Liikkeen kielentämisen variaatio lähisukukielissä
Väylän alun ja lopun ilmaisu suomessa ja virossa
Keywords:
liikkeen kielentäminen, kielitypologia, väylä, rajanylitys, elisitaatio, suomi, viroAbstract
Artikkelissa tarkastellaan suomen ja viron tapoja ilmaista väylän alkua ja loppua paikanmuutokseen johtavissa liiketilanteissa. Erityisesti huomion kohteena ovat liikkeen ilmaisun typologisessa tutkimuksessa keskeiset rajanylitystilanteet, joissa muuttuja siirtyy kiintopisteen muodostamaan rajattuun tilaan (esim. Poika astuu luolaan) tai rajatusta tilasta pois (esim. Poika astuu ulos luolasta). Näiden tilanteiden ilmaisua tarkastellaan kahdella tasolla: yhtäältä sen kannalta, miten yksimielisesti rajanylitykset huomioidaan kielennöksissä, ja toisaalta sen kannalta, millaisin ilmaisukeinoin rajanylityksiä kummassakin kielessä ilmaistaan.
Liikkeen kielentämisen typologisissa esityksissä suomalais-ugrilaiset kielet on luokiteltu satelliittikehyskieliksi, mutta typologisen näkökulman huomioiva empiirinen tutkimus liikkeen merkitysten jäsentymisestä näissä kielissä sekä ylipäätään synteettisissä sijakielissä on ollut vähäistä. Tässä artikkelissa suomea ja viroa tarkastellaan etenkin typologisessa tutkimuksessa keskeisten kategorioiden eli verbien ja ns. satelliittielementtien kannalta.
Liikevideoista koostuvan elisitaatiokehyksen avulla kootut aineistot mahdollistavat systemaattisen vertailun yhtäältä kielten välillä ja toisaalta suhteessa visuaalisiin stimuluksiin. Analyysi osoittaa, että videoilla nähdyt väylän alut ja loput, erityisesti rajanylityksen sisältävät, tulevat suomessa ja virossa hyvin yksimielisesti ilmaistuiksi. Kielten välillä on kuitenkin selkeitä eroja siinä, millaisia kielenyksiköitä ilmauksissa käytetään, eikä kumpikaan kielistä jäsenny yksiselitteisesti suhteessa typologisiin yleistyksiin. Virossa satelliittimaisen adverbiaineksen (esim. välja ’ulos’) käyttö on tavallisempaa kuin suomessa, suomi puolestaan hyödyntää enemmän satelliittikehyskielille tyypillisinä pidettyjä liikkumisen tapaa ilmaisevia verbejä. Molemmissa kielissä huomio kiinnittyy myös deiktisten verbien keskeisyyteen liikekielennöksissä, ja vertailu paljastaa lähisukukielten väliltä monisyisiä eroja näiden verbien käytössä.
