Palkollisesta proletaariin: työn ja luokan suomalaista käsitehistoriaa
Avainsanat:
työ, luokka, käsitehistoria, työläinen, työväki, työväestö, työväenluokkaAbstrakti
"Työläinen syntyi vuonna 1875 — tai tuskin ainakaan paljoa aikaisemmin. Tarkoitan kirjoitetun suomen kielen itsenäistä substantiivia työläinen — ruotsin arbetaren, saksan Arbeiterin, englannin workerin ja ranskan ouvrierin vastinetta. Toukokuussa 1875 mietintönsä valmiiksi saanut komitea, jonka tehtävänä oli miettiä muutoksia kauppaa ja elinkeinoja koskevan asetukseen, käytti asetusehdotuksensa 25. pykälässä kaksi kertaa sanaa työläinen, vaikka tekstissä muuten puhuttiinkin työntekijästä. Samat muotoilut tulivat myös 31. maaliskuuta 1879 annettuun asetukseen. Vuoden 1868 asetuksessa kaupasta ja elinkeinoista oli arbetare käännetty yksinomaan työntekijäksi. Jo ennen komiteanmietinnön valmistumista oli Yrjö Koskinen tammikuussa 1874 kirjoittanut KIRJALLISESSA KUUKAUSLEHDESSÄ, artikkelissaan "Työväen-seikka", ulkomaisista työläisyhdistyksistä ja työläisyhtiöistä eli ammattiyhdistyksistä, mutta itsenäistä sanaa työläinen hän ei käyttänyt vaan puhui työntekijöistä."
Lähdeviitteet
LÄHDEVIITTEET
Kiitän Kaisa Häkkistä arvokkaista neuvoista ja kommenteista.
1. Komiteanmietintö 1875:5, 10.
2. Suomen asetuskokoelma 12/1879, 3-19 (työläinen, 10-11); Finlands författningssamling 12/1879, 3-18; Suomen asetuskokoelma 8/1868, 7-17.
3. Koskinen 1874, 2-3, 95.
4. Lönnrot 1880, 776.
5. Ahlman 1883, 20. Tämän mainitsee työläinen-sanan ensiesiintymisenä Matti Rapola (1960, 71).
6. Ahlman 1874, 27.
7. Godenhjelm 1873, 47; Meurman 1977, 511.
8. Rapola 1960, 44.
9. Helenius 1838, 909; Europaeus 1853, 211; Ahlman 1865, 220.
10. Suomen virallinen tilasto VI:1, LVI.
11. Rapola 1960, 71.
12. Leo Harmaja 1924, 252; sulkuviittaukset käsikirjan muihin artikkeleihin on jätetty pois.
13. Harmaja 1924, 253; sulkuviitteet käsikirjan muihin artikkeleihin on jätetty pois.
14. Kilpi 1919, 74.
15. Rein 1878, 177 ("työntekijäluokka); Uusi Suometar 7.8.1886 ("työmiesluokka"); Vaasan Lehti 3/1885 ("työläisliike"); Ilmarinen 57/1886 ("työmiesliike").
16. Nykysuomen sanakirjassa, jonka osa TS-Ö ilmestyi alun perin vuonna 1961 esiintyy myös sana työläisluokka. Työläis-alkuisia yhdyssanoja
on sanakirjassa 49 ja työväen-alkuisia 44. Sekä työläis- että työväen-alku on liitetty 10 saman sanan eteen; Nykysuomen sanakirja VI, 123-124, 133.
17. "Muutama sana työmieskysymyksestä", Kyläkirjaston Kuvalehti 8/ 1883. Artikkeli alkoi seuraavasti: "Niin sanottu työmieskysymys on nyky-
ään kaikissa sivistyneissä maissa astumaisillaan kaikkien muitten parannusesitysten etupäähän."
18. Cygnaeus 1863, 113; 1861, 91. Kiitän Hannu Simolaa ohjauksesta näille lähteille.
19. Ordbok öfver svenska språket II, 2093, 2125-2126.
20. Europaeus 1853, 26.
21. Ahlman 1874, 27. Rapola mainitsee tämän työväenluokan ensiesiintymänä (1960, 71).
22. "Besparingsbolag för arbetsklassen", Helsingfors Tidningar 22.7.1846.
23. Samnling af Placater.... XVII, 726.
24. Valtiopäivät 1863-1864, Aateliston ja ritariston pöytäkirjat II, 600-603.
25. Arvio perustuu Helsingin yliopiston kirjaston sanomalehtiartikkelikortistoon, joka ulottuu vuoteen 1890. Myös edellä mainitussa Helsingfors Tidningarin artikkelissa "Besparingsbolag för arbetsklassen" (22.7.1846) käytettiin ilmausta den arbetande klassen.
