Bidrag

Logga in eller Registrera dig för att skicka in ett bidrag.

Riktlinjer för författare

Ohjeita Futura-lehden kirjoittajille (tarkemmat ohjeet täällä)

Futura-lehti pyrkii olemaan keskusteleva tiedelehti, joten persoonalliset näkemykset ovat tervetulleita. Tavoitteena on sujuvakielinen, selkeä ja persoonallinen tyyli. Artikkeleissa tulee ottaa huomioon tulevaisuusperspektiivi sekä viitata relevantteihin tulevaisuudentutkimuksen alan, esim. Futurassa tai kansainvälisissä journaaleissa julkaistuihin artikkeleihin.

Artikkelin suositeltava pituus on max. 20 sivua harvalla rivivälillä (n. 30 riviä/sivu), eli 28 000 - 35 000 merkkiä (sis. välilyönnit ja lähteet). Katsaus tai puheenvuoro voi olla lyhyempikin (suositus 10 000 - 15 000 merkkiä).

Ennen varsinaisen tekstin kirjoittamista, lähetä abstrakti/aihe-ehdotus (max. 200 sanaa) joko teemanumeron vierailevalle päätoimittajalle tai Futuran vastaavalle päätoimittajalle (Matti Minkkinen, matmin@utu.fi).

Abstraktin hyväksymisen jälkeen, kun lähetät tekstin päätoimittajalle Journal-järjestelmässä, muista myös:
- kirjoittajatiedot, eli nimesi, organisaatiosi, tittelisi ja/tai oppiarvosi, sähköpostiosoitteesi sekä kasvokuva (mustavalkoinen JA värillinen, jos mahdollista) ja valokuvaajan nimi
- mahdolliset kuvat/kaaviot/taulukot jne. lähetetään selkeästi nimettyinä, erillisinä kuvatiedostoina ja
niiden sijainti merkitään tekstin sisälle kuvatekstillä/taulukko-otsikolla. Huomaa, että kuvat tulee painettuun lehteen mustavalkoisina. Liitä samalla mukaan kuvien tai taulukoiden tekijätiedot ja julkaisuoikeustiedot.
- suomenkielinen abstrakti (200 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli
- lyhyt englanninkielinen abstrakti (100–150 sanaa) – kun kyseessä on artikkeli tai referoitu artikkeli

Tekstin tekniset ohjeet:
• artikkelin rakenne: kirjoittaja, otsikko, (abstrakti,) ingressi, raaka teksti
• otsikkotasoja on käytössä kaksi, ja tekstiin tulee selkeästi merkitä kumpaa tasoa kussakin otsikossa halutaan käyttää
• lihavointeja ja kursiiveja ei käytetä mielellään artikkeleissa lainkaan
• artikkeleissa ei käytetä ISOJA KIRJAIMIA kuin lauseiden aluissa ja nimissä, otsikoissakaan ei
käytetä pelkkää isoa kirjainta
• kappalejaon merkkinä käytetään yhtä rivinvaihtoa
• Käsikirjoitukseen ei tule otsikkotasojen merkitsemisen lisäksi tehdä muotoiluja tai taittoa, vaan leipäteksti toimii kaikkein parhaiten.

Otsikot artikkeleissa kirjoitetaan pienillä kirjaimille. Pääotsikon lisäksi käytetään kahta otsikkotasoa. Merkitsethän selkeästi kunkin otsikon tason. Oman artikkelin pääotsikon ja alaotsikoiden lisäksi artikkelin lopussa käytetään tarvittaessa otsikkoa Lähteet.

Artikkelin kuvat toimitetaan erillisinä kuvatiedostoina, koska muuten kuvien laatu poikkeaa liialti toisistaan ja lisäksi tekstitiedoston koko kasvaa. Suorat kopiot tekstin joukkoon laitettuna eivät koskaan toimi taitossa. Kuvatiedoston nimestä tulee näkyä artikkelin tekijä ja kuvan numero. Käsikirjoituksessa tulee osoittaa kuvan paikka ja sen otsikkoteksti.

Lähdeviitteet sijoitetaan käsikirjoituksen sisään sulkeisiin, esim. (Madan, 1999, s. 32-34) tai jos useampi kirjoittaja niin (Mannermaa ym., 2006, s. 1-2).

