Informaatiotutkimus (vuoteen 1995 Kirjastotiede ja informatiikka) on Informaatiotutkimuksen yhdistyksen kustantama tieteellinen aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Lehti julkaisee tieteenalaansa ja siihen läheisesti liittyvien tieteenalojen kirjoituksia kuten artikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja sekä tiivistelmiä opinnäytteistä. Informaatiotutkimus on alan ainoa suomalainen vertaisarvioitu tieteellinen aikakausjulkaisu.

Vuodesta 2008 lähtien Informaatiotutkimus on ilmestynyt sekä avoimena verkkojulkaisuna että painettuna vuosikirjana. Lehden koko aineisto vuodesta 1981 lähtien on avoimesti saatavissa verkkojulkaisussa.

  • ISSN 1797-9129 (Verkkojulkaisu)
  • ISSN 1797-9137 (Painettu julkaisu)

Lehden toiminnan mahdollistavat Informaatiotutkimuksen yhdistyksen jäsen- ja kannatusmaksut sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) kautta ohjautuva opetus- ja kulttuuriministeriön tuki. Em. tahojen taloudellisen tuen ja palveluiden (ml. seminaaritoiminta) lisäksi lehti hyötyy Suomen tiedekustantajien liitto ry:n tarjoamista ohjeistuksista ja koulutuksista.

Toimitus

  • Päätoimittaja:YTT Susanna Nykyri
  • Toimitussihteeri:FM Matti Lassila

Toimituskunta

  • FT Heidi Enwald
  • PD Kristina Eriksson-Backa
  • YTT Turid Hedlund
  • FT Sanna Kumpulainen
  • KTT Mikael Laakso
  • YTT Elina Late
  • YTT, professori Reijo Savolainen

Informaatiotutkimus julkaisee tieteenalansa ja siihen läheisesti liittyvien tieteenalojen kirjoituksia. Julkaistavat kirjoitukset voivat olla esimerkiksi (suluissa opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruussa käytettävät julkaisutyyppiluokitukset):

  • artikkeleita (A1/A2)
  • katsauksia (B1)
  • haastatteluja (B1)
  • keskustelua (B1)
  • raportteja (B1)
  • kirjallisuusesittelyjä ja -arviointeja (B1)
  • Informaatiotutkimuksen yhdistyksen toimintaa esitteleviä kirjoituksia (B1)
  • informaatiotutkimuksen väitöskirja- ja lisensiaatintutkielmatiivistelmiä (B1)
  • uutisia alan tieteellisistä kokouksista ja uudesta kirjallisuudesta (B1)

Lehti julkaisee kirjoituksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Artikkeleissa ja artikkelinomaisissa katsauksissa tulee olla englanninkielinen abstrakti (max. 150 sanaa). Englanti voi olla amerikan- tai brittienglantia, mutta valittua muotoa on noudatettava johdonmukaisesti läpi tekstin. Lehti ei tarjoa käännös- eikä kielenhuoltopalveluita.

Lehdessä julkaistut artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Muut juttutyypit hyväksyy päätoimittaja yhdessä toimituskunnan kanssa ja tarvittaessa käyttää toimituskunnan ulkopuolista asiantuntija-apua.

Myös toimituskuntaan kuuluvat voivat tarjota kirjoituksia lehteen, mutta päätoimittaja ei voi toimia vertaisarvioitavan artikkelin (A1/A2) kirjoittajana.Toimituskuntaan kuuluvien kirjoitukset käyvät läpi normaalin arvioinnin, mutta kirjoittajansa toimituskeskusteluista poissulkien.

Artikkelien alkuun sijoitetaan abstrakti ja kirjoittajan tiedot (nimi, sähköpostiosoite, mahd. affiliaatio ja mahd. ORCID-tunnus). Kirjoitusten suositeltava pituus (mukaanlukien abstrakti) on noin 3000 sanaa, mutta toimitukselle voi tarjota myös laajempia käsikirjoituksia. Tarvittaessa toimituskunta voi pyytää lyhentämään kirjoitusta.

