Suomalaisten unet historian- ja perinteentutkimuksessa
Aineistojen ja muuttuvien näkökulmien jäljillä
Abstract
Katsausartikkeli keskittyy unien tutkimuksen asemaan suomalaisen tieteen kentillä. Tarkastelussa painottuu historiatieteessä ja kansanperinteessä tehty tutkimus, mutta katsauksessa nostetaan esiin myös muilla tieteenaloilla tehtyä ja käynnissä olevaa tutkimusta. Myös kansainvälinen konteksti otetaan huomioon. Suomalainen lähdeaineisto mahdollistaa unien tutkimisen alkaen 1400-luvulla kirjatuista unikuvauksista, joita on siellä täällä osana hengellistä kirjallisuutta. Reformaation jälkeen unikuvauksia kirjattiin etenkin oikeuspöytäkirjoihin noituusoikeudenkäyntien yhteydessä, ja juuri noituuskäsityksiä
koskeva tutkimus toi menneisyyden unimaailmat osaksi historiantutkimusta. Sittemmin huomiota ovat saaneet myös unien rooli herätysliikkeissä ja ylipäänsä uskonnollisissa kokemuksissa samoin kuin sotien tuottamat painajaiset. Modernin suomalaisen yhteiskunnan unimaailmaa on toistaiseksi tutkittu enemmän psykologian ja kansanperinteen tutkimuksessa. Kansanperinteessä unikuvauksia on vanhastaan tutkittu laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin historiantutkimuksessa. Parhaillaan käynnissä olevaa eri aloilla tehtävää unitutkimusta luonnehtii pyrkimys tieteidenväliseen vuorovaikutukseen,
mikä onkin hedelmällisin tapa tulkita niin menneisyyden kuin nykyisyyden unimaailmoja.
Asiasanat: unet, painajaiset, Suomen historia, pitkän
aikavälin tutkimus, historiografia, kansanperinne
