Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Ohjeiden sisältö

1. Miksi julkaista Diakonian tutkimuksessa?
2. Mitä julkaisemme?
3. Käsikirjoitustyypit
4. Kirjoittajatiedot ja artikkelikäsikirjoituksen anonymisointi
5. Muotoa koskevat ohjeet
6. Viitteet ja kirjallisuusluettelo

1) Miksi julkaista Diakonian tutkimuksessa?

Diakonian tutkimus (ISSN 1795-5270) on ainoa suomalainen diakonian tutkimukseen keskittyvä tieteellinen julkaisu. Diakonia ymmärretään lehdessä laajasti ja sitä tutkitaan monitieteisesti; olemme kiinnostuneita eri tieteenalojen näkökulmista diakonian kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Diakonian tutkimus on avoin julkaisu, joka on sitoutunut hyvän tieteellisen käytännön edellyttämiin korkeatasoisiin tiedejulkaisun ja arvioinnin periaatteisiin. Käytämme vertaisarvioitsijoina laajaa joukkoa eri alojen asiantuntijoita, ja toimituskuntamme edustaa monipuolista tutkimusosaamista. Julkaisemalla Diakonian tutkimuksessa tavoitat sekä alan tutkijoita että käytännön ammattilaisia. Diakonian tutkimus tarjoaa ajankohtaisia näköaloja diakoniaa koskevaan tutkimukseen ja yhteiskunnallisesti merkityksellisiin keskusteluihin.

2) Mitä julkaisemme?

Otamme vastaan laajasti diakonian kysymyksiin liittyviä alkuperäisiä tutkimusartikkeleita sekä erilaisia vertaisarvioimattomia kirjoituksia kuten puheenvuoroja, katsauksia, ja kirja-arvioita. Toimitukselle voi lähettää myös uutisia ja tiedotteita. Tutkimusartikkelit voivat käsitellä suoraan diakoniaa tai keskittyä ilmiöihin, jotka ovat diakonian kannalta kiinnostavia. Tutkimusartikkeleiden osalta olemme viime vuosina julkaisseet esimerkiksi tutkimuksia diakonian historiasta ja teologiasta sekä empiirisiä artikkeleita koskien kirkkoturvatoimintaa, kirkon ruoka-apua, diakoniatyön ja sosiaalityön suhdetta, elämän merkityksellisyyttä ja koronapandemiaan liittyviä kokemuksia. Julkaisemme pääosin suomeksi ja ruotsiksi sekä harkinnan mukaan myös englanniksi.

3) Käsikirjoitustyypit

Tutkimusartikkelit

Tutkimusartikkeleissa esitetään aiemmin julkaisemattomia tutkimustuloksia. Niissä ilmaistaan selkeästi selvitettävä tutkimuskysymys, tutkimuksen lähdeaineisto sekä käytetty tutkimuskirjallisuus. Tutkimusartikkelien arvioinnissa noudatetaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen mukaisia periaatteita. Toimitus pyytää tutkimusartikkeleista lausunnot vähintään kahdelta toimituksen ulkopuoliselta, käsikirjoituksen suhteen riippumattomalta väitelleeltä tutkijalta tai muulta asiantuntijalta. Vertaisarvioitsijoiden tietoon ei anneta kirjoittajan/kirjoittajien tai toistensa nimiä (double blind review). Asiantuntija-arvioiden perusteella toimitus päättää tarvittavista korjauksista ja artikkelin julkaisemisesta.

Käsikirjoitukseen on liitettävä noin sadan sanan mittaiset suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät tekstistä sekä 3 - 5 avainsanaa. Englanninkielinen tiivistelmä tulee tarkistuttaa kielentarkistajalla ennen artikkelin tarjoamista. Tutkimusartikkelin laajuus on korkeintaan 50 000 merkkiä (sisältäen välilyönnit ja kirjallisuusluettelon). Laajemmista artikkeleista on neuvoteltava toimituksen kanssa erikseen. Vertaisarviointiprosessissa noudatetaan vertaisarviotunnuksen edellyttämiä arviointiprosessin säännöllistä dokumentointia koskevia vaatimuksia.

