Malmi-Tapanilan työläisyhteisö 1920-luvun alussa

Kirjoittajat

  • Raimo Parikka

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.162516

Avainsanat:

Malmi-Tapanila, työläisyhteisöt, vankileirit, Suomen sisällissota, valkoinen terrori, työväenliike, arjen historia, työläisasutus

Abstrakti

""Kun eräänä heinäkuun päivänä 1918 tulin tänne hiljaiseen ja murheiden painamaan kylään, oli ensi vaikutelmani niin myymälästä
kuin paikkakunnastakin melko kielteinen."

Näin synkäksi muisteli Malmin Osuuskaupan hoitaja Emil Ilola ensimmäistä päiväänsä uudessa toimessaan. Murhe, hiljainen kaipuu ja usein toivoton odotus asustivat useimmassa Malmin-Tapanilan alueen mökissä ja talossa. Lähes 300 miestä ja muutamia naisia oli huhti-toukokuussa viety vankileirille, jotkut ammuttu heti. Monista ei ollut sen jälkeen kuulunut mitään.

Tilanne oli samanlainen kuin monella muullakin työläispaikkakunnalla. Valkoinen terrori riehui aikansa ja jätti vuosikymmenten muistot, haavat, jotka paranivat vain hitaasti. Työläisyhteisöt jakaantuivat punaisiin ja valkoisiin, vallanpitäjiin ja valvottuihin, herroihin ja rahvaaseen, parempiin ihmisiin ja roskaväkeen. Katkeruutta, nälkää, työttömyyttä, orpoja, monenlaista ongelmaa yhteiskunnan vähäosaisille jätti vuosi 1918 jälkeensä. Jäi myös taistelutahtoa, halua rakentaa arkista tulevaisuutta vaikeissakin oloissa. Työväenliike ei lannistunut, vaikka jakaantuikin kahtia. Paikallisesti tätä kaikkea on tutkittu vähänlaisesti muun kuin järjestöjen uudelleen syntymisen kannalta. Työväestön arki asuinalueilla ja työpaikoilla on jäänyt vähemmälle huomiolle."

