Kannanottaminen Twitterissä sosiaalisen ja digitaalisen toiminnan rajapintana

Kirjoittajat

DOI:

https://doi.org/10.23978/inf.107988

Avainsanat:

digitaalinen vuorovaikutus, julkinen keskustelu [http://www.yso.fi/onto/yso/p8612], kannanottaminen, keskustelunanalyysi [http://www.yso.fi/onto/yso/p7828], sosiaalinen media [http://www.yso.fi/onto/yso/p20774]

Abstrakti

This study explores assessing as a social and digital activity in Twitter interactions on remote work. Digital interaction analysis of progressivity and sequentiality is used as a method that is based on online discussion research and applied conversation analysis. In hashtag #etätyö discussion participants are showing appreciation for the opportunity to work remotely, evaluating features of remote work, and advising remote workers through assessing forms and actions. Simultaneously, they progressively carry on and orient to the specific ‘hashtagged’ lines of discussion. In specific thread discussion participants organize assessing activity through positive and complementary, and occasionally negative, responses that are reciprocally and sequentially produced in line with the thread’s first tweet doing positive assessment. In conclusion, societally important issues should be assessed using jointly social and digital affordances available in the platform contexts. Furthermore, the study contributes to the discussion in digital humanities and social sciences on the importance of social interaction perspective.

Lähdeviitteet

AoIR = Association of Internet Researchers (2019). Internet Research: Ethical Guidelines 3.0. https://aoir.org/reports/ethics3.pdf

Arminen, I., Licoppe, C., & Spagnolli, A. (2016). Respecifying mediated interaction. Research on Language and Social Interaction, 49(4), 290–309. https://doi.org/10.1080/08351813.2016.1234614

Baym, N. K. (1996). Agreements and disagreements in a computer-mediated group. Research on Language and Social Interaction, 29, 315-346. https://doi.org/10.1207/s15327973rlsi2904_2

Baym, N. K., & boyd, d. (2012). Socially mediated publicness: an introduction. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 56(3), 320-329. https://doi.org/10.1080/08838151.2012.705200

Bolander, B. (2013). Language and power in blogs: Interaction, disagreements and agreements. John Benjamins Publishing Company.

Bruns, A. & Moe, H. (2014). Structural layers of communication on Twitter. Teoksessa K. Weller, A. Bruns, J. Burgess, M. Mahrt & C. Puschmann (toim.), Twitter and Society (s. 15-28). Peter Lang.

Burnap, P., Rana, O. F, Avis, N., Williams, M., Housley, W., Edwards, A., . . . Sloan, L. (2015). Detecting tension in online communities with computational Twitter analysis. Technological Forecasting and Social Change, 95, 96-108. https://doi.org/10.1016/j.techfore.2013.04.013

Derks, D., Bos, A. E., & Von Grumbkow, J. (2008). Emoticons in computer-mediated communication: Social motives and social context. Cyberpsychology & Behavior, 11(1), 99–101. https://doi.org/10.1089/cpb.2007.9926

Evans, A. (2016). Stance and identity in Twitter hashtags. Language@Internet, 13(1).

Gerlitz, C. & Helmond, A. (2013). The like economy: Social buttons and the data-intensive web. New Media & Society, 15(8), 1348-1365. https://doi.org/10.1177/1461444812472322

Giles, D. (2021). Context, history, and Twitter data: Some methodological reflections. Teoksessa J. Meredith, D. Giles & W. Stommel (toim.), Analysing digital interaction (s. 41-64). Palgrave Studies in Discursive Psychology. Palgrave Macmillan.

Giles, D., Stommel, W., & Paulus, T. M. (2017). The microanalysis of online data: The next stage. Journal of Pragmatics, 115, 37-41. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2017.02.007

Giles, D., Stommel, W., Paulus, T., Lester, J., & Reed, D. (2015). The micro-analysis of online data: The methodological development of “digital CA”. Discourse, Context & Media, 7, 45−51. https://doi.org/10.1016/j.dcm.2014.12.002

Gillespie, T. (2018). Custodians of the Internet. Platforms, content moderation, and the hidden decisions that shape social media. Yale University Press.