Valmiit käsikirjoitukset voi lähettää joko lehden OJS-järjestelmän kautta tai sähköpostin liitetiedostona päätoimittajalle (susanna.nykyri (at) helsinki.fi). Tekstistä toimitetaan arviointiin muotoiltu versio sekä arvioinnin jälkeen kaksi versiota:

Muotoilematon versio

  • fonttikoko 12, riviväli 1,5
  • ei tavutuksia tai muita muotoiluja
  • pää- ja väliotsikot kirjoitettuna tavanomaisesti, ei esim. suuraakkosin tai alleviivattuna
  • taulukoiden ja kuvioiden sijainti merkittyinä tekstiin
  • taulukot ja kuviot erillisinä tiedostoina

Muotoiltu versio

  • fonttikoko 12, riviväli 1,5
  • teksti muotoiltuna, käyttäen kursivointeja, sisennyksiä yms.
  • taulukot paikoilleen sijoitettuina
  • kuvat ja kaaviot erillisinä JPEG tai PNG -kuvatiedostoina siten, että tiedoston levein sivu on 2000 px.
  • taulukoiden ja kuvioiden maksimileveys on 14 cm

Käsikirjoitusten yhteydessä tulee toimittaa myös tarvittavat metatiedot:

  • kirjoittajien yhteystiedot (sähköpostiosoite, taustaorganisaatio) ja mahd. ORCID-tunnus
  • noin 4-8 kirjoituksen sisältöä kuvaavaa asiasanaa, mielellään YSO-ontologiasta (Jos YSO:sta ei löydy sopivaa, suosittelemme laatimaan asiasanaehdotuksen ja näin huolehtimaan alamme ajantasaisen käsitteistön kattavasta sisältymisestä YSO:ssa.)

Lisäksi toivomme metatietoihin kirjoittajien kansainvälistä ORCID-tunnusta (tunnuksesta ks. myös tutkijatunniste.fi).

Viittauskäytännöstä

Viitteet merkitään tekstiin nimi-vuosi -viittein, esimerkiksi (Crane 1972, 25).

Kirjallisuusluettelo laaditaan tekijän tai tekijöiden nimen (tarpeen vaatiessa yhteisönimen tai julkaisun nimen) mukaiseen aakkosjärjestykseen. Kirjallisuusviitteiden laadinnassa on hyvä noudattaa APA:n lähdeviitekäytäntöä.

Sähköisessä muodossa saatavissa olevista lähteistä on mainittava osoite, josta kyseessä oleva lähde löytyy. Mikäli lähteelle on tarjolla useita osoitteita, on hyvä käyttää nk. pysyviä osoitteita ja tunnisteita, kuten DOI, handle tai URN. Myös tavanomainen verkko-osoite käy lähdeviitteeseen, mikäli pysyvää osoitetta ei ole saatavissa. Tavanomaista verkko-osoitetta käytettäessä viitteeseen merkitään myös se päivämäärä, jolloin käytetyt tiedot ovat olleet ko. osoitteessa luettavissa.

Esimerkkejä verkko-osoitteista:

Aineistojen taittovaiheessa DOI-tunnisteet linkitetään lähteisiin käyttäen oaDOI -palvelua, joka ohjaa lukijan lähteen vapaasti saatavissa olevaan versioon, mikäli lähde on tallennettu esimerkiksi julkaisuarkistoon. Mikäli DOI-tunnistetta ei ole käytettävissä, linkitys tehdään suoraan käsikirjoituksessa ilmoitettuun verkko-osoitteeseen.

Mikäli kirjoitustyössä on käytetty apuna viitteidenhallintatyökalua, kuten Refworks, Mendeley tai Zotero, toimitustyötä nopeuttaa jos viitteet lähetetään tekstin lopullisen version ohessa taittoon viitteidenhallintaohjelman siirtotiedostona. Sopivia tiedostomuotoja ovat BibTeX, RIS tai Endnote XML.

Tutkimusdatasta

Informaatiotutkimus-lehti suosittelee, että kirjoittajat noudattavat tutkimusdatansa hallinnassa reilun datan FAIR-periaatetta (findable, accessible, interoperable, reusable) ja mikäli datansa luonne ja tutkimusprosessin vaihe sen sallivat, niin avaavat datansa käyttäen esim. Suomen Akatemian suosittelemia avoimen tieteen kansallisia palveluita. Vähintään metatietojen tulisi olla avoimia, ja niitä voi tuottaa ja julkaista Etsin-palvelussa.