Kirjoitukset

Kirjoitukset-osio on paikka esseille, katsauksille, hiljaisen tiedon ja uusien näköalojen esittelyyn. Kirjoituksissa on suositeltavaa olla viitteitä tutkimuskirjallisuuteen, mutta se ei ole julkaisemisen edellytys. Mikäli kirjoituksessa viitataan tutkimuskirjallisuuteen, noudatetaan referee-artikkeleille annettuja viittausohjeita (ks. alla). Kirjoitusten merkkimäärä on korkeintaan 10 000 merkkiä (sisältäen välilyönnit), ellei toimituksen kanssa toisin sovita. Kirjoituksia ei vertaisarvioida, mutta ne käyvät läpi toimituksellisen prosessin, joka voi sisältää muutospyyntöjä. Lähtökohtaisesti journaaliin lähetettyjen kirjoitusten tulee olla aikaisemmin julkaisemattomia; muussa tapauksessa asiasta on sovittava toimituksen kanssa ennen käsikirjoituksen lähettämistä.

Kirjoituksista tulee käydä ilmi kirjoittajan/kirjoittajien etunimi, sukunimi, tutkinto ja/tai asema, instituutio ja sähköpostiosoite. Mikäli kirjoitus julkaistaan, nämä tiedot ilmoitetaan lehden kirjoittajaluettelossa.

Mikäli käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi ja kirjoittaja toivoo kyseistä painonumeroa lähetettäväksi itselleen (eikä hän ole jo painoversion tilaaja) Suomen sisällä, on toimitukselle ilmoitettava myös tarvittavat osoitetiedot (osoitetietoja ei julkaista).

Kirja-arvostelut

Kirja-arvostelut arvioivat ja esittelevät uusia kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisuja. Mukaan liitetään kirja-arvostelun otsikko sekä kirjan/kirjojen osalta kirjoittajan nimi, kirjan nimi, kustannuspaikka, kustantaja, julkaisuvuosi sekä sivumäärä. Laajuus lyhyissä esittelyissä on enintään 1 500 merkkiä ja laajemmassa kirja-analyysissa enintään 8 000 merkkiä. Kirja-arvioista tulee käydä ilmi kirjoittajan/kirjoittajien etunimi, sukunimi, tutkinto ja/tai asema, instituutio ja sähköpostiosoite. Nämä tiedot ilmoitetaan lehden kirjoittajaluettelossa, mikäli artikkeli julkaistaan.

Mikäli käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi ja kirjoittaja toivoo kyseistä painonumeroa lähetettäväksi itselleen (eikä hän ole jo painoversion tilaaja) Suomen sisällä, on toimitukselle ilmoitettava myös tarvittavat osoitetiedot (osoitetietoja ei julkaista).

4) Kirjoittajatiedot ja artikkelikäsikirjoituksen anonymisointi

Jos tekstisi on referee-arvioon tarkoitettu artikkeli, varmista, ettei henkilöllisyytesi paljastu käsikirjoitustekstistä. Käsikirjoitus ei saa sisältää kirjoittajan henkilöllisyyden paljastavia tietoja. Tekstin sisäiset viittaukset kirjoittajan/kirjoittajien omiin julkaisuihin muotoillaan joko näin 1) (Kirjoittaja(t), xxxx) ja ilmoitetaan kirjallisuusluettelossa aakkosten kohdassa ”K” tai 2) omiin julkaisuihin viitataan vain 3. persoonassa.

Älä sisällytä kirjoittajatietojasi siihen tiedostoon, jonka on tarkoitus edetä arviointiin. Henkilökohtaiset tiedot on poistettava tekstin lisäksi myös itse käsikirjoitustiedostosta ennen journaaliin lähettämistä (ks. esim. ”Piilotettujen tietojen ja henkilökohtaisten tietojen poistaminen asiakirjojen, esitysten tai työkirjojen tarkastuksen avulla” Word-dokumentti: https://support.microsoft.com/fi-fi/office/piilotettujen-tietojen-ja-henkil%C3%B6kohtaisten-tietojen-poistaminen-asiakirjojen-esitysten-tai-ty%C3%B6kirjojen-tarkastuksen-avulla-356b7b5d-77af-44fe-a07f-9aa4d085966f)

Lähettäessäsi käsikirjoituksen arvioitavaksi lisää käsikirjoitustiedoston lisäksi mukaan toinen tiedosto nimellä ”Kirjoittajatiedot”, josta käyvät ilmi seuraavat kirjoittajan/kirjoittajien tiedot: etunimi, sukunimi, tutkinto ja/tai asema, instituutio ja sähköpostiosoite. Nämä tiedot ilmoitetaan lehden kirjoittajaluettelossa, mikäli käsikirjoitus julkaistaan. Vaihtoehtoisesti voit ilmoittaa nämä tiedot ”Kommentteja toimittajalle”-osioon. Mikäli käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi ja kirjoittaja (tai kirjoittajat) toivoo kyseistä painonumeroa lähetettäväksi itselleen (eikä hän ole jo painoversion tilaaja) Suomen sisällä, on toimitukselle ilmoitettava myös tarvittavat osoitetiedot (osoitetietoja ei julkaista).