Goodwin, C., & Goodwin, M. H. (1992). Assessments and the construction of context. Teoksessa A. Duranti & C. Goodwin (toim.), Rethinking Context: Language as an Interactive Phenomenon (s. 147-190). Cambridge University Press.

Gunnarsson Lorentzen, D., & Nolin, J. (2015). Approaching completeness: Capturing a hashtagged Twitter conversation and its follow-on conversation. Social Science Computer Review, 35(2), 277-286. https://doi.org/10.1177/0894439315607018

Haasio, A., Mattila, M., Ojaranta, A., & Kannasto, E. (2018). Terrori-isku tiedontarpeiden virittäjänä: Turun puukotusten aiheuttamat tiedontarpeet. Informaatiotutkimus, 37(2), 5-36. https://doi.org/10.23978/inf.71157

Haddington, P. (2006). The organization of gaze and assessments as resources for stance taking. Text & Talk, 26(3), 281–328. https://doi.org/10.1515/text.2006.012

Halavais, A. (2014). Structure of Twitter: Social and technical. Teoksessa K. Weller, A. Bruns, J. Burgess, M. Mahrt & C. Puschmann (toim.), Twitter and Society (s. 29-42). Peter Lang.

Harju, A. (2018). Suomi24-keskustelut kohtaamisten ja törmäysten tilana. Media & viestintä 41(1), 51–74. https://doi.org/10.23983/mv.69952

Himelboim, I., Smith, M. A., Rainie, L., Shneiderman, B., & Espina, C. (2017). Classifying Twitter topic-networks using social network analysis. Social Media + Society, 3(1), 1–13. https://doi.org/10.1177/2056305117691545

Honeycutt, C., & Herring, S. C. (2009). Beyond microblogging: Conversation and collaboration via Twitter. Proceedings of the 42nd Hawaii International Conference on Systems Sciences, Hawaii.

Housley, W., Webb H., Edwards A., Procter R., & Jirotka M. (2017). Digitizing Sacks? Approaching social media as data. Qualitative Research, 17(6), 627-644. https://doi.org/10.1177/1468794117715063

Isotalus, P., Jussila, J., & Matikainen, J. (2018). Twitter viestintänä ja sosiaalisen median ilmiönä. Teoksessa P. Isotalus, J. Jussila & J. Matikainen (toim.), Twitter viestintänä. Ilmiöt ja verkostot (s. 9-30). Vastapaino.

Johansson, M. (2017). Everyday opinions in news discussion forums: Public vernacular discourse. Discourse, Context & Media, 19, 5-12. https://doi.org/10.1016/j.dcm.2017.03.001

Kangaspunta, V. (2016). Talvivaara ja kommenteissa keskustelevat julkisot. Keskustelunanalyyttinen menetelmäkokeilu verkkouutisten kommentoinnista. Media & viestintä, 39(1), 24-54. https://doi.org/10.23983/mv.61438

Koskela, M., & Sihvonen, T. (2018). #Hashtagin funktiot Twitterissä. Aihetunniste metadatana, erikoiskielenä ja luovuuden välineenä. Teoksessa P. Isotalus, J. Jussila & J. Matikainen (toim.), Twitter viestintänä. Ilmiöt ja verkostot (s. 31-50). Vastapaino.

Kosonen, M., Laaksonen, S.-M., Rydenfelt, H., & Terkamo-Moisio, A. (2018). Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka. Media & viestintä, 41(1). https://doi.org/10.23983/mv.69924

Kääntä, L. (2015). ”Kannattaa x”-rakenne ja toiminto direktiivisyyden ja kannanottamisen jatkumolla opiskeluverkkokeskustelussa. Sananjalka, 57(1), 161-182.

Kääntä, L. (2016). Hyviä pointteja. Vuorovaikutus vertaisten kesken institutionaalisessa verkkokeskustelussa. Acta Wasaensia 359, kielitiede 50. Vaasan yliopisto.

Laaksonen, S.-M., & Matikainen, J. (2013). Tutkimuskohteena vuorovaikutus ja keskustelu verkossa. Teoksessa S.-M. Laaksonen, J. Matikainen, M. Tikka, H. Isomäki, T.-R. Lappi, & J. Silvennoinen (toim.), Otteita verkosta: verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät (s. 193–215). Vastapaino.