26. Conze 1972, 218.
27. Suomen virallinen tilasto VIA, 34, LVIII ("Muita leskiä työtä tekevästä luokasta").
28. Suomen virallinen tilasto VI:5.
29. Esimerkiksi artikkeli "Historian muinaisesta ja nykyisestä työtätekevästä säädystä sananen", Kyläkirjaston Kuvalehti, alkaen 8/1883. Myös saksan kielessä yhdistettiin "työ" ja "sääty" sanassa Arbeiterstand, Conze 1972, 231.
30. Rein 1879, 6.
31. Meurman 1877, 511.
32. Lönnrot 1880, 776.
33. Helsingin työväenyhdistykset painetut kertomukset 1884-1891
34. Briggs 1974, Steadman Jones 1983; Conze 1972.
35. Steadman Jones 1983, 2.
36. Tähän on kiinnittänyt huomiota Risto Alapuro (1997, 142).
37. Rapola 1960, 37.
38. Kauppinen 1977, 115.
39. "Jopa onkin tätä nykyä yksityisen yhteiskuntalaisen luonnollinen oikeus elättää itsensä millä elinkeinolla tahansa - tullut myönnetyksi kaikissa sivistyneissä maissa", Komiteanmietintö 1875:7, 20. Väestötilastossa eroteltiin "valtiollisessa katsannossa etuoikeutetut yhteiskuntalaiset" ja "ne, joilta puuttuu edustusoikeus", Suomen virallinen tilasto VIA, 34 (1865 väestötilasto, painettu 1870).
40. Rapola 1960, 79.
41. Alapuro 1997; Liikanen 1995.
42. "Paternalismia" on tässä käytetty kapeana käsitteenä, joka määrittelee periaatteellisella tasolla palkkatyöläisen yhteiskunnallista asemaa. Sillä ei ole tarkoitus kuvata työväestön "todellista" asemaa eikä sääty-yhteiskunnan yhteiskuntajärjestystä kokonaisuudessaan. "Paternalismin" tai "patriarkkalismin" laveammasta käytöstä ja sen kritiikistä, Thompson 1996, 24-29.
43. Termiä "palvelija" on tässä ja jatkossa käytetty laveassa merkitykessä, ei vain viittaamassa henkilökohtaiseen palvelijaan. "Palvelijan" (servant) käsitteestä ks. Steinfeld 1991, 17-22 ja Kussmaul 1981.
44. Lialdm 1928; Kallio 1913; Kuusi 1931; Wilmi 1991.
45. Helsingin henkikirjoissa ryhdyttiin vuonna 1869 käyttämään tehdastyöläisistä nimitystä arbetare; Heikkinen 1997, 27.
46. Haapala 1986, 62-63.
47. Suomen asetuskokoelma 12/1879, 14.
48. Virrankoski 1986, 316-325.
49. Ks. Kekkonen 1987.
50. Bruun 1979, 57-60; Björkqvist 1986, 178-180, 298-300; Kekkonen 1987, 26-31; Peltonen 1989, 36-38.
51. Ks. Krusius-Ahrenberg 1935; Stenius & Turunen 1995.
52. Bruun 1979, 57; Mairet 1981, 144-154; Steinfeld 1991; Tomlins 1993.
53. Rosenborg 1858, 22-23.
54. Macpherson 1977.
55. Morgonbladet 16.-27.8. 1873.
56. Koskinen 1874; Rein 1878 & 1879.
57. Koskinen 1974, 6.
58. Kettunen 1994, 35.
59. Koskinen 1974, 2.
60. Koskinen 1874, 4.
61. Koskinen 1874, 2-3; Rein 1878, 174.
62. Rein 1879, 8.
63. Rein 1878, 77; 1879, 8. Reinin siis käytti lähes samaa terminologiaa kuin Isaiah Berlin erottelussaan "negatiivisen vapauden" ja "positiivisen vapauden" välillä.
64. Koskinen 1874, 5.
65. Kettunen 1994.
66. "Muutama sana työmieskysymyksestä", Kyläkirjaston Kuvalehti 4/ 1888.
67. Meurman 1898, 14-15.
68. Forsman, 1001.
69. Conze 1984.
70. Rein 1878, 177, 179.
71. Nojaan ennen kaikkea Koselleckin artikkeleihin "Begriffsgeschichte und Sozialgeschichte" (1972) ja "`Erfahrungsraum' und `Ervvartungshorizont' - zwei historische Kategorien" (1976) (molemmat teoksessa Koselleck 1992) sekä hänen johdantoartikkeliinsa Geschichtliche Grundbegriffe-teoksessa (Koselleck 1972). Hyvän suomenkielisen johdatuksen Koselleckin ajatteluun on esittänyt Markku Hyrkkänen 0994).