5) Muotoa koskevat ohjeet

Tekstit lähetetään OpenOffice, Microsoft Word, RTF, tai WordPerfect -muodoissa. Tekstin vasen laita on suora ilman sisennyksiä, teksti on tavuttamatta ja oikea laita tasaamaton. Kappaleet ilmaistaan rivinvaihdolla ja tyhjällä rivivälillä. Otsikot ovat omilla riveillään. Älä käytä tyyliasetuksia. Muotoiluista voi tarvittaessa käyttää ainoastaan kursiivia.

Taulukot ja kuviot kirjoitetaan erillisille sivuille käsikirjoituksen loppuun kirjallisuusluettelon jälkeen. Tekstiin on kuitenkin merkittävä selvästi taulukon ja kuvion ehdotettu paikka. Dataan pohjautuvat diagrammit lähetetään Excel-muotoisina.

6) Viitteet ja kirjallisuusluettelo

Viitteiden sekä kirjallisuus- ja lähdeluettelon ohjeiden taustalla on sovellettuna APA 6 (American Psychological Association 6th edition)-tyyli. Alaviitteitä tulee käyttää vain erityisestä syystä.

Kirjallisuusviitteet esitetään tekstissä siten, että sulkeisiin merkitään tekijän nimi ja julkaisuvuosi sekä tarvittaessa viittaus sivunumeroon seuraavasti: (Cooper-White, 2011, 20‒23). Mikäli viitataan useampaan saman kirjoittajan julkaisuun, merkitään ne vanhimmasta uusimpaan käyttäen vuosilukujen välillä pilkkua. Jos julkaisun tekijöitä on kaksi, merkitään molempien sukunimet (Malkavaara & Ryökäs, 2015, 114–115) ja jos useampia, vain ensimmäinen sukunimi ja ym. (Kääriäinen ym., 2009).

Viitattaessa useampaan teokseen viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä (Ikonen, 2015; Kääriäinen ym., 2009). Jos viitteen tekijä on yhteisö, merkitään yhteisö nimi ja painovuosi (Kirkkohallitus, 2009). Lyhenteitä käytettäessä ne on aina kirjoitettava auki ensimmäistä kertaa mainitessa (esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL]).

Kirjallisuus ja lähteet merkitään ensimmäisten tekijöiden sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä sisältäen seuraavat tiedot: tekijän sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain, julkaisuvuosi, teoksen nimi (kursiivilla), kustannuspaikka ja kustantaja.

DOI-tunnukset (digital object identifier) merkitään kirjallisuusluetteloon aina, kun sellainen on saatavilla. DOI-tunnusta käytetään aina sen pitkässä muodossa (https://....). DOI-tunnukset voi hakea esimerkiksi palvelusta Crossref

Sähköiset kirjat merkitään kirjallisuusviitteen loppuun käyttäen URL-osoitetta.

Monografiat eli yhden kirjoittajan teokset

Ikonen, T. (2015). Kirkko muukalaisen asialla: Kansainvälinen diakonia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta- ja keskushallinnossa 1993–2004. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Cooper-White, P. (2011). Many voices. Pastoral psychotherapy in relational and theological perspective. Minneapolis: Fortress Press.

Kokoomateokset ja niissä oleva artikkelit

Denham, S. A., Neal, K., Wilson, B. J., Pickering, S., Boyatzis, & Chris, J. (2005). Emotional development and forgiveness in children: Emerging evidence. ‒ E. L. Worthington (toim.), Handbook of forgiveness. New York: Routledge, 127‒142.

Lieblich, A. (1998). The holistic-content perspective. ‒ A. Lieblich, R. Tuval-Mashiach & T. Zilber (toim.), Narrative research. SAGE Publications, Inc., 62‒87. https://dx.doi.org/10.4135/9781412985253

Malkavaara, M. (2002). Nälkä ja köyhyys kirkon asiaksi. näkökulmia laman ja markkinakilpailun aikaan. – V. Mäkinen (toim.), Lasaruksesta leipäjonoihin. Köyhyys kirkon kysymyksenä. Jyväskylä: Atena, 283–312.