Informaatiotutkimuksen alalla erityisen suositeltavia ja myös neuvontapalveluja tarjoavia kotimaisia pitkäaikaissäilyttämisen ja avaamisen mahdollistavia tahoja ovat Tietoarkisto (FSD) ja Kielipankki.

FSD:n sivuilta löytyy ohjeita, miten viitataan dataan tekstin sisällä, taulukoiden ja kuvioiden yhteydessä ja kirjallisuusluettelossa.

Vertaisarvioinnista

Artikkelit käyvät läpi anonyymin vertaisarvioinnin.

Vertaisarviointiprosessissa tarkastellaan aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.

Vertaisarvioijia on kullekin käsikirjoitukselle kaksi tai useampi. Arvioijien valinnassa painotetaan kulloisenkin käsikirjoituksen aiheen ja menetelmän tuntemusta. Arvioijat ovat toimituskunnan ulkopuolisia ja yleensä informaatiotutkimuksen alalta väitelleitä asiantuntijoita. Yksi arvioijista voi käsikirjoituksen sisällön tai menetelmän erityisesti niin vaatiessa olla myös muun tieteenalan asiantuntija tai tulla toimituskunnasta.

Arvioinnit tulee toimittaa päätoimittajalle kuukauden kuluessa käsikirjoituksen vastaanottamisesta. Lausunnoissa ilmaistaan yleinen arvio artikkelista ja esitetään korjaus- ja parannusehdotuksia tai hylätään artikkeli. Päätoimittaja tarkastaa ehdotetut muutokset ja niiden toteutuksen, ja tarvittaessa toimittaa käsikirjoituksen uudelleenarvioitavaksi. Aikaa vertaisarvioitavan käsikirjoituksen vastaanottamisesta arvion toimittamiseen kirjoittajille kuluu korkeintaan seitsemän viikkoa.

Myönteisen julkaisupäätöksen jälkeen toimitussihteeri taittaa käsikirjoituksen ja toimittaa sen kirjoittajille oikoluettavaksi.

Lehdellä on käytössä Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) myöntämä vertaisarviointitunnus. Lehti on toiminnassaan sitoutunut noudattamaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjetta (PDF) ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen (PDF) mukaisia periaatteita.

Lehti tallentaa säännöllisesti itselleen (paperilla tai sähköisessä muodossa) kaikkien vertaisarvioitavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten osalta arviointiprosessia koskevat keskeiset tiedot ja asiakirjat: Vertaisarvioitujen mutta hylättyjen käsikirjoitusten osalta tallennetaan julkaisuehdotuksessa mainitut tekijöiden nimet ja käsikirjoituksen otsikko sekä arvioijien nimet. Julkaistujen käsikirjoitusten osalta tallennetaan vähintään tekijöiden julkaisuehdotus, arvioijien lähettämät lausunnot ja toimituksen tekijöille lähettämät julkaisemista koskevat päätökset.

Tallennetut tiedot eivät ole julkisia, eikä niitä raportoida säännöllisesti TSV:lle. Lehti on sitoutunut kuitenkin tarvittaessa toimittamaan yksittäisen artikkelin vertaisarviointia koskevat tiedot ja asiakirjat TSV:lle tai TENK:lle.

Arvioinnin jälkeen

Taitettavaksi tulee toimittaa vain lopullisia ja oikoluettuja tekstejä. Ennen hyväksyttyjen artikkelien julkaisemista kirjoittajien tulee sitoutua noudattamaan tekijänoikeuksia koskevaa keskinäistä sopimusta. Ennen kirjoitusten julkaisemista kirjoittajille lähetetään yksi oikovedos, joka on korjattuna palautettava mahdollisimman pian toimitussihteerille.

Tekijänoikeushuomautus

Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.

Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Informaatiotutkimus-lehdellä sekä digitaalisena että painettuna vuosikirjassa. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin DOI-tunnus kokonaisuudessaan.

Artikkelin kustantaja-PDF -version saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan.

Yhteystiedot

Informaatiotutkimuksen yhdistys ry
33014 Tampereen yliopisto

Susanna Nykyri
Päätoimittaja 
snykyri (at) gmail.com

Matti Lassila
Toimitussihteeri, tekninen asiantuntija
matti.lassila (at) gmail.com