72. Koselleck 1992, 108.
73. Koselleck 1972, XXIII.
74. Koselleck 1992, 108.
75. Koselleckin artikkeli "Begriffsgeschichte und Sozialgeschichte" on vuodelta 1972, mikä heijastuu myös sen tavassa määritellä sosiaalihistoria. Koselleckin mukaan sosiaalihistoria tutkii yhteiskuntamuodostumia tai valtiomuotoja, ryhmien, kerrostumien ja luokkien suhteita ja kiinnittää huomionsa keskipitkän tai pitkän aikavälin rakenteisiin (Koselleck 1992, 107). Nykyäänhän sosiaalihistoria tarkoittaa paljon muutakin, melkein mitä tahansa. Mutta se, miten sosiaalihistoria määritellään, ei tässä ole olennaista.
76. Koselleck 1992, 349-375.
77. Koselleck 1992, 121.
78. Koselleck 1992, 125.
79. Koselleck 1992, 126-130.
80. Koskinen 1874, 5.
81. Conze 1972, 216.
82. Meurman 1898, 9.
83. Koselleck 1972, XVII.
84. Työväenliikkeen jälkikäteisestä vaikutuksesta työväenluokan historiaan ks. Haapala 1987.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Painetut lähteet
Ahlman, Ferd. (1865), Svenskt-finskt lexikon, SKS:n toimituksia 38. Helsingfors.
Ahlman, Ferd. (1874), Ruotsalais-suomalainen ja suomalais-ruotsalainen sanakirja. Edellinen osa: Ruotsalais-suomalainen. Helsinki.
Ahlman, Ferd. (1883), Ruotsalais-suomalainen ja suomalais-ruotsalainen sanakirja, Toinen, lisätty painos. Edellinen osa: Svensk-finsk ordbok. Helsinki.
Europaeus, D.E.D. (1853), Svenskt-finskt handlexikon - Ruotsalais-suomalainen sanakirja. Helsinki.
Finlands författningssamling 1868, 1879.
Godenhjelm, B.F. (1873), Saksalais-suomalainen sanakirja, SKS:n toimituksia 49. Helsinki.
Helenius, Carl (1838), Suomalainen ja ruotsalainen sana-kirja - Finsk och svensk samt svensk och finsk ord-bok. Åbo.
Komiteanmietintö 1875:7, Alamainen ehdoitus asetukseksi elinkeinoista; Mietintö komitealta ehdoituksen tekemistä varten asetukseen elinkeinoista.
Lönnrot, Elias (1880), Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Jälkimmäinen Osa. N-Ö. Helsinki.
Meurman, A. (1877), Ranskalais-suomalainen sanakirja, SKS:n toimituksia 56. Helsinki.
Ordbok öfver svenska språket utgifven af Svenska Akademien, 2. Lund 1903.
Samling af placater... XVII.
Suomen asetuskokoelma 1868, 1879.
Suomen virallinen tilasto VI: 1, 5
Valtiopäiväasiakirjat 1863-1864: Ritariston ja aatelin pöytäkirjat II.
Aikakaus- ja sanomalehdet
Helsingfors Tidningar 1846.
Ilmarinen 1886.
Kyläkirjaston Kuvalehti 1883.
Uusi Suometar 1886.
Vaasan Lehti 1885.
Kirjallisuus
Alapuro, Risto (1997), Suomen älymystö Venäjän varjossa, Hämeenlinna.
Björkqvist, Heimer (1986), Den nationalekonomiska vetenskapens utveckling i Finland intill år 1918. Åbo.
Briggs, Asa (1974), The Language of 'Class' in Early Nineteenth-Century England, Essays in Social History. Oxford, 154-177.
Bruun, Niklas (1979), Kollektivavtal och rättsideologi. En rättsvetenskaplig studie av de rättsideologiska premisserna för inlemmandet av kollektivavtalet ock kollektiva kampåtgärder i finsk rättsordning efter år 1924. Vammala.
Conze, Werner (1972), Arbeiter, Geschichtliche Grunndbegriffr, 1, Stuttgart, 216-242.
Conze, Werner (1984), Proletariat, Pöbel, Pauperismus, Geschichtliche Grunndbegre, 5, Stuttgart, 27-68.
Cygnaeus, U. (1861), Förslag rörande Folkskoleväsendet i Finland, Helsingfors.
Cygnaeus, U. (1863), Ehdotuksia Suomen Kansakoulutoimesta, Helsinki.
F[orsman], Jaakko] (1915), Proletariaatti, Tietosanakirja, 7, Helsinki, 1001
Haapala, Pertti (1986), Tehtaan valossa: Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820-1920. Tampere.
Haapala, Pertti (1987), Arbetarrörelsens uppkomst: Förklaringsmodeller inom fmländsk historieforskning, Arbetarhistoria, 43, 9-12.