Paloutzian, R. F. & Park, C. L. (toim.). (2013). Handbook of the psychology of religion and spirituality. New York, NY: The Guilford Press.

Aikakauslehtiartikkelit

Saarelainen, S., Inkilä, H., Oviedo, L., Anthony, F., Serczynska, B., Roszak, P., & Torralba Albalade, J. (2021). Koronaviruspandemian vaikutukset elämän merkityksellisyyden kokemuksiin keväällä 2020. Diakonian tutkimus, 2, 7‒34. https://doi.org/10.37448/dt.111912

Vähäkangas, A., Saarelainen, S.-M., & Ojalammi, J. (2022). The search for meaning in life through continuing and/or transforming the bond to a deceased spouse in late life. Pastoral Psychology, 71(1), 43–59. https://doi.org/10.1007/s11089-021-00979-w

Opinnäytteet

Ojalammi, J. (2021). Existential space with an escape: Meaning making and relationship commitment in the narratives of spouses of people with mental illness. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136150

Internetlähteet

Mäkinen, V. (2015). Pääkirjoitus: Köyhyys, syrjäytyminen ja huono-osaisuus. Teologia.fi, 3. https://www.teologia.fi/component/content/article?id=1265:paeaekirjoitus-koeyhyys-syrjaeytyminen-ja-huono-osaisuus ‒ Viitattu 18.2.2015.

World Health Organization. (2022). Mental disorders. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-disorders ‒ Viitattu 10.1.2023.

Instructions in English

Contents

1. Why to publish in the Journal for the Study of Diaconia?
2. What we publish?
3. Manuscript types
4. Author information and anonymization of article manuscript
5. Formal and technical guidelines
6. Referencing and bibliography

1) Why to publish in the Journal for the Study of Diaconia?

Journal for the Study of Diaconia (ISSN 1795-5270) is the only scientific journal in Finland focused on the study of diaconia. We approach diaconia from a wide and interdisciplinary perspective. The journal provides a window to the most recent study of diaconia and discussions relevant in the society. By publishing in the Journal for the study of Diaconia you can connect with experts in the field. Our reviewers and editorial board represent large group of experts from different disciplines. We are an open access journal committed to practices of the responsible conduct of research.

2. What we publish?

We accept original research articles related to issues of diaconia as well as various non-peer-reviewed writings like speeches, reviews, and book reviews. You can also send news and bulletins. Research articles can directly focus on diaconia or other relevant phenomena. We publish mainly in Finnish and Swedish, and at discretion also in English.

Journal for the study of Diaconia does not commit in advance to publish any material, not even commissioned ones. No royalties are paid for published texts.

3. Manuscript types

Research articles

Research articles must present previously unpublished research results. They explicate the research question(s) to be investigated, the source material and the research literature. In the evaluation of research articles, we comply to the peer review guidelines of the Finnish Association for Scholarly Publishing and the responsible conduct of research by the Finnish National Board on Research Integrity. Peer reviewers are experts independent of the manuscript and outside the editorial board. The reviewers are not informed about the author's or each other's names (double blind review). Based on the peer reviews, the editorial board makes the decision on the necessary corrections and the publication.

Finnish and English summaries of the text of approximately one hundred words with 3 to 5 keywords are attached to the manuscript. The abstract written with the author’s non-native language needs to be revised by language before submission. The length of the research article is a maximum of 50,000 characters (including spaces and the bibliography). In the peer review process, the requirements for regular documentation of the review process required by the peer review code are followed.

Writings

The writings -section is a place for essays, reviews, tacit knowledge, and new perspectives. References to research literature are recommended in the writings, but it is not a prerequisite for publication. If citations to literature are employed, the citation instructions are the same as for peer refereed articles (see below). The maximum number of characters in a writing is 10,000 characters (including spaces and references) unless otherwise agreed with the journal. Despite not peer-reviewed, essays go through an editorial process that may include requests for changes. The writings submitted to the journal must be previously unpublished unless otherwise agreed with the journal.

When submitting, the first name, last name, degree and/or position, institution and e-mail address of the author(s) must be included in the document itself or alternatively, in the “Comments for editor”-section. This information will be announced in the journal's list of authors if the writing is published.

