Keskusteluryhmässä jaettavan vertaistiedon ja vertaistuen merkitys sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden itsemurhakeskusteluissa

Kirjoittajat

DOI:

https://doi.org/10.23978/inf.100523

Avainsanat:

vertaistieto, vertaistuki [http://www.yso.fi/onto/yso/p12878], keskusteluryhmät [http://www.yso.fi/onto/yso/p18105], hikikomorit, sosiaalinen vetäytyminen

Abstrakti

Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisten sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden eli hikikomoreiden itsemurhaan liittyviä tiedontarpeita ja aiheeseen liittyvää keskustelua Ylilaudan Hikikomero-keskustelupalstalla. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Mitä tiedontarpeita keskustelijoilla on itsemurhaan liittyen ja millaisia psyykkisiä ja sosiaalisia itsemurhaa edistäviä vaikuttimia verkkokeskusteluissa voidaan havaita? Artikkelin teoreettinen viitekehys perustuu Reijo Savolaisen elämäntavan teoriaan. Yksi artikkelin keskeisistä tavoitteista on eksplikoida disnormatiivisen informaation esiintymistä verkossa niin vertaistiedon kuin vertaistuen muodossa.

Artikkeli perustuu Ylilaudan sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden Hikikomero-keskustelupalstan itsemurha-aiheisiin viesteihin (n=2124). Aineiston analyysissä on sovellettu kvantitatiivista ja kvalitatiivista sisällönanalyysiä.

Tulosten perusteella vertaistuen ja vertaistiedon merkitys itsemurhan suunnittelussa on suuri. Keskustelupalstalta saadaan vastakaikua ja ymmärrystä omille mielipiteille. Valitettavaa on se, että useissa tapauksissa saatu vertaistuki ja vertaistieto ovat luonteeltaan negatiivisia ja rohkaisevat yrittämään itsemurhaa. Arvottomuuden ja avuttomuuden kokemus sekä tunne oman elämänhallinnan menettämisestä motivoivat itsemurhan tekemiseen. Toisaalta rohkeuden puute ja huoli läheisten surusta taas ovat itsemurhaa estäviä tekijöitä.

Lähdeviitteet

Burnett, S., & Lloyd, A. (2020). Hidden and forbidden: conceptualising Dark Knowledge. Journal of documentation, 76(6), 1341-1358. https://doi.org/10.1108/JD-12-2019-0234

Chatman, E. A. (1987). The information world of low-skilled workers. Library and Information Science Research, 9(4), 265-283.

Chatman, E. A. (1990). Alienation theory: Application of a conceptual framework to a study of information among janitors. RQ, 29(3), 355-368.

Chatman, E. A. (1991). Life in a small world: Applicability of gratification theory to information seeking behavior. Journal of the American Society for Information Science, 42(6), 438–449.

Chu, C., Klein, K. M., & Buchman-Schmitt, J. M., & Hom, M. A. & Hagan, C. R. & Joiner, T. E. (2015). Routinized assessment of suicide risk in clinical practice: An empirically informed update. Journal of clinical psychology, 71(12), 1186-1200. https://doi.org/10.1002/jclp.22210

Chuang, K. Y., & Yang, C. C. (2012). Interaction Patterns of Nurturant Support Exchanged in Online Health Social Networking. Journal of Medical Internet Research, 14(3), e54. https://doi.org/10.2196/jmir.1824

Dervin, B. (1999). On studying information seeking methodologically: The implications of connecting metatheory to method. Information Processing and Management, 35(6), 727-750. https://doi.org/10.1016/s0306-4573(99)00023-0

Ferguson, R.-H. (2017). Offline ‘stranger’ and online lurker: methods for an ethnography of illicit transactions on the darknet. Qualitative research, 17(6), 683-698. https://doi.org/10.1177/1468794117718894

Festinger, L. (1957). A theory of cognitive dissonance. Stanford University Press.

Glaser, B., & Strauss, A. L. (1967). The Discovery of Grounded Theory. Sociology Press.