Licoppe, C. (2021). The spectre of ‘ghosting’and the sequential organization of post-match Tinder chat conversations. Teoksessa J. Meredith, D. Giles & Stommel, W. (toim.), Analysing Digital Interaction (s. 155-176). Palgrave MacMillan.

Lindström, A., & Mondada, L. (2009). Assessments in social interaction: Introduction to the special issue. Research on Language and Social Interaction, 42(4), 299-308. https://doi.org/10.1080/08351810903296457

Marwick, A. E., & boyd, d. (2010). I tweet honestly, I tweet passionately: Twitter users, context collapse, and the imagined audience. New Media & Society, 13(1), 114–133. https://doi.org/10.1177/1461444810365313

Meredith, J. (2019). Conversation analysis and online interaction. Research on Language and Social Interaction, 52(3), 241-256. https://doi.org/10.1080/08351813.2019.1631040

Meredith, J. (2020). Conversation analysis, cyberpsychology and online interaction. Social and Personal Psychology Compass, 14(5), 285-294. https://doi.org/10.1111/spc3.12529

Meredith, J., Giles, D., & Stommel, W. (2021). Introduction: The microanalysis of digital interaction. Teoksessa J. Meredith, D. Giles & W. Stommel (toim.), Analysing digital interaction (s. 1-22). Palgrave Studies in Discursive Psychology. Palgrave Macmillan. https://doi.org/10.1007/978-3-030-64922-7_1

Pomerantz, A. (1984). Agreeing and disagreeing with assessments: Some features of preferred/dispreferred turn shapes. Teoksessa J. M. Atkinson & J. Heritage (toim.), Structures of social action: Studies in conversation analysis (s. 57-101). Cambridge University Press.

Pulkkinen, P. (2013). Mistä on kysymys? Kysymysilmaus dialogisena ja retorisena resurssina ilmaisjakelulehden tekstiviestipalstalla [Pro gradu -tutkielma]. Helsingin yliopisto.

Rantasila, A. (2018). Tahmaiset affektit: Fukushima Daiichin ydinonnettomuus YLE:n uutisoinnin verkkokommenteissa. Lähikuva, 31(3), 30–45. https://doi.org/10.23994/lk.76570

Reed, D. J. (2017). Performance and interaction on Soundcloud: Social remix and the fundamental techniques of conversation. Journal of Pragmatics, 115, 82–98. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2017.01.012

Rossi, L. & Magnani, M. (2012). Conversation Practices and Network Structure in Twitter. Proceedings of the International AAAI Conference on Web and Social Media, 6(1). https://ojs.aaai.org/index.php/ICWSM/article/view/14313

Sacks, H. (1987 [1973]). On the preferences for agreement and contiguity in sequences in conversation. Teoksessa G. Button & J. R. E. Lee (toim.), Talk and social organisation (s. 54–69). Multilingual Matters.

Salomaa, E. (2019). Television ja Twitterin risteyksessä: Sosiaalinen televisio vuorovaikutuksen ja mediatapahtumaan osallistumisen välineenä [Väitöskirja]. JYU Dissertations 140. Jyväskylän yliopisto.

Savolainen, R. (2015). Expressing emotions in information sharing. A study of online discussion about immigration. Information Research, 20(1). http://informationr.net/ir/20-1/paper662.html

Savolainen, R. (2019). Seeking and sharing information dialogically: A conversation analytic study of asynchronous online talk. Journal of Documentation, 75(3), 530-549. https://doi.org/10.1108/JD-09-2018-0140

Schegloff, E. A. (2007). Sequence organization in interaction. Cambridge University Press.

Schmidt, J.-H. (2014). Twitter and the rise of personal publics. Teoksessa K. Weller, A. Bruns, J. Burgess, M. Mahrt & C. Puschmann (toim.), Twitter and Society (s. 3-14). Peter Lang.

Sharma, E., Saha, K., Ernala, S. K., Ghoshal, S., & De Choudhury, M. (2017). Analyzing ideological discourse on social media: A case study of the abortion debate. Teoksessa Proceedings of the 2017 International Conference of The Computational Social Science Society of the Americas (s. 1-8).

