Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Tekstin riviväli on yksi; kirjasinkoko on 12; tekstissä käytetään kursiivia, ei alleviivausta.
  • Kaikista kuvista, kuvioista ja taulukoista on sijoitettu maininta sopiviin kohtiin tekstin lomaan. Varsinaiset kuvat, kuviot ja taulukot ladataan erillisinä tiedostoina (jpg-, gif-, png-, pdf-, ppt-, xls-, xlsx-muodoissa).
  • Teksti ja lähdeluettelo noudattavat kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.
  • Lähteinä on käytetty ainakin tulevaisuudentutkimuksen alan kirjallisuutta.

Kirjoittajan ohjeet

Ohjeita Futura-lehden kirjoittajille

Futura-lehti pyrkii olemaan keskusteleva tiedelehti, joten persoonalliset näkemykset ovat tervetulleita.
Tavoitteena on sujuvakielinen, selkeä ja persoonallinen tyyli. Artikkeleissa tulee ottaa huomioon
tulevaisuusperspektiivi sekä viitata relevantteihin tulevaisuudentutkimuksen alan, esim. Futurassa tai
kansainvälisissä journaaleissa julkaistuihin artikkeleihin.

Artikkelin suositeltava pituus on max. 20 sivua harvalla rivivälillä (n. 30 riviä/sivu), eli 28 000 - 35 000
merkkiä. Katsaus tai puheenvuoro voi olla lyhyempikin.

Kun lähetät tekstin päätoimittajalle, muista myös:
- kirjoittajatiedot, eli nimesi, organisaatiosi, tittelisi ja/tai oppiarvosi, sähköpostiosoitteesi sekä kasvokuva
(mustavalkoinen JA värillinen, jos mahdollista) ja valokuvaajan nimi
- mahdolliset kuvat/kaaviot/taulukot jne. lähetetään selkeästi nimettyinä, erillisinä kuvatiedostoina ja
niiden sijainti merkitään tekstin sisälle kuvatekstillä/taulukko-otsikolla. (Huomaa, että kuvat tulee painettuun
lehteen mustavalkoisina.)
- suomenkielinen abstrakti (200 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli
- lyhyt englanninkielinen abstrakti (100–150 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli

Tekstin tekniset ohjeet:
• artikkelin rakenne: kirjoittaja, otsikko, (abstrakti,) ingressi, raaka teksti
• otsikkotasoja on käytössä kaksi, ja tekstiin tulee selkeästi merkitä kumpaa tasoa kussakin otsikossa
halutaan käyttää
• lihavointeja ja kursiiveja ei käytetä mielellään artikkeleissa lainkaan
• artikkeleissa ei käytetä ISOJA KIRJAIMIA kuin lauseiden aluissa ja nimissä, otsikoissakaan ei
käytetä pelkkää isoa kirjainta
• kappalejaon merkkinä käytetään yhtä rivinvaihtoa
• Käsikirjoitukseen ei tule otsikkotasojen merkitsemisen lisäksi tehdä muotoiluja tai taittoa, vaan
leipäteksti toimii kaikkein parhaiten.

Otsikot artikkeleissa kirjoitetaan pienillä kirjaimille. Pääotsikon lisäksi käytetään kahta otsikkotasoa.
Merkitsethän selkeästi kunkin otsikon tason. Oman artikkelin pääotsikon ja alaotsikoiden lisäksi artikkelin
lopussa käytetään tarvittaessa otsikkoa Lähteet.

Artikkelin kuvat toimitetaan mielellään erillisinä kuvatiedostoina, koska muuten kuvien laatu poikkeaa liialti
toisistaan ja lisäksi tekstitiedoston koko kasvaa. Suorat kopiot tekstin joukkoon laitettuna eivät koskaan toimi
taitossa. Kuvatiedoston nimestä tulee näkyä artikkelin tekijä ja kuvan numero. Käsikirjoituksessa tulee
osoittaa kuvan paikka ja sen teksti.

Lähdeviitteet sijoitetaan käsikirjoituksen sisään sulkeisiin, esim. (Madan 1999, 32-34) tai jos useampi
kirjoittaja niin (Mannermaa et al. 2006, 1-2).

Alaviitteet numeroidaan juoksevasti. Tekstissä ei juurikaan käytetä loppuviitteitä, vaan joko alaviitteitä
(tarkennukset ja esim. nettisivut) tai lähdeviittauksia.