Gowen, K., Deschaine, M., Gruttadara, D., & Markey, D. (2012). Young adults with mental health conditions and social networking websites: Seeking tools to build community. Psychiatric Rehabilitation Journal, 35(3), 245–250. https://doi.org/10.2975/35.3.2012.245.250

Haasio, A. (2015a). Toiseus, tiedontarpeet ja tiedon jakaminen tietoverkon ”pienessä maailmassa”: tutkimus sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden informaatiokäyttäytymisestä. Tampere University Press (Acta Universitatis Tamperensis 2082). Väitöskirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9878-7

Haasio, A. (2015b). Disnormatiivinen ja normatiivinen informaatio. Informaatiotutkimus, 34(4). https://journal.fi/inf/article/view/53512

Haasio, A. (2015c). Vertaistukea verkosta: Hikikomero-keskustelupalsta sosiaalisesti vetäytyneiden tiedonhankintakanavana. WiderScreen 3/2015. http://widerscreen.fi/assets/Ari-Haasio2-2015.pdf

Haasio, A. (2018). Hikikomorit. Avain.

Haasio, A., Harviainen, J. T., & Savolainen, R. (2020). Information needs of drug users on a local dark Web marketplace. Information Processing & Management, 57(2), 102080. https://doi.org/10.1016/j.ipm.2019.102080

Haasio, A., & Naka, H. (2019). Information needs of the Finnish and Japanese hikikomori: a comparative study. Qualitative and Quantitative Methods in Libraries, 8(4), 509-523. http://www.qqml.net/index.php/qqml/article/view/533

Haasio, A., & Salminen-Tuomaala, M. (2020). Suicide motives and protective factors-contributions from a hikikomori discussion board. Issues in Mental Health Nursing. https://doi.org/10.1080/01612840.2020.1817209

Hagihara, A., & Miyazaki, S., & Abe, T. (2012). Internet suicide searches and the incidence of suicide in young people in Japan. European Archives of Psychiatry and Clinical Neuroscience, 262(1), 39-46. https://doi.org/10.1007/s00406-011-0212-8

Heimo, A. (2013). Meemi tulee. Folkloristi, oletko valmis?. Elore, 20(2). https://doi.org/10.30666/elore.79087

Helasvuo, M.-L., & Johansson, M., & Tanskanen, S.-K. (2014). Johdatus digitaaliseen vuorovaikutukseen. Teoksessa M.-L. Helasvuo, M. Johansson & S.-K. Tanskanen (toim.), Kieli verkossa: Näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen (pp. 9–28). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1402. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Highton-Williamson, E., Priebe, S., & Giacco, D (2015). Online social networking in people with psychosis: a systematic review. International Journal of Social Psychiatry, 61(1), 92–101. https://doi.org/10.1177/0020764014556392

Husu, H.-M., & Välimäki, V. (2017). Staying inside: social withdrawal of the young, Finnish ‘Hikikomori’. Journal of Youth Studies, 20(5), 605-621. https://doi.org/10.1080/13676261.2016.1254167

Itsemurhat (2019). Findikaattori. Päivitetty 16.12.2019. https://findikaattori.fi/fi/10

Järvinen-Tassopoulos, J. (2011). Pelaavien naisten nettikeskustelujen käytön ja analyysin eettiset haasteet.” Teoksessa S. Lakomäki, P. Latvala & K. Laurén (toim.), Tekstien rajoilla: Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin (pp. 202-229). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kato, T. A., Kanba, S., & Teo, A. R. (2019). Hikikomori: Multidimensional understanding, assessment, and future international perspectives. Psychiatry and clinical neurosciences, 73(8), 427-440. https://doi.org/10.1111/pcn.12895

Kato, T. A., Shinfuku, N., & Tateno, M. (2020). Internet society, internet addiction, and pathological social withdrawal: the chicken and egg dilemma for internet addiction and hikikomori. Current opinion in psychiatry, 33(3), 264-270. https://doi.org/10.1097/YCO.0000000000000601

Kato, T. A., Tateno, M., Shinfuku, N., Fujisawa, D., Teo, A. R., Sartorius, N., . . . Kanba, S. (2012). Does the ‘hikikomori’ syndrome of social withdrawal exist outside Japan? A preliminary international investigation. Social psychiatry and psychiatric epidemiology, 47(7), 1061-1075. https://doi.org/10.1007/s00127-011-0411-7

Kozinets, R. V. (2010). Netnography: Doing Ethnographic Research Online. Sage.