Smith, L.M., Zhu, L., Lerman, K., & Kozareva, Z. (2013). The role of social media in the discussion of controversial topics. Teoksessa International Conference on Social Computing, 2013 (s. 236-243). https://doi.org/10.1109/SocialCom.2013.41

Stevanovic, M., & Lindholm, C. (toim.) (2016). Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Vastapaino.

Stivers, T., & Robinson, J. D. (2006). A preference for progressivity in interaction. Language in Society, 35(3), 367–392. https://doi.org/10.1017/S0047404506060179

Suominen, J., Saarikoski, P., & Vaahensalo, E. (2019). Digitaalisia kohtaamisia: verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan. Gaudeamus.

Tainio, L. (1996). Kannanotoista arkikeskustelussa. Teoksessa A. Hakulinen (toim.), Suomalaisen keskustelun keinoja II (s. 81-108). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Tang, Y., Hew, K. F., Herring, S. C., & Chen, Q. (2021). (Mis)communication through stickers in online group discussions: A multiple-case study. Discourse & Communication, 15(5), 582-606. https://doi.org/10.1177/17504813211017707

Tolins, J., & Samerit, P. (2016). GIFs as embodied enactments in text-mediated conversation. Research on Language and Social Interaction, 49(2), 75–91. https://doi.org/10.1080/08351813.2016.1164391

Twitter (2021). Twitter Terms of service. https://twitter.com/en/tos

Twitter (2020). Developer policy and terms. https://developer.twitter.com/en/more/developer-terms

Vainikka, E. (2020). Prekarisaation tunnemaisema: Vastustavat taktiikat, tunnelmat ja elämänpolitiikka verkon julkisuudessa [Väitöskirja]. Tampereen yliopiston väitöskirjat 284. Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1637-2

Vainikka, E., & Harju, A. (2019). Anonyymien keskustelupalstojen julkisuus: Marginaaliin jääneiden vertaistukea ja yhteiskuntakritiikkiä. Media & viestintä, 42(2), 99–121. https://doi.org/10.23983/mv.83374

Vásquez, C. (2021). “I appreciate u not being a total prick …”: Oppositional stancetaking, impoliteness and relational work in adversarial Twitter interactions. Journal of Pragmatics, 185, 40-53. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2021.08.009

Virtanen, M. T., & Kääntä, L. (2018). At the intersection of text and conversation analysis: Analysing asynchronous online written interaction. AFinLA-e, 11, 137-155.

Virtanen, M. T., Vepsäläinen, H., & Koivisto, A. (2021). Managing several simultaneous lines of talk in Finnish multi-party mobile messaging. Discourse, Context & Media, 39. https://doi.org/10.1016/j.dcm.2020.100460

VISK = A. Hakulinen, M. Vilkuna, R. Korhonen, V. Koivisto, T. R. Heinonen ja I. Alho (2004). Iso suomen kielioppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Verkkoversio, viitattu 3.5.2021. Saatavissa: http://scripta.kotus.fi/visk

Wikström, P. (2017). I tweet like I talk: Aspects of speech and writing on Twitter [Väitöskirja]. Karlstad University Studies. Karlstads universitet. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:kau:diva-64752

Zappavigna, M. (2011). Ambient affiliation: A linguistic perspective on Twitter. New Media and Society, 13(5), 788–806. https://doi.org/10.1177/1461444810385097

Zappavigna, M. (2015). Searchable talk: The linguistic functions of hashtags. Social Semiotics, 25(3), 274-291. https://doi.org/10.1080/10350330.2014.996948

Zimmer, M., & Proferes, N. J. (2014). A topology of Twitter research: disciplines, methods, and ethics. Aslib Journal of Information Management, 66(3), 250–261. https://doi.org/10.1108/ajim-09-2013-0083

Tiedostolataukset

Julkaistu

2021-11-05

Viittaaminen

Kääntä, L. (2021). Kannanottaminen Twitterissä sosiaalisen ja digitaalisen toiminnan rajapintana. Informaatiotutkimus, 40(3), 39–64. https://doi.org/10.23978/inf.107988