Alaviitteet numeroidaan juoksevasti. Tekstissä ei juurikaan käytetä loppuviitteitä, vaan joko alaviitteitä (tarkennukset ja esim. nettisivut) tai lähdeviittauksia.

Futurassa käytetään APA 7.0 -tyyliä. Lähdeluettelossa ilmoitetaan siis kustantajan sukunimi, etunimi, ilmestymisvuosi, teoksen nimi, kustantaja, mahdolliset sivunumerot, ja/tai julkaisusarja sekä aina DOI-osoite, jos sellainen on olemassa, eli seuraavasti:

Erillisteokset (kirjoittajat vs. toimittajat esimerkeissä):
Sluga, H. (1995). Heidegger’s Crisis. Harvard University Press.
Mannermaa, M., Dator, J., & Tiihonen, P. (toim.) (2006). Democracy and Futures. Committee for the Future/Tulevaisuusvaliokunta. Parliament of Finland/Eduskunta.

Aikakauslehtiartikkelit:
Hietanen, O. (2000). Tulevaisuudentutkimuksen tieteenfilosofian perusteita, Futura 39(4), 44-56.

Artikkeli toimitetussa teoksessa:
Söderlund, S., & Kuusi, O. (2002). 4. Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja tulevaisuus.
Teoksessa M. Kamppinen, O. Kuusi & S. Söderlund (toim.), Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja
sovellukset, s. 251-347. Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Suullinen tiedonanto:
Malaska, P. (2000). [Titteli ja organisaatio tähän, jos asiantuntijahaastattelu.] Suullinen tiedonanto 10.8.2000.

Nettilähteisiin viittaaminen:
Nettilähteistä ilmoitetaan tekijätiedot samalla tavoin kuin painetuissa lähteissäkin: pääsana/kirjoittajan nimi, vuosiluku (ja mahdollisesti pvm ja kuukausi), dokumentin nimi, julkaisija/sivua ylläpitävä organisaatio - ja jos on mahdollista, että nettisivun sisältö muuttuu, niin viittauspäivämäärä (päivämäärä, jolloin viittauksessa esitetyt tiedot on luettu). Lopuksi merkitään nettiosoite, josta dokumentti on luettu. Nettiosoite edustaa viitteessä julkaisusarjaa, eli tämä kohta kursivoidaan lähdeluettelossa.

Sähköpostiviestiin tai postituslistalta tulleeseen viestiin viitataan tekstissä kuten mihin tahansa lähteeseen (esim. Malaska, 1997), kuitenkin siten, että lähdeluettelossa näkyy lähettäjän sähköpostiosoite. Esimerkkejä:
Salminen, Hazel <toimisto@tutuseura.fi> (2025). Futuraan teksti. Henkilökohtainen sähköpostiviesti 14.5.2025.

Viittaus sanomalehteen:
Lehdestä merkitään päivämäärä mutta ei sivunumeroita. Jos lehdessä on maininta rinnakkaispainoksesta (esimerkiksi Helsingin Sanomista tehdään useita rinnakkaispainoksia jakelualueen mukaan ja painokset poikkeavat toisistaan) mainitaan rinnakkaispainoksen tunnus (esimerkiksi kirjain). Kolumnistin nimi merkitään siinä muodossa kuin se esiintyy lehdessä:
DDR:n metsät kuolevat (1985, 12. kesäkuuta). Helsingin Sanomat.
Pekkanen (1984, 14. kesäkuuta). Kauppavaihto Neuvostoliiton kanssa voimistumassa. Kansan Uutiset.

Jos luettelossa esiintyy useampia saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, erotetaan ne tekijän nimen jälkeen, esim. (2025a), (2025b) jne.

Huom! Lähteissä on hyvä pyrkiä välttämään ns. löysiä lähteitä, jotka lisäävät lähdeluettelon laajuutta, mutta eivät ole oleellisia itse aiheen käsittelyn kannalta.