Kozinets, R. V. (2015). Netnography. Teoksessa P. H. Ang & R. Mansell (toim.), The International Encyclopedia of Digital Communication and Society. https://doi.org/10.1002/9781118767771.wbiedcs067

Krysinska, D. (2007). Hikikomori (social withdrawal) in Japan: Discourses of media and scholars; Multicausal explanations of the phenomenon. University of Pittsburgh. http://d-scholarship.pitt.edu/id/eprint/9520

Kummervold, P. E., Gammon, D., Bergvik, S., Johnsen, J.-A. K., Hasvold, T., & Rosenvinge, J. H. (2002). Social support in a wired world: use of online mental health forums in Norway. Nordic Journal of Psychiatry, 56(1), 59–65. https://doi.org/10.1080/08039480252803945

Lahti, A. (2014). Epidemiological study on trends and characteristics of suicide among children and adolescents in Finland. Oulun yliopisto. Väitöskirja. http://urn.fi/urn:isbn:9789526205571

Lasgaard, M., Goossens, L., & Elklit, A. (2011). Loneliness, depressive symptomatology, and suicide ideation in adolescence: cross-sectional and longitudinal analyses. Journal of Abnormal Child Psychology, 39(1), 137-150. https://doi.org/10.1007/s10802-010-9442-x

Leivo, T., Mutanen, M., & Nieminen-Sundell, R. (toim.) (2009). Diginatiivit, työ, kansalaisuus. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/diginatiivit-tyo-kansalaisuus/

Lewandowski, J., Rosenberg, B. D., Parks, M. J., & Siegel, J. T. (2011). The effect of informal social support: face-to-face versus computer-mediated communication. Computers in Human Behavior, 27(5), 1806–1814. https://doi.org/10.1016/j.chb.2011.03.008

Linnakangas, R., & Suikkanen, A. (2004). Varhainen puuttuminen. Mahdollisuus nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 2004:7. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223982

Marchant A., Hawton K., Stewart A., Montgomery P., Singaravelu V., Lloyd, K., . . . John, A. (2017). A systematic review of the relationship between internet use, self-harm and suicidal behaviour in young people: The good, the bad and the unknown. PLoS ONE, 12(8), e0181722. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0181722

Martin, J., & Christin, N. (2016). Ethics in cryptomarket research. International Journal of Drug Policy, 35, 84-91. https://doi.org/10.1016/j.drugpo.2016.05.006

Marttunen, M., Haravuori, H., & Santalahti, P. (2014). Lasten ja nuorten mielenterveys ja syrjäytyminen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 51(3). https://journal.fi/sla/article/view/48317

Miller, B. J., Stewart, A., Schrimsher, J., Peeples, D., & Buckley, P. F. (2015). How connected are people with schizophrenia? Cell phone, computer, email, and social media use. Psychiatry Research, 225(3), 458–463. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2014.11.067

Naslund, J. A., Grande, S. W., Aschbrenner, K. A. & Elwyn G. (2014). Naturally occurring peer support through social media: the experiences of individuals with severe mental illness using YouTube. PloS ONE, 9(10), e110171. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0110171

Naslund, J. A., Aschbrenner, K. A., Marsch, L. A., & Bartels, S. J. (2016). The future of mental health care: peer-to-peer support and social media. Epidemiology and Psychiatric Sciences 25(2), 113–122. https://doi.org/10.1017/S2045796015001067

Nylund, M. (2005). Vertaisryhmät kokemuksen ja tiedon jäsentäjinä. Teoksessa M. Nylund & A. B. Yeung (toim.), Vapaaehtoistoiminta. Anti, arvot ja osallisuus (pp. 195-213). Vastapaino.