Harmaja, Leo (1924), Työväenkysymys, Valtiotieteiden käsikirja. Aakkosellinen tietoteos, 4. Helsinki, 252-257.
Heikkinen, Sakari (1997), Labour and the Market. Workers, Wages and Living Standards in Finland, 1850-1913. Helsinki.
Hyrkkänen, Markku (1994), Reinhart Koselleck - sosiaali- ja käsitehistorioitsija, Historiallinen Aikakauskirja, 92, 328-333.
Kallio, Topi (1913), Palvelijapolitiikasta Suomessa 18. vuosisadalla. Helsinki.
Kauppinen, Paavo E, (1977), Maailmallinen kanssakäyminen vuoteen 1810. Helsinki.
Kekkonen, Jukka (1987), Merkantilismista liberalismiin: Oikeushistoriallinen tutkimus elinkeinovapauden syntytaustasta Suomessa
vuosina 1855-1879. Vammala.
Kettunen, Pauli (1994), Suojelu, suoritus, subjekti: Työsuojelu teollistuvan Suomen yhteiskunnallisissa ajattelu ja toimintatavoissa. Vammala.
K[ilpi], O.K. (1919), Työväki, Tietosanakirja, 10. Helsinki, 74-77.
Koselleck, Reinhart (1972), Einleitung, Geschichtliche Grunndbegriffe, 1, Stuttgart, XIII-XXVII.
Koselleck, Reinhart (1992), Vergangene Zukunft. Zur Semantik geschichtlicher Zeiten, Frankfurt am Main.
Koskinen, Yrjö (1874), Työväen-seikka, Kirjallinen Kuukauslehti, 1-9, 91-97,195-227.
Krusius-Ahrenberg, Lolo (1935), Der Durchbruch des Nationalismus und Liberalismus im politischen Leben Finnlands 1856-1863. Helsinki.
Kussmaul, Ann (1981), Servants in Husbandry in Early Modern England. Cambridge.
Kuusi, Eino (1931), Sosialipolitiikka, 1. Helsinki.
Liakka, Niilo (1925), Palkollisasetuksista, Oma maa: tietokirja Suomen kodeille, 6. Porvoo, 44-57.
Liikanen, Illkka (1995), Fennomania ja kansa. Joukkojärjestäytymisen läpimurto ja suomalaisen puolueen synty, Jyväskylä.
Macpherson, C.B. (1977), The Life and Times of Liberal Democracy. Oxford.
Mairet, G&ard (1981), Le lib6ralisme: pr6suppos6s et significations, Les Idjlogies 3: De Rousseau å Mao. Verviers, 131-159.
Meurman, Agathon (1898), Neljäs sääty, Kansantaloudellisen Yhdistyksen esitelmiä 111:2, Helsinki.
Peltonen, Matti (1989), A Bourgeois Bureaucracy: The new mentality of the Finnish aristocracy at the beginning of the period of autonomy, State, Culture & the Bourgeoisie: Aspects of the Peculiarity of the Finnish. Jyväskylä, 33-53.
Rapola, Matti (1960), Sanojen ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen. Valikoima. Helsinki.
Rein, Th. (1878), Liberalismi ja socialismi, Kirjallinen Kuukauslehti, 73-79, 169-179.
Rein, Th. (1879), Kansantalouden uusi oppikunta, Kirjallinen Kuukauslehti, 1-10, 31-37.
Rosenborg, J.W. (1858), Om fattigdomen och allmänna fattigvården i Finland. Helsingfors.
Stedman Jones, Gareth (1983), Laguages of Class: Studies in English Working-Class History, 1832-1982, Cambridge.
Steinfeld, Robert J. (1991), The Invention of Free Labor: The Employment Relation in English & American Law and Culture, 1350-1870. Chapel Hill.
Stenius, Henrik & Turunen, Ilkka (1995), Finnish Liberalism, "Liberalism" - Seminars on Historical and Political Keywords in Northern Europe. Helsinki, 49-62.
Thompson, E.P. (1996), Herrojen valta ja rahvaan kulttuuri. Valta, kulttuuri ja perinnäistavat 1700-1800-luvun Englannissa. Tampere.
Tomlins, Christopher L. (1993), Law, Labor, and Ideology in the Early American Republic. New York.
Wilmi, Jorma (1991), Isäntäväet ja palvelusväen pito 1600-lvulla ja 1700-luvun alkupuolella: Taloudellispohjainen tutkimus Turun ja Porin sekä Pohjanmaan läänien maaseudulta. Jyväskylä.
Virrankoski, Pentti (1986), Anders Chydenius. Demokraattinen poliitikko valistuksen vuosisadalta. Juva.