Book reviews

Book reviews present and evaluate new domestic and international publications. The length for short introductions is a maximum of 1,500 characters and for a larger book analysis a maximum of 8,000 characters. Book reviews need to include the title of the review, title of the book, place of publication, the publisher, the year of publication and the number of pages. When submitting your review, include your first name, last name, degree and/or position, affiliation, and e-mail address. This information will be announced in the journal's list of authors if the review is published.

4. Author information and anonymization of article manuscript

If your text is an article aimed at peer review, make sure that your identity is not revealed in the manuscript text. In-text references to the author(s)' own publications should be cited either in the form: (Author(s), xxxx) and in the alphabetical section "A" of the bibliography or in the third person.

Do not include your author information in the file that is to proceed to peer review. Personal information must be removed not only from the text but also from the manuscript file before submission to the journal.

When sending your manuscript for peer review, include (in addition to the manuscript file) another file called "Author information", which entails the following information about the author(s): first name, last name, degree and/or position, affiliation, and e-mail address. Alternatively, you can add this information into the “Comments for editor”-section. This information will be announced in the journal's list of authors if the article is published.

5. Formal and technical guidelines

Texts are sent in OpenOffice, Microsoft Word, RTF, or WordPerfect formats. The left hand of the text is straight without indents, the text is not hyphenated and not aligned. Sections (paragraphs) are indicated by line breaks and empty line spacing. The headlines are on their own lines. Do not use style settings.

6. Referencing and bibliography

With references we apply APA 6 (American Psychological Association 6th edition). 

References in the text are presented starting with the surname of the author followed by the year of publication and if necessary, the page numbers as follows: (Cooper-White, 2011, 20‒23). If reference concerns more than one source from the author, list them from the oldest to the newest using a colon between the publication years. If there are two authors for a reference, indicate both surnames (Malkavaara & Ryökäs, 2015, 114‒115) and if more, use only the first author’s surname and, “et al.” (Kääriäinen et al., 2009). If the author is a community, enter the name of the community and the year of publication (Church Board, 2009).

When citing several works, the references are separated by a semicolon (Ikonen, 2015; Kääriäinen et al., 2009). If the author of the reference is a community, the name of the community and the year of publication are indicated. When using abbreviations, they must be spelled out the first time they are mentioned, e.g. World Health Organization [WHO].

Footnotes should only be used for a specific reason.

Tables and figures are written on separate pages at the end of the manuscript, after the bibliography. However, the proposed place of the table and figure must be clearly marked in the text. Data-based diagrams are sent in Excel format.

Bibliography

References and sources in the bibliography are entered according to the last name of the first author in alphabetical order, including the following information: author's last name and first letter of the first name, year of publication, title of the work (in italics), place of publication and publisher.

DOIs (digital object identifiers) are entered in the bibliography whenever available. The DOI identifier is always used in its long form (https://....). DOI -codes can be searched for example from the Crossref service https://www.crossref.org/

Monographs

Cooper-White, P. (2011). Many voices. Pastoral psychotherapy in relational and theological perspective. Minneapolis: Fortress Press.

Edited books and articles in them

Denham, S. A., Neal, K., Wilson, B. J., Pickering, S., Boyatzis, & Chris, J. (2005). Emotional development and forgiveness in children: Emerging evidence. ‒ E. L. Worthington (ed.), Handbook of forgiveness. New York: Routledge, 127‒142.

Lieblich, A. (1998). The holistic-content perspective. ‒ A. Lieblich, R., Tuval-Mashiach & T. Zilber (eds.), Narrative research. SAGE Publications, Inc., 62‒87. https://dx.doi.org/10.4135/9781412985253

Park, C. L. (2013). Religion and meaning. ‒ R. F. Paloutzian & C. L. Park (eds.), Handbook of the psychology of religion and spirituality. New York, NY: The Guilford Press.

Journal articles

Park, C. L., & Folkman, S. (1997). Meaning in the context of stress and coping. Review of General Psychology, 1(2), 115–144. https://doi.org/10.1037/1089-2680.1.2.115

Theses

Ojalammi, J. (2021). Existential space with an escape: Meaning making and relationship commitment in the narratives of spouses of people with mental illness. (Doctoral dissertation, University of Helsinki). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136150

Internet sources

World Health Organization. (2022). Mental disorders. Retrieved January 10, 2023 from https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-disorders