Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Ohjeiden sisältö 

1. Miksi julkaista Diakonian tutkimuksessa?
2. Mitä julkaisemme?
3. Käsikirjoitukset 
4. Kirjoittajatiedot ja artikkelikäsikirjoituksen anonymisointi
5. Muotoa koskevat ohjeet
6. Viitteet ja kirjallisuusluettelo 

 

1) Miksi julkaista Diakonian tutkimuksessa? 

Diakonian tutkimus (ISSN 1795-5270) on ainoa suomalainen diakonian tutkimukseen keskittyvä tieteellinen julkaisu. Diakonia ymmärretään lehdessä laajasti ja sitä tutkitaan monitieteisesti; olemme kiinnostuneita eri tieteenalojen näkökulmista diakonian kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Diakonian tutkimus on avoin julkaisu, joka on sitoutunut hyvän tieteellisen käytännön edellyttämiin korkeatasoisiin tiedejulkaisun ja arvioinnin periaatteisiin. Julkaiseminen Diakonian tutkimuksessa on kirjoittajalle maksutonta. Käytämme vertaisarvioitsijoina laajaa joukkoa eri alojen asiantuntijoita, ja toimituskuntamme edustaa monipuolista tutkimusosaamista. Julkaisemalla Diakonian tutkimuksessa tavoitat sekä alan tutkijoita että käytännön ammattilaisia. Diakonian tutkimus tarjoaa ajankohtaisia näköaloja diakoniaa koskevaan tutkimukseen ja yhteiskunnallisesti merkityksellisiin keskusteluihin. 

 

2) Mitä julkaisemme? 

Otamme vastaan laajasti diakonian kysymyksiin liittyviä alkuperäisiä tutkimusartikkeleita sekä erilaisia vertaisarvioimattomia kirjoituksia kuten puheenvuoroja, katsauksia, ja kirja-arvioita. Toimitukselle voi lähettää myös uutisia ja tiedotteita. Tutkimusartikkelit voivat käsitellä suoraan diakoniaa tai keskittyä ilmiöihin, jotka ovat diakonian kannalta kiinnostavia. Julkaisemme pääosin suomeksi ja ruotsiksi sekä harkinnan mukaan myös englanniksi. 

 

3) Käsikirjoitustyypit  

Tutkimusartikkelit 

Tutkimusartikkeleissa esitetään aiemmin julkaisemattomia tutkimustuloksia. Niissä ilmaistaan selkeästi selvitettävä tutkimuskysymys, tutkimuksen lähdeaineisto ja tutkimusmenetelmät sekä käytetty tutkimuskirjallisuus. Kirjoittajan vastuulla on noudattaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen mukaisia periaatteita. Käsikirjoituksen lähettämisen yhteydessä kirjoittajan on kuvattava, onko hän käyttänyt käsikirjoituksen laatimisessa generatiivista tekoälyä ja miten. Yhteiskirjoittamisen osalta tulee noudattaa tieteenalan yleisesti hyväksymiä käytäntöjä ja kulloisiakin suosituksia.  

Toimitus pyytää tutkimusartikkeleista lausunnot vähintään kahdelta toimituksen ulkopuoliselta, käsikirjoituksen suhteen riippumattomalta väitelleeltä tutkijalta tai muulta asiantuntijalta. Tutkimusartikkelien arvioinnissa noudatetaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen mukaisia periaatteita. Vertaisarvioitsijoiden tietoon ei saateta kirjoittajan/kirjoittajien nimiä, eikä päinvastoin (double blind review). Vertaisarvioinnissa ei käytetä apuna tekoälyä. Asiantuntija-arvioiden perusteella toimitus päättää tarvittavista korjauksista ja artikkelin julkaisemisesta. 

Vertaisarviointiprosessin kesto pyritään pitämään noin viiden viikon mittaisena. Prosessin toteutus perustuu riippumattomaan arviointiin, ja sen kesto voi vaihdella muun muassa arvioijien saatavuuden ja käsikirjoituksen sisällön mukaan. Kirjoittajille lähetetään kummankin arvion saavuttua viipymättä tieto julkaisuehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, sekä mahdolliset julkaisemisen edellytyksenä pidettävät käsikirjoitusta koskevat muutosehdotukset. Samalla kirjoittajille lähetetään arvioijien lausunnot.

