet vallan Pietarissa, voimme erottaa suomalaisen yhteistyölinjan, itsenäisyyslinjan ja aktivismin tyypillisine lähtökohtineen, käsityksineen, argumentointitapoineen."

Lähdeviitteet

Lähdeviitteet

Vaiheesta lähemmin Paasivirta, Juhani, Suomen itsenäisyyskysymys 1917 I, Porvoo 1947, 57-79 ja Suomi ja Eurooppa 1914-1939, Hämeenlinna 1984, 54-56, 59-60; Polvinen, Tuomo, Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920 I, Porvoo 1967, 9-49; Ketola, Eino, Kansalliseen kansanvaltaan. Suomen itsenäisyys, sosialidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917, Helsinki 1987, 29-53; Lappalainen, Jussi T., Itsenäisen Suomen synty, Jyväskylä 1985, 50-54.

Porvarillisen valtuuskunnan toiminnasta lähemmin mm. Hallsten, Onni, Kertomus porvarillisten eduskuntaryhmien välisen valtuuskunnan toiminnasta maaliskuussa 1917, valtionarkisto (VA) ja Alkio, Santeri, päiväkirjassaan, VA. Alkiolla on varsin tarkat muistiinpanot myös perustuslakikomitean kokouksista, josta on lisäksi sihteerin pitämä pöytäkirja, VA; myös Blomstedt, Yrjö, K.J. Ståhlberg. Valtiomieselämäkerta, Keuruu 1969.

Torvinen, Taimi, Itsenäistymisen ja valtiomuototaistelun aika 1917-1919, Valtioneuvoston historia 1917-1966 I, Helsinki 1977, 136-140; Polvinen, 29-39; Paasivirta 1947, 90-96; Ketola, 39-42.

Ks. Alkion muistiinpanot porvarillisen valtuuskunnan, perustuslakikomitean, ryhmien valtuuskunnan ym. keskusteluista huhtikuussa, Alkion pvk.. Tutkimuskirjallisuudesta erityisesti Paasivirta 1947, 114-129 ja 1984, 61 sekä Blomstedt, 318-323.

Alkion pvk:n lisäksi erityisesti ks. Paasivirta 1947, 110-113 ja 1984, 62. — Paasivirta on käyttänyt linjasta myös termiä "omatoimisuuslinja".

Uusaktivismin ja jääkäriliikkeen alkuvaiheesta ks. Lauerma, Matti, Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27, Porvoo 1966, 48 eteenp.; Klinge, Matti, K.P.T.:stä jääkäreihin. Ylioppilaskunnan historia III, Vaasa 1978, 379-392. — Käsityksiini on vaikuttanut myös Timo Soikkasen käsikirjoitus Yrjö Ruudusta.

Nuorsuomalaisen puolueen puoluekokouksen pöytäkirja 15.-16.4.1917, Nuorsuomalaisen puolueen arkisto, VA; Pietiäinen, Jukka-Pekka, Rudolf Holsti. Lehtimies, tiedemies, poliitikko 1881-1919, Espoo 1986, 230-233; Paasivirta 1947, 114-119; Blomstedt, 318-320.

Ks. Alkion pvk., esim. 30.4., 3.5., 14.5., 21.5.1917.

Pietiäinen, 233-234; Paasivirta 1947, 111-112.

Puoluekokouksesta Suomalaisen puolueen puoluekokouksen pöytäkirja 4.5.1917, Suomalaisen puolueen arkisto, VA; Paasivirta 1947, 119-120. Perustuslakikomiteasta Alkion pvk. 3.5. ja 22.5.1917.

Em. puoluekokouksen pöytäkirja ja Paasivirta 1947, 120-123.

Paasivirta 1947, 124-128.

ML:n puoluekokouksen pöytäkirja 12.4.1917, Keskustapuolueen ja Maalaisliiton arkisto (KMA); Alkion pvk. 9.4., 17.4., 18.4.1917; Hakalehto, Ilkka, Maalaisliitto-Keskustapuolueen historia I, Helsinki 1986, 278-280.

Alkion pvk. 18.4.1917; Hakalehto, 288.

Alkion pvk., esim. 20.3., 3.5., 14.5., 18.5.1917.

Sama 19.5., 21.-22.5.1917.

Sama 23.-24.5.1917; Hakalehto, 289-290; Alanen, Aulis J., Santeri Alkio, Porvoo 1976, 432-433; Hokkanen, Kari, Kyösti Kallio I, Juva 1986, 231-232; Mylly, Juhani, Maalaisliitto ja turvallisuuspolitiikka I, Turku 1978, 39.

Polvinen, 36-39, 67-69; Paasivirta 1947, 154-170; Enckell, Carl, Poliittiset muistelmani I, Porvoo 1956, 80-84.

Lindman, Sven, Eduskunnan aseman muuttuminen 1917-1919, Suomen kansanedustuslaitoksen historia VI, Helsinki 1968, 67-68; Paasivirta 1947, 171-174; Blomstedt, 324-325; Hakalehto, 291; Alkion pvk. 13.6.1917; lain lähetekeskustelu 12.6.1917, Valtiopäivät (VP) 1917 ptk., 504-520 ja per.lakivlk. miet. n:o 9, hall.es. n:o 9, VP 1917 A II.

Ketola, 151-176; Polvinen, 73-81; Paasivirta 1947, 191-193, 204-205.

Paasivirta 1947, 206-222; Blomstedt, 325-327; Alanen, 438-442: Hakalehto, 291-292; Hokkanen, 232-234; Alkion pvk. 6.-18.7.1917; lain 1. käsittely 2.7.1917, VP 1917 ptk., 679-702, 2. käsittely 10.-11.7.1917, VP 1917 ptk., 877-913 ja 3. käsittely 17.-18.7.1917, VP 1917 ptk., 1005-1065.

Paasivirta 1947, 213, 219-229; Ketola, 209-248; Alkion pvk 7.-17.7.1917; Hakalehto, 292; Mylly, 39-40.

Blomstedt, 327-329; Pietiäinen, 242-247; Paasivirta 1947, 25-31; Hokkanen, 235-238; Hakalehto, 292-293; Alkion pvk. 2.-28.8.1917.

Ks. Paasivirta 1984, 80-81; Juva, Einar W., P.E. Svinhufvud II, Porvoo 1961, 49-53; Alanen, 442-447; Mylly, 40.

Paasivirta, Juhani, Suomen itsenäisyyskysymys 1917 II, Porvoo 1949, 89-112; Lappalainen, 56-57.

Hakalehto, 296-308; Alanen, 447-453; Paasivirta 1949, 48-52, 55-57; Juva, 49-53.

Paasivirta 1949, 46-48, 70-88 ja 1984, 77-80; Blomstedt, 332-335; Pietiäinen, 247-252.

Paasivirta 1949, 118-127 ja 1984, 91-93; Lappalainen, 71-72; Juva, 63-64, 69; Maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk. 8.11.1917, KMA. — Suomalaisten sosialistien epäluuloista Ketola, 359-364.

Ks. Polvinen, 167-169; Lappalainen, 86-90; Ketola, 407-411, 421-437.