Nostalgia identiteetin rakentajana: Valev Uibopuun pakolaisvuosien kirjeenvaihto

Kirjoittajat

  • Anna Hukka Helsingin yliopisto

Abstrakti

Virolainen kirjailija Valev Uibopuu (1913–1997) eli maanpaossa vuodet 1943–1991. Tältä ajalta häneltä on säilynyt aktiivinen kirjeenvaihto, joka on artikkelin keskeisin tutkimusaineisto. Tutkin, miten nostalgia rakentui ja ilmeni Uibopuun kirjeenvaihdossa sekä miten nostalginen kodin kaipuu toimi osana identiteetin rakennusta. Kirjeiden luennassa on auttanut hermeneuttinen ja empaattinen lähestymistapa.

Pakolaisvirolaisten jakama traumaattinen kodin menetys ohjasi Uibopuun ajatukset jatkuvasti menneeseen, ja Uibopuun kokema nostalgia kytkeytyikin vahvasti nostalgian sananmukaiseen merkitykseen – koti-ikävään. Siihen liittyivät kiinteästi aiemmat eletyt ja koetut paikat ja maisemat – ennen kaikkea lapsuuden kotitalo ja etelävirolainen luonto – sekä niihin liittyvät läheiset ihmiset.

Uibopuu pyrki säilyttämään menetetyn kotinsa mielessään muistelun ja unelmoinnin avulla. Hän keskittyi muistelussaan positiivisiin muistoihin, jolloin lapsuus muuttui ihannoiduksi. Samalla nostalgiseen muisteluun liittyi kuitenkin myös surun ja menetyksen tunteet. Uibopuu tiedosti menetyksen lopullisuuden – menneeseen paluun mahdottomuuden ja muistinsa muokkautumisen ajan kuluessa, ja hänen nostalginen muistelunsa olikin siten reflektiivistä.

Nostalgisessa muistelussa Uibopuu hyödynsi erityisesti kirjeissä rakentuvaa sosiaalista tilaa sekä materiaa, kuten valokuvia ja esineitä, jotka muistuttivat entisestä. Siten hän saattoi säilyttää muistonsa kodista elävinä. Kertomalla, kuka oli ja mistä tuli, hän pystyi käsittelemään erosta johtuvaa traumaa ja pakolaisuuden synnyttämää häirittyä jatkuvuuden tunnetta ja näin edistää tunnetta eheästä identiteetistä.

Asiasanat: nostalgia, kirjeenvaihto, koti, identiteetti, pakolaisvirolaiset

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2024-06-19

Viittaaminen

Hukka, A. (2024). Nostalgia identiteetin rakentajana: Valev Uibopuun pakolaisvuosien kirjeenvaihto . Historiallinen Aikakauskirja, 121(2), 126–137. https://doi.org/10.54331/haik.120559