Käsikirjoitukseen on liitettävä noin sadan sanan mittaiset suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät tekstistä sekä 3–5 avainsanaa. Englanninkielinen tiivistelmä tulee tarkistuttaa kielentarkistajalla ennen artikkelin tarjoamista. Tutkimusartikkelin laajuus on korkeintaan 50 000 merkkiä (sisältäen välilyönnit ja kirjallisuusluettelon). Laajemmista artikkeleista on neuvoteltava toimituksen kanssa erikseen. Vertaisarviointiprosessissa noudatetaan vertaisarviotunnuksen edellyttämiä arviointiprosessin säännöllistä dokumentointia koskevia vaatimuksia. 

Kirjoitukset 

Kirjoitukset-osio on paikka esseille, katsauksille, hiljaisen tiedon ja uusien näköalojen esittelyyn. Kirjoituksissa on suositeltavaa olla viitteitä tutkimuskirjallisuuteen, mutta se ei ole julkaisemisen edellytys. Mikäli kirjoituksessa viitataan tutkimuskirjallisuuteen, noudatetaan referee-artikkeleille annettuja viittausohjeita (ks. alla). Kirjoitusten merkkimäärä on korkeintaan 10 000 merkkiä (sisältäen välilyönnit), ellei toimituksen kanssa toisin sovita. Kirjoituksia ei vertaisarvioida, mutta ne käyvät läpi toimituksellisen prosessin, joka voi sisältää muutospyyntöjä. Lähtökohtaisesti journaaliin lähetettyjen kirjoitusten tulee olla aikaisemmin julkaisemattomia; muussa tapauksessa asiasta on sovittava toimituksen kanssa ennen käsikirjoituksen lähettämistä. 

Kirjoituksista tulee käydä ilmi kirjoittajan/kirjoittajien etunimi, sukunimi, tutkinto ja/tai asema, instituutio ja sähköpostiosoite. Mikäli kirjoitus julkaistaan, nämä tiedot ilmoitetaan lehden kirjoittajaluettelossa. 

Mikäli käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi ja kirjoittaja toivoo kyseistä painonumeroa lähetettäväksi itselleen (eikä hän ole jo painoversion tilaaja) Suomen sisällä, on toimitukselle ilmoitettava myös tarvittavat osoitetiedot (osoitetietoja ei julkaista). 

Kirja-arviot 

Kirja-arviot arvioivat ja esittelevät uusia kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisuja. Mukaan liitetään kirja-arvion otsikko sekä kirjan/kirjojen osalta kirjoittajan nimi, kirjan nimi, kustannuspaikka, kustantaja, julkaisuvuosi sekä sivumäärä. Laajuus lyhyissä esittelyissä on enintään 1 500 merkkiä ja laajemmissa kirja-analyyseissa enintään 8 000 merkkiä. Kirja-arvioista tulee käydä ilmi kirjoittajan/kirjoittajien etunimi, sukunimi, tutkinto ja/tai asema, instituutio ja sähköpostiosoite. Nämä tiedot ilmoitetaan lehden kirjoittajaluettelossa, mikäli kirja-arvio julkaistaan. 

Mikäli käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi ja kirjoittaja toivoo kyseistä painonumeroa lähetettäväksi itselleen (eikä hän ole jo painoversion tilaaja) Suomen sisällä, on toimitukselle ilmoitettava myös tarvittavat osoitetiedot (osoitetietoja ei julkaista). 

4) Kirjoittajatiedot ja artikkelikäsikirjoituksen anonymisointi 

Jos tekstisi on vertaisarvioon tarkoitettu artikkeli, varmista, ettei henkilöllisyytesi paljastu käsikirjoitustekstistä. Käsikirjoitus ei saa sisältää kirjoittajan henkilöllisyyden paljastavia tietoja. Tekstin sisäiset viittaukset kirjoittajan/kirjoittajien omiin julkaisuihin muotoillaan joko näin 1) (Kirjoittaja(t), xxxx) ja ilmoitetaan kirjallisuusluettelossa aakkosten kohdassa ”K” tai 2) omiin julkaisuihin viitataan vain 3. persoonassa. 