Ohashi, N. (2008). Exploring the psychic roots of Hikikomori in Japan. ProQuest.

Ovejero, S., Caro-Cañizares, I., de León-Martínez, V., & Baca-Garcia, E. (2014). Prolonged social withdrawal disorder: a hikikomori case in Spain. International Journal of Social Psychiatry, 60(6), 562-565. https://doi.org/10.1177%2F0020764013504560

Padmanathan, P., Biddle, L., Carroll, R., Derges, J., Potokar, J., & Gunnell, D. (2018). Suicide and Self-Harm Related Internet Use: A Cross-Sectional Study and Clinician Focus Groups. Crisis, 39, 469-478. https://doi.org/10.1027/0227-5910/a000522

Prescott, J., Rathbone, A. L., & Brown, G. (2020). Online peer to peer support: Qualitative analysis of UK and US open mental health Facebook groups. Digital Health, 6, 1-7. https://doi.org/10.1177/2055207620979209

Ranieri, F. (2018). Psychoanalytic Psychotherapy for Hikikomori Young Adults and Adolescents. British Journal of Psychotherapy, 34(4), 623-642. https://doi.org/10.1111/bjp.12398

Recupero, P. R., Harms, S. E., & Noble, J. M. (2008). Googling suicide: Surfing for suicide information on the Internet. The Journal of Clinical Psychiatry, 69(6), 878–888. https://psycnet.apa.org/record/2009-03168-001

Repper, J., & Carter, T. (2011). A review of the literature on peer support in mental health services. Journal of mental health, 20(4), 392-411. https://doi.org/10.3109/09638237.2011.583947

Ruokolainen, H. (2018). Misinformation as a Barrier to Social Inclusion in the Context of Asylum Seekers in Finland. Teoksessa H. Li, R. Suomi, Á. Pálsdóttir, R. Trill & H. Ahmadinia (toim.), Proceedings of the Seventh International Conference on Well-Being in the Information Society: Fighting Inequalities (WIS 2018) (pp. 71-74). Turku Centre for Computer Science. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-12-3727-0

Saito, T. (1998). Social Withdrawal (Shakaiteki Hikikomori). PHP Shinsho (in Japanese).

Salman, S., Idrees, J., Hassan, F., Idrees, F., Arifullah, M., & Badshah, S. (2014). Predictive factors of suicide attempt and non-suicidal self-harm in emergency department. Emergency, 2(4), 166–169. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4614564/

Sarchione, F., Santacroce, R., Acciavatti, T., Cinosi, E., Lupi, M., Di Giannantonio, M. (2015). Hikikomori, clinical and psychopathological issues. Research and Advances in Psychiatry, 2, 21-7.

Savolainen, R. (1993). Elämäntapa, elämänhallinta ja tiedonhankinta: Arkielämän ei-ammatillisen tiedon hankinnan tutkimuksen viitekehityksen hahmottelua. Tampereen yliopisto.

Savolainen, R. (1995). Everyday life information seeking: approaching information seeking in the context of “way of life”. Library & Information Science Research, 17(3), 259-294. https://doi.org/10.1016/0740-8188(95)90048-9

Schinka, K., Van Dulmen, M., Mata, A., Bossarte, R., & Swahn, M. (2013). Psychosocial predictors and outcomes of loneliness trajectories from childhood to early adolescence. Journal of Adolescence, 36(6), 1251-1260. https://doi.org/10.1016/j.adolescence.2013.08.002

Sedgwick, R., Epstein, S., Dutta, R., & Ougrin, D. (2019). Social media, internet use and suicide attempts in adolescents. Current Opinion in Psychiatry, 32(6), 534–541. https://dx.doi.org/10.1097%2FYCO.0000000000000547

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (2017). Itsemurhien määrässä kasvua edellisvuosista. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_kat_006_fi.html

Suwa, M., & Suzuki, K. (2013). The phenomenon of “hikikomori” (social withdrawal) and the socio-cultural situation in Japan today. Journal of Psychopathology, 19, 191-198. https://www.jpsychopathol.it/wp-content/uploads/2015/07/01b-Suwa1.pdf