Lähteissä ilmoitetaan kustantajan sukunimi, etunimi, ilmestymisvuosi, teoksen nimi, kustantaja, paikkakunta,
mahdolliset sivunumerot, ja/tai julkaisusarja seuraavasti:

Erillisteokset (kirjoittajat vs. toimittajat esimerkeissä):
Sluga, Hans (1995): Heidegger’s Crisis. Harvard University Press, Cambridge.
Mannermaa, Mika, Jim Dator & Paula Tiihonen (toim.) (2006): Democracy and Futures. Committee for the
Future/Tulevaisuusvaliokunta. Parliament of Finland/Eduskunta.

Aikakauslehtiartikkelit:
Hietanen, Olli (2000): Tulevaisuudentutkimuksen tieteenfilosofian perusteita, Futura 4/2000, s. 44-56.
Artikkeli toimitetussa teoksessa:
Söderlund, Sari & Osmo Kuusi (2002): 4. Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja tulevaisuus.
Teoksessa Kamppinen, Matti, Osmo Kuusi & Sari Söderlund (toim.): Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja
sovellukset, 251-347. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.

Suullinen tiedonanto:
Malaska, Pentti (2000): [Titteli ja organisaatio tähän, jos asiantuntijahaastattelu.] Suullinen tiedonanto
10.8.2000.

Nettilähteisiin viittaaminen:
Internet-lähteistä ilmoitetaan tekijätiedot samalla tavoin kuin painetuissa lähteissäkin: pääsana/kirjoittajan
nimi, vuosiluku, dokumentin nimi, julkaisija/sivua ylläpitävä organisaatio sekä viittauspäivämäärä
(päivämäärä, jolloin viittauksessa esitetyt tiedot on luettu). Lopuksi merkitään hakasulkuihin nettiosoite, josta
dokumentti on luettu. Nettiosoite edustaa viitteessä julkaisusarjaa, eli tämä kohta kursivoidaan
lähdeluettelossa.

Sähköpostiviestiin tai postituslistalta tulleeseen viestiin viitataan tekstissä kuten mihin tahansa lähteeseen
(esim. Malaska 1997), kuitenkin siten, että lähdeluettelossa näkyy lähettäjän sähköpostiosoite. Esimerkkejä:
Excerpts from International Standard ISO 690-2 Information and documentation – Bibliographic references –
Part 2: Electronic documents or parts thereof. 8.8.2000. <http://www.nlc- bnc.ca/iso/tc46sc9/standard/690-
2e.htm>.
Salminen, Hazel <toimisto@futurasociety.fi> (2015): Futuraan teksti. Henkilökohtainen sähköpostiviesti
14.5.2015.

Viittaus sanomalehteen:
Lehdestä merkitään päivämäärä mutta ei sivunumeroita. Jos lehdessä on maininta rinnakkaispainoksesta
(esimerkiksi Helsingin Sanomista tehdään useita rinnakkaispainoksia jakelualueen mukaan ja painokset
poikkeavat toisistaan) mainitaan rinnakkaispainoksen tunnus (esimerkiksi kirjain). Kolumnistin nimi merkitään
siinä muodossa kuin se esiintyy lehdessä:
DDR:n metsät kuolevat (1985): Helsingin Sanomat 12.6.1985.
Pekkanen (1984): Kauppavaihto Neuvostoliiton kanssa voimistumassa. Kansan Uutiset 14.6.1984.

Jos luettelossa esiintyy useampia saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, erotetaan ne
tekijän nimen jälkeen, esim. (2000a), (2000b) jne.

Huom! Lähteissä on hyvä pyrkiä välttämään ns. löysiä lähteitä, jotka lisäävät lähdeluettelon laajuutta, mutta
eivät ole oleellisia itse aiheen käsittelyn kannalta.

Lehden tekoprosessin eteneminen
• Raaka teksti toimitetaan päätoimittajalle/toimittajalle Journal.fi-järjestelmän kautta.
• Päätoimittaja/toimittaja muokkaa ja yhdenmukaistaa tekstejä mukaiseksi tai pyytää kirjoittajia
muokkaamaan tekstejä.
• Päätoimittaja/toimittaja kokoaa lehden materiaalin yhteen ja lähettää artikkelit taittajalle.
• Päätoimittaja/toimittaja/taittaja lähettää kirjoittajille taitetun materiaalin kommentoitavaksi.
• Kommentointivaiheessa korjataan enää vain oleellisia ja merkittäviä virheitä, eikä tehdä sisällön
muokkausta, koska teksti on muokattu jo toimitustyön yhteydessä.
• Kommentit toimitetaan suoraan taittajalle 2 päivän sisällä.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.