Älä sisällytä kirjoittajatietojasi siihen tiedostoon, jonka on tarkoitus edetä arviointiin. Henkilökohtaiset tiedot on poistettava tekstin lisäksi myös itse käsikirjoitustiedostosta ennen journaaliin lähettämistä (ks. esim. Piilotettujen tietojen ja henkilökohtaisten tietojen poistaminen asiakirjojen, esitysten tai työkirjojen tarkastuksen avulla -ohje.)

Lähettäessäsi käsikirjoituksen arvioitavaksi lisää käsikirjoitustiedoston lisäksi mukaan toinen tiedosto nimellä ”Kirjoittajatiedot”, josta käyvät ilmi seuraavat kirjoittajan/kirjoittajien tiedot: etunimi, sukunimi, tutkinto ja/tai asema, instituutio ja sähköpostiosoite. Nämä tiedot ilmoitetaan lehden kirjoittajaluettelossa, mikäli käsikirjoitus julkaistaan. Vaihtoehtoisesti voit ilmoittaa nämä tiedot ”Kommentteja toimittajalle”-osioon. Mikäli käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi ja kirjoittaja (tai kirjoittajat) toivoo kyseistä painonumeroa lähetettäväksi itselleen (eikä hän ole jo painoversion tilaaja) Suomen sisällä, on toimitukselle ilmoitettava myös tarvittavat osoitetiedot (osoitetietoja ei julkaista). 

5) Muotoa koskevat ohjeet ja saavutettavuus 

Tekstit lähetetään OpenOffice, Microsoft Word, RTF, tai WordPerfect -muodoissa. Tekstin vasen laita on suora ilman sisennyksiä, teksti on tavuttamatta ja oikea laita tasaamaton. Kappaleet ilmaistaan rivinvaihdolla ja tyhjällä rivivälillä. Otsikot ovat omilla riveillään ja niissä suositaan korkeintaan kolmentasoisia otsikkoja.  Älä käytä tyyliasetuksia. Muotoiluista voi tarvittaessa käyttää ainoastaan kursiivia. 

Taulukot, kuviot ja kuvat sijoitetaan erillisille sivuille käsikirjoituksen loppuun kirjallisuusluettelon jälkeen. Tekstiin on kuitenkin merkittävä selvästi taulukon, kuvion tai kuvan ehdotettu paikka. Dataan pohjautuvat diagrammit lähetetään Excel-muotoisina. Taulukoiden, kuvioiden ja kuvien osalta on noudatettava saavutettavasti.fi-sivuston ohjeistusta. 

6) Viitteet ja kirjallisuusluettelo 

Viitteiden sekä kirjallisuus- ja lähdeluettelon ohjeiden taustalla on sovellettuna APA 6 (American Psychological Association 6th edition) -tyyli. Alaviitteitä tulee käyttää harkiten ja vain erityisestä syystä. 

Kirjallisuusviitteet esitetään tekstissä siten, että sulkeisiin merkitään tekijän nimi ja julkaisuvuosi sekä tarvittaessa viittaus sivunumeroon seuraavasti: (Cooper-White, 2011, 20‒23). Mikäli viitataan useampaan saman kirjoittajan julkaisuun, merkitään ne vanhimmasta uusimpaan käyttäen vuosilukujen välillä pilkkua. Mikäli samalta tekijältä on useampi teos samalta vuodelta, merkitään teokset a- ja b-lyhenteitä käyttäen julkaisun otsikon mukaisessa aakkosjärjestyksessä (Salonen, 2024a, 2024b). Jos julkaisun tekijöitä on kaksi, merkitään molempien sukunimet (Malkavaara & Ryökäs, 2015, 114–115) ja jos useampia, vain ensimmäinen sukunimi ja ym. (Kääriäinen ym., 2009). Viitattaessa elektroniseen lähteeseen ilman päiväystä, käytetään lyhennettä (n.d.). 

Viitattaessa useampaan teokseen viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä ja luetellaan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. (Ikonen, 2015; Kääriäinen ym., 2009). Jos viitteen tekijä on yhteisö, merkitään yhteisö nimi ja painovuosi (Kirkkohallitus, 2009). Lyhenteitä käytettäessä ne on aina kirjoitettava auki ensimmäistä kertaa mainitessa (esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL]). Viitattaessa itsenäiseen teokseen, otsikko kursivoidaan. Viitattaessa artikkeliin, kirjalukuun tai yksittäiseen verkkosivuun käytetään ”lainausmerkkejä”. 