Lehden tekoprosessin eteneminen
• Abstrakti lähetetään (vierailevalle) päätoimittajalle. Hyväksynnän jälkeen:
• Raaka teksti toimitetaan päätoimittajalle/toimittajalle Journal.fi-järjestelmän kautta.
• Päätoimittaja/toimittaja muokkaa ja yhdenmukaistaa tekstejä mukaiseksi tai pyytää kirjoittajia
muokkaamaan tekstejä. Vertaisarvioidut artikkelit lähetetään kahdelle arvioijalle ja vasta heidän hyväksynnän jälkeen käsikirjoitus etenee.
• Toimitussihteeri ym. tekee käsikirjoitusten oikoluvun, jonka kirjoittaja saa katsottavakseen.
• Päätoimittaja/toimittaja kokoaa lehden materiaalin yhteen ja lähettää artikkelit taittajalle.
• Päätoimittaja/toimittaja/taittaja lähettää kirjoittajille taitetun materiaalin kommentoitavaksi.
• Kommentointivaiheessa korjataan enää vain oleellisia ja merkittäviä virheitä, eikä tehdä sisällön muokkausta, koska teksti on muokattu jo toimitustyön yhteydessä.
• Kommentit toimitetaan suoraan taittajalle 2 päivän sisällä.
• Lehti lähetetään painoon, mistä lähetetään lukijoille painettu teksti. Sähköinen versio ilmestyy maksullisena Lehtiluukussa ja 12 kk embargon jälkeen avoimesti Journal.fi-järjestelmässä.

Checklista vid insändning av bidrag

Alla bidrag måste leva upp till följande krav.

  • Filen är i OpenOffice-, Microsoft Word- eller RTF-format.
  • Källornas URL-adresser har nämnts, i de fall att de är tillgängliga.
  • Radavståndet är 1; fontstorleken 12; kursiv kan användas men inte understreckning av text.
  • Texten och källitteraturen följer de stilistiska och bibliografiska krav som fastställs i tidskriftens riktlinjer för skribenter.
  • Källorna som använts innehåller litteratur från framtidsforskningsfältet.
  • Alla bilder, grafer och tabeller nämns i texten där de ska läggas in. SJälva bilderna, graferna och tabellerna laddas upp som skilda filer (i jpg-, gif-, png-, pdf-format).

Upphovsrättsdeklaration

Lähettäessään käsikirjoituksensa julkaistavaksi, kirjoittajat ovat tietoisia siitä, että Tulevaisuuden tutkimuksen seura saa julkaisuoikeudet (painettuun sekä sähköiseen lehteen) mutta tekijänoikeudet (moraaliset oikeudet) jäävät kirjoittajalle.
Kirjoittajat vastaavat siitä, että heillä on oikeus käyttää kaikkea teksti-, kuva- ym. aineistoa mitä artikkelissa käytetään.
Jos käsikirjoitus hyväksytään (ja tarvittaessa läpäisee vertaisarvioinnin), artikkeli ilmestyy painetussa sekä sähköisessä Futurassa-lehdessä (tällä hetkellä Lehtiluukku-palvelun kautta, myöhemmin viiveellä avoimesti). Kirjoittaja ei saa julkaista artikkelia samanmuotoisena muualla ilman seuran lupaa. (Ts. jos haluaa jakaa artikkelia niin tulee jakaa linkki vapaasti luettavissa olevaan lehteen eikä ladata esim. omalle nettisivulle.) Taittamattoman käsikirjoitusversion voi tallentaa oman organisaation (lähinnä korkeakoulut) artikkelitietokantaan. Vertaisarvioidun artikkelin voi julkaista osana väitöskirjaa, mutta toivomme toki tietoa tästä, jotta voimme dokumentoida asian sekä tiedottaa lukuvinkistä Futuran lukijoille.
Kirjoittajille ei makseta palkkioita, mutta he saavat halutessaan painettuja tekijäkappaleita itselleen. Tästä lähetetään erikseen tiedusteluviesti.

Jos artikkeli joskus uudelleenjulkaistaan niin Tulevaisuuden tutkimuksen seura ilmoittaa asiasta sekä voi ottaa huomioon mahdolliset tekniset muutostoiveet kirjoittajalta.

Lisätietoja:
Futura-lehden avoimen julkaisemisen periaatteet ja käyttöehdot.
Futura-lehden julkaisutoiminnan eettiset periaatteet.

Integritetspolicy

De namn och e-postadresser som används på den här tidskriftens webbplats kommer endast att användas för tidskriftens arbete och inte göras tillgängliga för något annat syfte eller för tredje part.

Läs Journal.fi-tjänstens dataskyddsbeskrivning. Publikationen fungerar som gemensam registerhållare tillsammans med Vetenskapliga samfundens delegation enligt registerbeskrivningen.