Tajan, N. (2015). Social withdrawal and psychiatry: A comprehensive review of Hikikomori. Neuropsychiatrie de l'Enfance et de l'Adolescence, 63(5), 324-331. https://doi.org/10.1016/j.neurenf.2015.03.008

Tajan, N., Yukiko, H., & Pionnié-Dax, N. (2017). Hikikomori: the Japanese Cabinet Office’s 2016 survey of acute social withdrawal. The Asia Pacific Journal, 15(5). https://apjjf.org/2017/05/Tajan.html

Tan, M. P. J., Lee, W., & Kato, T. A. (2020). International experience of hikikomori (prolonged social withdrawal) and its relevance to psychiatric research. BJPsych International, 1-3. https://doi.org/10.1192/bji.2020.20

Tapscott, D., & Barry, B. (2009). Grown up digital: How the net generation is changing your world (Vol. 200). McGraw-Hill.

Teo, A. R. (2010). A new form of social withdrawal in Japan: a review of hikikomori. International Journal of Social Psychiatry, 56(2), 178-185. https://doi.org/10.1177%2F0020764008100629

Tilastokeskus (2019). Kuolemansyyt. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_terveys.html#Kuolemansyyt Luettu 28.7.2020.

Tsurumi, W. (2008). Kanzen Jisatsu Manyuaru, The Complete Suicide Manual. Tōkyō Ōta Shuppan.

Turtiainen, R., & Östman, S. (2009). Tavistaidetta ja verkkoviihdettä: Omaehtoisten verkkosisältöjen tutkimusetiikkaa. Teoksessa M. Grahn & M. Häyrynen (toim.), Kulttuurituotanto: Kehykset, käytännöt ja prosessit (pp. 336–358). Tietolipas 230. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Uchida, C. (2010). Apathetic and Withdrawing Students in Japanese Universities―with Regard to Hikikomori and Student Apathy―. Journal of medical and dental sciences, 57(1), 95-108. https://doi.org/10.11480/jmds.570111

Vainikka, E. (2020). The anti-social network: Precarious life in online conversations of the socially withdrawn. European Journal of Cultural Studies, 23(4), 596-610. https://doi.org/10.1177/1367549418810075

Vainikka, E., & Harju, A. (2019). Anonyymien keskustelupalstojen julkisuus: Marginaaliin jääneiden vertaistukea ja yhteiskuntakritiikkiä. Media & viestintä, 42(2), 99-121. https://doi.org/10.23983/mv.83374

Valaskivi, K. (2012). Autenttisuutta osmoosilla – japanilainen populaarikulttuuri osana elämää. Teoksessa M. Salasvuo, J. Poikolainen & P. Komonen (toim.), Katukulttuuri: Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa (pp. 33-63). Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 124. Nuorisotutkimusverkosto.

Westerlund, M. (2013). Talking suicide: online conversations about a taboo subject. Nordicom Review, 34(2), 35-46. https://doi.org/10.2478/nor-2013-0052

Whiteman, N. (2012). Undoing Ethics: Rethinking Practice in Online Research. Springer.

Yong, R., & Nomura, K. (2019). Hikikomori is most associated with interpersonal relationships, followed by suicide risks: a secondary analysis of a national cross-sectional study. Frontiers in psychiatry, 10, 247. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2019.00247

Zechner, M., & Haasio, A. (2016). Seksuaalisuus sosiaalisesti vetäytyneiden nuorten verkkopuheessa. Suomen seksologinen seura ry. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011105

Tiedostolataukset

Julkaistu

2021-03-23 — Päivitetty 2021-03-23

Versiot

Viittaaminen

Haasio, A., & Salminen-Tuomaala, M. (2021). Keskusteluryhmässä jaettavan vertaistiedon ja vertaistuen merkitys sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden itsemurhakeskusteluissa. Informaatiotutkimus, 40(2), 5–27. https://doi.org/10.23978/inf.100523

Numero

Osasto

Artikkelit