Kirjallisuus ja lähteet merkitään ensimmäisten tekijöiden sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä sisältäen seuraavat tiedot: tekijän sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain, julkaisuvuosi, teoksen nimi (kursiivilla), kustannuspaikka ja kustantaja. 

DOI-tunnukset (digital object identifier) merkitään kirjallisuusluetteloon aina, kun sellainen on saatavilla. DOI-tunnusta käytetään aina sen pitkässä muodossa (https://....). DOI-tunnukset voi hakea esimerkiksi palvelusta Crossref. 

Sähköiset kirjat merkitään kirjallisuusviitteen loppuun käyttäen URL-osoitetta. 

Monografiat eli yhden kirjoittajan teokset 

Ikonen, T. (2015). Kirkko muukalaisen asialla: Kansainvälinen diakonia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta- ja keskushallinnossa 1993–2004. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. 

Cooper-White, P. (2011). Many voices. Pastoral psychotherapy in relational and theological perspective. Minneapolis: Fortress Press. 

Kokoomateokset ja niissä oleva artikkelit 

Denham, S. A., Neal, K., Wilson, B. J., Pickering, S., Boyatzis, & Chris, J. (2005). Emotional development and forgiveness in children: Emerging evidence. ‒ E. L. Worthington (toim.), Handbook of forgiveness. New York: Routledge, 127‒142. 

Lieblich, A. (1998). The holistic-content perspective. ‒ A. Lieblich, R. Tuval-Mashiach & T. Zilber (toim.), Narrative research. SAGE Publications, Inc., 62‒87. https://dx.doi.org/10.4135/9781412985253 

Malkavaara, M. (2002). Nälkä ja köyhyys kirkon asiaksi. näkökulmia laman ja markkinakilpailun aikaan. – V. Mäkinen (toim.), Lasaruksesta leipäjonoihin. Köyhyys kirkon kysymyksenä. Jyväskylä: Atena, 283–312. 

Paloutzian, R. F. & Park, C. L. (toim.). (2013). Handbook of the psychology of religion and spirituality. New York, NY: The Guilford Press. 

Aikakauslehtiartikkelit 

Saarelainen, S., Inkilä, H., Oviedo, L., Anthony, F., Serczynska, B., Roszak, P., & Torralba Albalade, J. (2021). Koronaviruspandemian vaikutukset elämän merkityksellisyyden kokemuksiin keväällä 2020. Diakonian tutkimus, 2, 7‒34. https://doi.org/10.37448/dt.111912 

Salonen, A. S. (2024a). Creator, saviour, garburator: (Re)imagining the human role in the world through a case of food waste. Social Compass, 71(3), 425‒441. https://doi.org/10.1177/00377686221144400  

Salonen, A. S. (2024b). Diakonian tutkimus ja altavastaajan ääni. Diakonian tutkimus, 1, 4‒6. https://doi.org/10.37448/dt.145682  

Vähäkangas, A., Saarelainen, S.-M., & Ojalammi, J. (2022). The search for meaning in life through continuing and/or transforming the bond to a deceased spouse in late life. Pastoral Psychology, 71(1), 43–59. https://doi.org/10.1007/s11089-021-00979-w 

Opinnäytteet 

Ojalammi, J. (2021). Existential space with an escape: Meaning making and relationship commitment in the narratives of spouses of people with mental illness. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136150 

Elektroniset lähteet 

Mäkinen, V. (2015). Pääkirjoitus: Köyhyys, syrjäytyminen ja huono-osaisuus. Teologia.fi, 3. https://www.teologia.fi/component/content/article?id=1265:paeaekirjoitus-koeyhyys-syrjaeytyminen-ja-huono-osaisuus ‒ Viitattu 18.2.2015. 

Suomen ortodoksinen kirkko. (n.d). Sakramentit. https://www.ort.fi/tutustu-ortodoksiseen-kirkkoon/sakramentit-eli-mysteeriot – Viitattu 12.11.2025. 

World Health Organization. (2022). Mental disorders. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-disorders ‒ Viitattu 10.1.2023.