Kirjoittajan esittely

  • Raimo Parikka

    Lähdeviitteet

    1 Yhtiöltä osti maata v. 1908 yksittäisten työläisten lisäksi myös AB Egna Hem — Oma Koti OY, joka rakensi 10 yhden tai kahden perheen huvilaa valmiiksi ja möi ne edelleen. Järjestelmä oli sama kuin "sadan markan villoissa". Myös ns. sunnuntaipalstojen alueella toimi oma maayhtiö. Malmi-Tapanilan taajaväkiseen yhdyskuntaan kuuluneessa Pukinmäessä toiminut maayhtiö Boxbacka Ab piti myyntirajoitteistaan kiinni pitempään. Se pyrki myymään tonttinsa varakkaammille ostajille, joten "Pukinmäestä ei muodostunut Malmin alueisiin verrattavaa työläisyhdyskuntaa". Asuntotontteja alueelle myyskenteli myös AB Svenska småbruk och egna hem -yhtiö. Läheisessä Pakinkylässä asutus syntyi kolmen työläisten perustaman maaosuuskunnan (Alku, Elo ja Lepola) turvin. Perälä, Tauno, Helsingin maalaiskunnan historia I, Helsinki 1965, 203, 216 ja 218.
    2 Tapanila-albumi 2, 19.
    3 Hultin, Herman, Helsinge församlings historia, Helsingfors 1930, 181.
    4 Helsingin maalaiskunnan kunnallislautakunnan ptk. 8.1.1917, Vantaan kaupungin arkisto.
    5 Sohkanen, Viljo, Alku vuodelta 1917 Punakaartilaisen päiväkirjaan ja loppusanat, moniste 1982, Kansan Arkisto.
    6 Paavolainen, Jaakko, Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 I, Helsinki 1966, 48.
    7 Marraskuun suurlakon aikana Malmilla sattui useita väkivallantekoja. Paavolainen (mt., 72-76) mainitsee seuraavat: 14.11. (ensimmäinen lakkopäivä) ammuttiin nimeltä mainitsematon poliisikonstaapeli ja haavoitettiin nimismies F. Hauptia ja poliisi Örtheniä. 16.11. surmattiin kansakoulunopettaja J. A. Bjon. 17.11. surmasi kiertelevä punakaartilaisjoukko Tikkurilassa kaksi miestä ja Herttoniemessä Malmin ja Herttoniemen punakaartilaiset surmasivat erään aikaisemmin Malmilla palvelleen poliisin (ei nimeä) ja maanviljelysneuvos J.G. Bergbomin. 18.11. tapahtui 6 murhaa: Malmilla ammuttiin käräjämatkallaan vangittu hovioikeuden auskultantti v. Bell, Pasilassa Gunnar ja Ragnar Sahlström (suojeluskuntalaisia), Espoossa nimismies ja kaksi poliisia ja lakon jo loputtua Malmilla eräs poliisimies (ei nimeä).
    8 Perälä, 75.
    9 Piltonen, Juhani, Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1918, Helsingin pitäjä 1987 — vuosikirja.
    10 Aina Toivosen kertomus, Tapanilan Työväenyhdistys 75 v, Pori 1983, 13.
    11 Sama, 14.
    12 Paavolainen, Jaakko, Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 II, Helsinki 1967, 184-185.
    13 Valtiopäivät 1919, I, 255-256, Hakkilan puheenvuoro välikysymyskeskustelussa.
    14 Suomen Sosialidemokraatti 7.11.1918.
    15 Kunnallislautakunnan ptk. 4.11.1918.
    16 Esim. levyseppä Matti Palola vapautui 12. joulukuuta 1918 ja pääsi kuusi päivää myöhemmin töihin Maanviljelyskonetehtaalle Malmille. (Hilkka Palolan haastattelu, nauha).
    17 Malmin TY:n ptk. 5.4.1919, Tapanilan Työväenyhdistyksen arkisto, Tapanilan työväentalo.
    18 MTY:n ptk. 12.6.1921.
    19 Kunnanvaltuuston ptk. 6.2.1920.
    20 Kunnanvaltuuston ptk. 15.3.1921.
    21 Parikka, Raimo, Se oli toivorikasta aikaa. Malmin metallityöläisten historiaa 75 vuoden ajalta, Jyväskylä 1987, 27.
    22 Harvian kokoamien tilastojen mukaan Malmi-Tapanila oli Helsingin maalaiskunnan työläisvaltaisin osa. V. 1930 alueen (mukana myös Pukinmäki) asukkaista lukeutui 73,7 % työntekijöihin, palveluskuntaan tai työnjohtajiin. Laskelmassa ei ollut huomioitu väestötilastoon kategoriaa ilman ammattia olevat ja tuntemattomat, joita oli 6,7 olo (738). Ryhmä on kokonaisuudessaan sijoitettavissa työväestöön, jolloin %-osuus nousee lähelle 80. Kun vielä huomioidaan Pukinmäen alueen muuta aluetta vähäisempi työläisten osuus (parempien piirien huvila-aluetta), niin voidaan sanoa, että M-T:n alueen väestöstä 85 % oli työläisiä. Muut ryhmät olivat: itsenäisiä elinkeinonharjoittajia ja päällystöä 13,5 olo (1 378 henkeä) ja konttorihenkilökuntaa, virkamiehiä ja tekn. henkilökunt. 12,8 % (1 314). Harvia, Yrjö, Helsingin esikaupunkiliitos. Päämietintö ja erikoisselvitykset, Helsinki 1936.
    23 Esimerkiksi Helge Ronnun kertomus lapsuudestaan Mosassa, Tapanila-albumi 2.
    24 Hilkka Palolan kertomus, nauha Kansan Arkistossa.
    25 Koskiaho, Briitta, Pitkänsillan tuolta puolen Pispalaan, teoksessa Risto Jaakkola (toim), Sosialipolitiikka, historiallinen kehitys ja yhteiskunnan muutos, Espoo 1981, 72.
    26 Martti Silvennoisen muistelma, Malmin Kuvalehti 1984.
    27 Pirkkamaa, Stina-Liisa, Muut on muualta, minä olen Malmilta, Helsingin pitäjä -vuosikirja 1987, 77. Pirkkamaan artikkeli samoin kuin hänen pro gradu -työnsä malmilaisten vapaa-ajan vieton muodoista tällä vuosisadalla perustuvat paljolti haastatteluihin.
    28 Esimerkiksi Malmin sosialidemokraattinen naisyhdistys valitti Työväenyhdistykselle 6.4.1922 lähettämässään kirjelmässä, että "paikkakunnallamme väkijuomien käyttö ja kieltolakirikkomukset näyttää saavan yhä suuremman vallan". Syy oli porvareissa ja tilanteen parantamiseksi olisi voimistettava raittiustyötä. (Tapanilan Työväenyhdistyksen arkisto, kirjeet).
    29 Kunnanvaltuuston ptk. 17.11.1924.
    30 Kunnanvaltuuston ptk:t 1921-25. Valtuusto käsitteli ainakin 16 anomusta kahvilan tai ruokalan pidosta. Niistä 14:ää puollettiin ja kahta vastustettiin huonon järjestyksen ja viinan myynnin takia. Käsitellessään ensimmäisiä anomuksia 26.9.1921 valtuusto puoltaessaan niitä päätti kuitenkin lausua kantanaan, että "monet nurkkakahvilat olivat vähemmän tarpeellisia maaseudulla". Ehkäpä isännillekin tuli myöhemmin asiaa kyseisiin nurkkakahviloihin, koska seuraavia ei enää moitiskeltu.
    31 Esimerkiksi Malmin metallityöväen ammattios. joutui anomaan nimismieheltä lupaa n. 30 hengen ryhmän matkustamiseen tavaravaunulla Malmilta Karkkilaan Maakuntajuhlille. (Parikka, 51).
    32 Malmin Kuvalehti 1987, 21.
    33 Malmin Kuvalehti 1988, 14-16.
    34 Malmin Kuvalehti 1985, 16.
    35 Parikka, 42.
    36 Hieman tähän liittyvää yleisempää problematiikkaa on valottanut Satu Apo artikkelissaan Rahvas elämäntapansa puolustajana, Tiede & Edistys 3/1985.
    37 Kunnanvaltuuston ptk. 22.5.1922.
    38 Kunnanvaltuuston ptk. 30.6.1922.
    39 Tästä meillä on kaunokirjallisuudessa useitakin kuvauksia, kuten Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla, osa 3, Porvoo 1971, Erkki Lepokorven Lasikuisti, Juva 1982 ja Kaarlo Haapasen Leskien kortteli, Helsinki 1982.
    40 MKT-tehtaan historia, Helsinki 1968, 16.
    41 Muistelijana Valtteri Laajaranta, Tapanilan Työväenyhdistys 75 v., 23.
    42 MTY:n ptk. 8.5.1921.
    43 Tapanilan Työväenyhdistys 75 v., 24.
    44 Gunnar Mådin muistelma, Tapanila-albumi 2, 4.
    45 Tapanila-albumi 2, 5.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2025-06-05

Numero

Nro 4 (1990): Väki Voimakas 4. Suomi 1917–1918

Osasto

Artikkelit